Tutustu ilmoitukseen klikkaamallaTutustu ilmoitukseen klikkaamalla

Uutiset - läheltä ja kauempaa

Hallituksen puheenjohtaja Jouko Peltonen ja rehtori Reija Lepola SEDUsta vastaanottivat 100 000 euron 'koulutuksen laatupalkinnon' Imatralla pidetyssä juhlassa marraskuussa. 

Piian tentissä Sedun rehtori Reija Lepola: "Ammatillinen koulutus murroksessa"

Reija Lepola toimii koulutuskuntayhtymä Sedun johtajana ja rehtorina. Sedu on yli 5000 opiskelijan ja 600 tekijän yhteisö. Kokonaisopiskelijamäärä on vuosittain yli 10 000.

Sedun toimipisteet sijaitsevat Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa ja Jurvassa, Lapualla, Lappajärvellä, Seinäjoella, Tampereella, Vaasassa ja Ähtärissä.

”Ammatillinen koulutus elää vahvan murroksen aikaa”

Rehtori Reija Lepolan mukaan ammatillisen koulutuksen muutokset ovat lähtöisin mittavasta työelämän muutoksesta ja ulottuvat niin toimintaan kuin rakenteisiinkin.

-Ammatillinen koulutus elää vahvan murroksen aikaa. Haasteena on myös mittavat resurssileikkaukset.

Lepola kertoo, että Sedulle on kohdentunut vuosina 2016-2018 yhteensä noin 11 miljoonan euron leikkaukset tulorahoitukseen. Tämä tarkoittaa yhteensä yli 24 %:n leikkausta tulorahoituksessa. Ensin on leikattu opiskelijapaikkoja ja sitten yksikköhintarahoitusta ja tutkintojen perusrahoitusta.

-Rahoituksen leikkaus on tarkoittanut myös yt-neuvotteluja, koska henkilöstökulujen osuus koulutuksessa on reilusti yli 60 %. Toisaalta leikkaukset ovat mahdollistaneet, mutta myös pakottaneet toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin, mm. Sedun kiinteistömassa tulee vähenemään noin 25 prosenttia, kertoo Lepola.

Lue lisää Seinäjokinen-lehdestä 5.12.2018.

Julkaistu 5.12.2018 klo 00.01.

Seinäjokinen-lehti kysyi: Valtaosa kaupungin-hallituksesta vaikenee laittomasta materiaalista kirjastossa - jopa puheenjohtaja Kivisaari

Seinäjokinen-lehti teki sähköpostikyselyn kaikille Seinäjoen kaupunginhallituksen jäsenille, että ”hyväksyvätkö he salaa kuvatun materiaalin esittämisen kaupunginkirjastossa?” 

Kysely liittyy Seinäjoen kaupungin yhdessä Oikeutta Eläimille Seinäjoen kanssa kirjastossa torstaina järjestettävään tilaisuuteen, jossa mainonnassa avoimesti kerrotaan salakuvatun materiaalin esittämisestä kaupungin tiloissa.

Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasivat hallituksen puheenjohtajistosta 1. varapuheenjohtaja Raimo Ristilä (kok.) ja 2. varapuheenjohtaja Piia Kattelus (KP). Molemmat ilmoittavat jyrkästi vastustavansa materiaalin esittämistä. Sen sijaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari pidättäytyi vastaamasta kyselyyn. 

”Olkoon laitimmainen kerta”, jyrähtää Ristilä.

Ristilän mukaan on arvelluttavaa ja epäsoveliasta esittää materiaalia kirjastossa.

Piia Kattelus uhkasi jo ennakkoon nostaa metakan, jos materiaalia esitetään kirjastossa. 

-Suomen rikoslain mukaan toisen tuotantotilalle luvatta meneminen ja siellä kuvaaminen ovat rangaistavia tekoja. Seinäjoki saa merkittävän osan verotuloista maatalousalantoimijoilta ja elintarviketeollisuudesta, joten sitä suuremmalla syyllä en voi hyväksyä eläinoikeusaktivistien paapomista, Kattelus jyrähtää.

Katteluksen mukaan jatkossa on pidettävä huolta, että käytäntöjä muutetaan tältä osin. 

”Toivottavasti myös maatalousalan edunvalvojat heräävät ruususen unestaan, koska Seinäjoki on maatalouskaupunki ja tämänkaltainen toiminta sotii myös kaupungin strategiaa vastaan.”

Myös kaupunginhallituksen jäsen Aki Ylinen (kesk.) on närkästynyt, että kaupungin kirjasto toiminnallaan voi vaarantaa jopa kaupungin vientiponnistelut.

-En hyväksy toimintaa missään tapauksessa. Näen asian lain halveksintana ja rikokseen kannustamisena. Kotieläintilat ovat Suomessa perheviljeljilmiä ja eläintiloihin hyökkääminen tuntuu samalta kuin omaan kotiin murtautuminen. Lisäksi salakuvaaja voi viedä jaloissaan  taudinaiheuttajia, jonka seurauksena voi koko tila joutua tautisaneeraukseen ja eläimet hylkyyn. Afrikkalainen sikarutto tilalla voi lopettaa Suomen viennin, lataa Ylinen.

Seinäjokinen-lehden kyselyyn vastasivat vain jutussa mainitut jäsenet. Jopa varajäseniä tarjosi vastauksiaan, kun osa hallituksen jäsenistä ei uskaltautunut vastaamaan. Seinäjokinen-lehti jatkaa aiheen parissa ja selvittää viranhaltijoiden ja kaupunginhallituksen jäsenten vastuun, mikäli laiton materiaali esitetään torstaina.

Kyselyyn eivät vastanneet kesk: Pasi Kivisaari, Irene Turenius, Paula Sihto, Mikael Luotola; SDP: Tarja Tenkula, Seppo Perkiö; vihr: Henna Rantasaari; Kok: Maarit Karvonen, Reima Kuisla, Kati Särmö

Julkaistu 21.11.2018 klo 22.20.

Seinäjoella äänestysaktiivisuus 22,2 % seurakuntavaaleissa - tutut nimet ääniharavina

Seinäjoella seurakuntavaaleissa äänesti 22,2 prosenttia äänioikeutetusta 41 522 evankelisluterilaisen seurakunnan yli 16-vuotiaasta jäsenestä. 16-17 -vuotiaista ensi kertaa äänestämään päässeillä aktiivisuus kohosi 12,3 prosenttiin. Tämä luku ylittää monen seurakunnan koko äänestysaktiivisuuden Suomessa.

Listojen kärjessä olivat tutut nimet, kun keskustan ja sitoutumattomien listalta eniten ääniä saivat Mikael Luotola (366 ääntä), Suvi Lehtimäki (244), Pirjo Aittoniemi (216) ja kuvassa alla oleva Jussi Juurakko (208). Kokoomuksen ja sitoutumattomien listalta eniten ääniä saivat Esa Perttu (240) ja Matti Kuvaja (227). Elävät kivet -ehdokaslistan ääniharava oli Timo Niemi (162). Tulokset ovat luettavissa täältä: https://www.seurakuntavaalit.fi/tulokset/-/turnout/show/000465 

Julkaistu 19.11.2018 klo 00.18.

Vastuullista päätöksentekoa - pidetään huoli kaikkein heikommista

Suomalaisuuden liiton hallitus kokousti Seinäjoella Suojeluskunta ja Lotta Svärd-museossa. Historiallinen rakennus tarjosi arvokkaan, mutta modernin kokousympäristön yli satavuotiaalle poliittisesti sitoutumattomalle järjestölle, joka ajaa suomalaisuuden asiaa ja edistää erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Kokouksessa istuessa ja puitteita ihaillessa tuli mieleen, että onneksi Seinäjoella on säästetty myös vanhaa rakennuskantaa.

Suomen kieltä tulee vaalia. Äidinkielemme on uhattuna erityisesti tiedemaailmassa, jossa englannin ylivalta on kohtuuton. Pidetään huoli siitä, että rikas ja erityinen kielemme säilyy vahvana kansalliskielenämme.

**********

Lokakuun kaupunginvaltuustossa päätettiin ikäihmisten ja lastensuojelun lisäresurssista kuten olin kaupunginhallituksessa esittänyt. Itselleni tärkeintä oli, että ikäihmisten kotipalveluun ja lastensuojeluun panostetaan riittävästi, koska kummankin palvelun piirissä olevien asiakkaiden määrä lisääntyy. Lisäksi Seinäjoella ikäihmisten kotihoidon piirissä on entistä huonokuntoisempia vanhuksia ja myös omaishoitajien voimat ovat koetuksella.

Ikäihmisten kotihoidon henkilöstöä on koulutettu kotikuntoutukseen. Liian tiukat resurssit johtavat siihen, että henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta käyttää ammattitaitoaan ja esim.kuntouttaa vanhuksia kotikäynnin yhteydessä. On myös huomioitava, että Seinäjoki on maaseutukaupunki, ja osa vanhuksista asuu pitkien välimatkojen päässä, joten siirtymiin kuluu myös aikaa.

Seinäjoen omaa laajennettua lastensuojeluyksikköä käynnistettäessä on äärimmäisen tärkeää huolehtia henkilöstön riittävyydestä. Lisäresurssit ovat siksi perusteltuja sekä vanhuksille että lapsille. Ikäihmisten kotihoitoon on jatkossakin kiinnitettävä huomioita, koska sen osuus tulee kasvamaan jo lähitulevaisuudessa.

Omaa toimintaa vahvistamalla on mahdollista vaikuttaa ostopalvelujen määrään ja tätä kautta hillitä ostopalvelujen kustannusten kasvua. Toiseksi oman toiminnan vahvistaminen takaa mahdollisuuden vaikuttaa johtamisen kautta siihen, miten palveluja tuotetaan ja että ikäihmiset ja lastensuojelun piirissä olevat saavat laadukkaita palveluja. Kolmas syy oman toiminnan vahvistamiseen on se, että tällöin voidaan verrata oman toiminnan hintaa ostopalvelujen hintaan. Ja valtuuston päätöksestä huolimatta sekä ikäihmisten että lastensuojelun palveluja tullaan jatkossakin hankkimaan ostopalveluina ja tätä kautta tuetaan paikallista yrittäjyyttä.

**********

Helsingin tuomiokirkon krypytassa järjestettiin äskettäin tapahtuma, jossa vaadittiin metsähakkuiden rajoittamista. Tapahtuman suojelijana toimi entinen arkkipiispa Kari Mäkinen. Kuten tämän lehden välissä oleva Maalainen-liite osoittaa, kasvaa metsävarantomme jatkuvasti, joten hakattavaa riittää. Viherpiipertäjä-kirkonmiehille voin sanoa, että suutari pysyköön lestissään ja pappi saarnastuolissaan. Jos ei omista maata kuin kukkaruukussa ja kokemus metsänhoidosta rajoittuu joulukuusen kasteluun, niin parempi olla suojelematta toisten metsiä.

Suomalainen metsätalous on maailmaan mittakaavassa erittäin vastuullista. Kirkosta puheenollen, nyt on seurakuntavaalit käynnissä. Onneksi Seinäjoella on mahdollisuus äänestää hyvää, kokenutta ja perinteisiä pohjalaisia arvoja ajavaa ehdokasta, kuten Juurakon Jussia Nurmosta.

Piia Kattelus

Julkaistu 7.11.2018 klo 8.09.

Tyttö on tyttö ja poika on poika - Kuntapäättäjät opiskelemaan taloutta

Seinäjoen kaupunki velkaantuu hurjaa vauhtia. Samaan aikaan vanhat liitoskunnat ovat täynnä tyhjiä liikekiinteistöjä tai tyhjiä kunnan toimistoja.

Investoinneista johtuvat poistot kuvaavat tasoa, minkä verran kunnalla on tarve tehdä uusinvestointeja. Peruskuntapäättäjänkin oletetaan koulutetun tähän asiaan. Seinäjoella poistot ovat -19 miljoonaa euroa tuloksesta. Investoinnit vaikuttavat tulokseen  useille vuosille jyvitettyinä eli kulut jaetaan usealle vuodelle. Eli raha kyllä käytetään heti kassasta tai otetaan lainaa, mutta kunnan tilinpäätöksessä summa jaetaan usealle vuodelle.

Hätkähdyttävää on, että viime vuonna taso investoinneissa oli jo 50 miljoonaa euroa. Tästä seuraa esimerkiksi 25 vuoden keskimääräisellä tasapoistolla joka vuosi -2 miljoonaa euroa. Jos investointien taso on joka vuosi sama seuraavat 25 vuotta, on pian kaupungin poistorivinä -50 miljoonaa euroa nykyisen -19 miljoonan euron sijaan. Se on valtava summa.

Onkin pakko kysyä, että onko kaupungilla tämän päälle vara käyttää yli 15 miljoonaa Vapaudentien jatkeeseen? Kohteeseen, jossa kulut ovat jo suunnitelmavaiheessa kolminkertaistuneet. Miten mahtaa käydä rakentamisen aikana kuluille, kun muuttuneille silta- ja kansiratkaisuillekin on varattu vain yksi lisämiljoona.

Miten on mahdollista, että maaseutukoulun lakkauttamista perustellaan virkojen vähentämisillä ja hassuilla muutaman sadantuhannen euron säästöillä vuodessa. Ja samaan aikaan valtuusto joutuu keskustaan keskittämisen seurauksena perustamaan 58 uutta virkaa, myös opetustoimeen, pääosin keskustan alueelle.

Onneksi valtuustossa ja viranhaltijoissa oli myös niitä, jotka ymmärsivät virkoja tarvittavan myös liitoskuntiin. On myös niitä, jotka painavat kyllä-nappia, kun lakkauttaminen koskee maaseutua tai liitoskuntia. He myös hihkuvat ilosta, kun kymmenet miljoonat käytetään keskustan alueelle. Ja samalla nostetaan jokaisen keskustassa asuvan vuokrakustannusta keskittämisen seurauksena.

***

Tyttö on tyttö ja poika on poika. Tästä linjasta Seinäjokinen-lehti pitää kiinni. Henkisistä ja hengellisistä arvoista pitää uskaltaa puhua. Suomessa ja varsinkin Pohjanmaalla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu suurin osa ihmisistä.

Suomessa on uskonnonvapaus, mutta ei enemmistönkään pidä joutua alistumaan arvojensa vastaiseen toimintaan vähemmistöjen takia. Kristilliset arvot ovat olleet suomalaisten ihmisten ohjenuorana ja niiden merkitys on ollut kiistaton myös Suomen nousussa vahvaksi kansakunnaksi. Suomella on ollut erityinen siunaus.

Seurakuntavaalit ovat paikka osallistua kirkolliseen keskusteluun. Kuuluuko suuren, mutta hiljaisen enemmistön ääni, vai vaikeneeko se liberaalin median ja äänekkäiden ’perinteisten arvojen vastustajien’ paineessa. On se erikoista, että julkisiin tiloihin tehdään rukoustiloja tietyille uskontokunnille, mutta kouluissa ei saisi olla kristillistä sisältöä.

Arkkipiispa Tapio Luoma antaa tässä lehdessä meille kaikille hyvän opastuksen äänestämiseen seurakuntavaaleissa: ”Jos aina ajattelisimme asioista samalla tavalla, mitään luottamuselimiä ei edes tarvittaisi. Ei pidä unohtaa sitäkään, että seurakunnan päättäjä saa luottaa ei vain äänestäjien antamaan valtakirjaan vaan myös Jumalan siunaukseen ja johdatukseen.”

Pidetään huoli siitä, että ”kristittyjen ei tarvitse olla muukalaisia omassa maassaan.”

Julkaistu 7.11.2018 klo 8.02

 

Tie-ja oja-asiantuntija Sami Laukkola (kuvassa oik.) ja metsäneuvoja Janne Ranta ihastelevat vuonna 2017 valmistunutta metsäautotietä Ylistarossa. Kemeratuki myönnettiin ja nyt puu liikkuu metsästä, kun tie on kunnossa.

”Hoidetut taimikot tuottavat puuta tulevaisuudessakin”

MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syrin mukaan kotimaisen puun käyttöä lisääviä investointeja suunnitellaan runsaasti ja hakkuumahdollisuuksia Pohjalaismaakunnissa riittää.

-Metsät antavat mahdollisuuden vastata teollisuuden tarpeisiin, kertoo tie-ja oja-asiantuntija Sami Laukkola Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen Ylistaron toimistolta. Hän jatkaa toteamalla, että kasvavat hakkuumäärät tuovat myös lisää taimikoita. 

-Jotta hakattavaa riittää tulevaisuudessa, on taimikonhoitoon panostettava, painottaa Laukkola.

Mikko Syri kertoo päästöoikeuksien hintojen nousseen lähes kolminkertaisiksi viimeisen vuoden aikana, mikä parantaa metsähakkeen, kuoren ja purun kilpailukykyä lämmöntuotannossa.

Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistys välittää puuta kymmenille tahoille. Energiapuuta toimitetaan kuntien lämpölaitoksille sekä yksityisille maatiloille. Sahattavaa puuta toimitetaan alueen yksityisille sahoille. Kaikkien puutavaralajien kysyntä on virkistynyt myös toimituskaupoissa.

-Metsänomistajille pyritään saamaan paras mahdollinen hinta puusta. Kuitupuun osuus pyritään minimoimaan mm. tekemällä pieniläpimittaisia sahattavia puutavaralajeja kuten pikkutukkia ja parrua ja katkomalla lyhyitä tukkeja. Kertyvä kuitupuu kilpailutetaan suuremmissa erissä, jolloin sillekin saadaan paras mahdollinen hinta, kertoo metsäneuvoja Janne Ranta.

-Kantoja nostetaan nykyään harvemmin, koska metsänhoidon kannalta on parempi jättää kannot paikalleen. Risupaalit ja vastaava paalattava energiapuu on käytännössä poistunut, kuvaa Laukkola markkinoiden muutoksia.

Nuoria metsäpalveluyrittäjiä tarvitaan

Äänekosken tehtaan käynnistyminen näkyy puukaupassa lähinnä kokonaiskysynnän kasvuna. Erityisesti kuitupuulle on Laukkolan ja Rannan mukaan nyt parempi kysyntä. Ruotsiin ei ole tällä hetkellä tarvetta viedä puuta metsänhoitoyhdistyksen toimesta toimesta.

-Etelä-Pohjanmaa on Äänekosken kannalta reuna-aluetta, mutta tehtaan käynnistäminen on piristänyt kuitupuun kysyntää myös Pohjanmaalla. UPM:n Pietarsaaren tehdas käyttää nykyään enemmän pohjalaista puuta, koska Keski-Suomesta tuodaan vähemmän puuta Pietarsaareen, arvioi metsäsuunnitelmista vastaava Jaakko Nyrhinen.

Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella on riittävästi metsäpalveluyrittäjiä, mutta Sami Laukkola toteaa samaan hengenvetoon, että hyvistä ammattitaitoisista nuorista metsäpalvelu-/koneyrittäjistä on pulaa.

-Erityisesti metsureiden ammattikunta on suhteellisen ikääntynyttä ja jos alalle ei saada nuoria ammatillisesti osaavia tekijöitä, uhkaa kymmenen vuoden päästä metsuripula nykyisten jäätyä eläkkeelle, valottaa Laukkola tulevaisuuden näkymiä.

Julkaistu 31.10.2018 klo 15.01, muokattu klo 2.11.2018 klo 7.51

 

Manu Yli-Juoni Kauhajoelta ja Piia Kattelus Seinäjoelta ovat Kansalaispuolueen eduskuntavaaliehdokkaina ensi kevään vaaleissa.

Kansalaispuolue julkisti lisää ehdokkaita Nurmossa

Kauhajokinen yrittäjä Manu Yli-Juoni ja turvallisuusalan opettaja Jarmo Humalajoki Kokkolasta lähtevät Kansalaispuolueen ehdokkaiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin Vaasan vaalipiirissä.

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja ja Pohjanmaan osaston puheenjohtaja sekä kansanedustajaehdokas Piia Kattelus Seinäjoelta on iloinen, että puolue pystyi julkistamaan eri puolelta vaalipiiriä tulevat ehdokkaat nyt noin puoli vuotta ennen h-hetkeä.

-Manu ja Jarmo täydentävät loistavasti Kansalaispuolueen listaa. Toivotan heille onnea ja menestystä vaalityöhön. Yhdessä lähdemme tavoittelemaan 1-3 kansanedustajanpaikkaa Vaasan vaalipiiriin, sanoi Piia Kattelus tyytyväisenä Nurmossa tilaisuuden jälkeen.

Kansalaispuolue tulee eduskuntavaaleissa puhuttelemaan tavallista kansaa. Puolue haluaa parantaa heikompiosastainen, tämän päivän pienituloisten, asemaa mm. korottamalla pienimpiä eläkkeitä ja eläketulovähennystä sekä tuplaamalla kotihoidontuen ja mahdollistamalla perheille paremmin työn ja vapaa-ajan yhdistämisen. 

-Rahat parannuksiin on saatavissa rajaamalla  suomalainen sosiaaliturva vain suomalaisille, palauttamalla rajavalvonta sekä siten kitkemällä massamaahanmuuton kustannukset välittömästi mm. pikapalautuksin, toteaa Kattelus.

Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläisen mukaan EU:n keskittämisen purku ja budjetin kansallistaminen tai suoranainen Eu- tai euroero toisi vuositasolla jopa miljardiluokan säästöt.

Kansalaispuolue käy vielä vaaliliittoneuvotteluja Vaasan vaalipiirissä. Puolue julkistaa lisää ehdokkaita syksyn aikana.

Julkaistu 22.10.2018 klo 22.52.

Seinäjoen kaupunginvaltuusto perusti 58 uutta virkaa tai tointa ja lakkautti kahdeksan

Valtuutetut Kati Ojaniemi, Kati Nummensalo, Raimo Ristilä, Aarne Heikkilä ja Piia Kattelus kannattivat kaikki uutta henkilöstösuunnitelmaa.

Seinäjoen kaupunginvaltuusto päätti perustaa peräti 58 uutta virkaa etupäässä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden alalle. Kaupungin kasvaessa uusien virkojen tarve on jatkuva. Lisäksi aiemmin kaupunki on ostanut palveluja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. 

Henkilöstöjohtaja-sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Ranta korosti valtuustossa virkoja syntyvän nyt myös liitoskuntiin ja samalla turvattavan myös sen, että kotipalvelua käyttävät ikäihmiset saavat helpommin nyt samalta tutulta ihmiseltä kotikäyntejä eikä ulkoistettujen palvelujen vaihtuvilta henkilöiltä. 

Valtuusto päätti lakkauttaa kolme velka- ja talousneuvojan virkaa. Lisäksi joitain virkoja tai toimia lakkautettiin, koska tilalle perustettiin uusi vastaava tai lähes vastaava.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Raimo Ristilä arvioi lastensuojelua tai palvelua tarvitsevat ihmiset saavan nämä virat hyödykseen. Vasemmistoliiton Antti Knuuttila kysyi Raija Rannalta koulupsykologian tarpeen perään, mutta Ranta totesi nyt olevan kiirrellisintä saada edes tarvittavat opettajien ja lehtorien virat perustettua lasten määrän kasvaessa.

Kansalaispuolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi tehneensä ratkaisevan esityksen kaupunginhallituksessa.

-Ajoin tätä voimakkaasti kaupunginhallituksessa ja ilokseni päätösesitys muutettiin vastaamaan alkuperäistä esitystä ikäihmisten kotihoidon ja lastensuojelun henkilöresurssin osalta. Kiitos siitä kaupunginjohtajalle ja muille kaupunginhallituksen jäsenille.Henkilöstösuunnitelmaan ja siihen liittyvään muutettuun päätösesityksen liittyen ehdoton edellytys oli, että ikäihmisten kotihoidon henkilöresurssia ei vähennetä kolmesta kuuteen, vaan pitäydytään alkuperäisessä esityksessä. Edellytyksenä oli myös, että lastensuojelussa päätetään alkuperäisen esityksen mukaan kolmesta henkilöstä kahden sijaan, Kattelus avasi valtuustolle esitystään.

Keskustelussa esille nousi myös, että Seinäjoella ikäihmisten kotihoidon piirissä on entistä huonokuntoisempia vanhuksia ja lisäksi heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. "Lisäresurssit olivat siksi perusteltuja. Omaa toimintaa vahvistamalla on myös mahdollista vaikuttaa ostopalvelujen määrään ja tätä kautta hillitä ostopalvelujen kustannusten kasvua. Oma toiminta tule säilyttää vahvana myös siksi, että tällöin voidaan verrata oman toiminnan hintaa ostopalvelujen hintaan. Tämä koskee myös lastensuojelua. Nyt käynnistettäessä omaa laajennettua lastensuojeluyksikköä on äärimmäisen tärkeää huolehtia henkilöstön riittävyydestä."

Julkaistu 22.10.2018 klo 23.06. Päivitetty 23.10.2018 klo 8.22.

 

Mekasta Mekkala

Olen vankka sananvapauden kannattaja. Sananvapautta joko on tai ei ole, sitä ei voi olla vain osittain. Tulkitsen tämän perusoikeuden rajoittamisen vakavana rikkomuksena demokratiaa vastaan. Toki oikeuden vastaparina on aina vastuu, eikä parane kirjoittaa tai sanoa mitä sylki suuhun tuo.

Elokuussa tapahtui sinänsä mitättömältä kuulostava mutta niin hykerryttävän vihapuheinen tapaus, että kerronpa siitä: Eräs seinäjokelainen vääräleuka julkaisi paikallisessa avoimessa Facebook-ryhmässä päivityksen, jossa kuvien kanssa vertasi Seinäjoen torin tummaa pömpeliä Lähi-idän Mekka-nimisen kaupungin vastaavaan rakennukseen nimeten Seinäjoen torin arkkitehtonisen luomuksen ”Mekkalaksi”. Itsekin päivitystä peukutin, koska se oli hauska eikä missään nimessä loukkaava. No, päivitys poistettiin ko. Facebook-ryhmän ylläpidon toimesta, koska vihapuheisuuteen liittyy abstrakti mahdollisuus siitä, että joku voisi joskus jossakin jollakin tapaa mahdollisesti pahoittaa mielensä.

Päivitys oli harmiton, vähän samaa sarjaa Helsingin Sanomien NYT-liitteen ”Kuin kaksi marjaa”-kanssa, missä on aikoinaan verrattu Marimekon entistä omistajaa nutturakampauksineen kaktukseen tai tuoreempana esimerkkinä Yhdysvaltain presidentti Trumpia sika-nimiseen nisäkkääseen.

Seinäjokinen-lehti Oy:n hallituksen puheenjohtajana seuraan erittäin huolestuneena sitä, että kehitys on Etelä-Pohjanmaallakin ajautunut siihen pisteeseen, että jopa muhammettilainen rakennus voi loukkaantua siitä, että sitä verrataan pohjalaiseen näköispömpeliin.

* * *

Ruotsissa palavat autot. Se ei sinänsä ole uutinen, kulkuvälineet ovat roihunneet naapurimaassa jo pitkään, kiitos ääliöliberaalin maahanmuuttopolitiikan, mutta se on uutinen, että asiasta uutisoidaan Suomessa. Toki tekijöistä kerrotaan pääsääntöisesti, että ovat ”jengiläisiä” tai ”nuoria” tai ”paikallisia”. Valtamedia jättää kertomatta, että kyseessä ovat nimenomaan maahanmuuttajataustaiset jengit, maahanmuuttajataustaiset nuoret ja maahanmuuttajataustaiset paikalliset.

Itseäni Ruotsin tilannetta seuratessa askarruttaa se, että onko kotoutuminen onnistunut vai epäonnistunut -”Make yourself like home” tai ”Ole kuin kotonasi” ja tuikkaa auto palamaan. Näitähän on nähty Lähi-idän suunnilla jo vuosikymmeniä, paikallinen tapa ottaa tila haltuun on nyt levinnyt Pohjoismaihin. Tavoitteena on karkoittaa rauhaa rakastavat ruotsalaiset tietyiltä alueilta ja saada siellä maahanmuuttajaenemmistö aikaan ja näin kiihdyttää valloitusta ja alueen halttuunottoa, lähiö kerrallaan. Tämän johdosta Ruotsissa on parikymmentä ”No-Go-aluetta”, jossa edes viranomaiset eivät voi partioida normaalisti ilman raskasta suojavarustusta ja uhkaa omasta hengestään ja terveydestään.

* * *

Tilastokeskuksen uusimman tiedon mukaan Suomen väkiluku jatkaa kasvuaan maahanmuuton ansiosta. Syntyvyys matelee sen sijaan edelleen pohjamudissa. Ei tarvitse olla mikään Einstein voidakseen päätellä Suomen väestörakenteen muutoksen suunnan, jos kehityskulku jatkuu niin, että väestönkasvu tulee rajojen yli kävelemällä ja samaan aikaan suomalaisia saatetaan hautuumaalle enemmän kuin synnytyssairaalaan. Jos maahanmuuttoa ei saada järkevöitymään, on Suomen tulevaisuus yhtä synkkä kuin Ruotsin. Etenkin pääkaupunkiseudulla rakennettaan kerrostaloja vieri viereen ja ketkä tulevaisuudessa niissä asuvat? Tätä menoa lähinnä Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olevat uussuomalaiset. Tämä kehityskulku on katkaistava.

Piia Kattelus, Seinäjokinen-lehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Julkaistu 22.9.2018 klo 13.47.

Wikli Group auttaa maatiloja talouden hallinnassa ja investointien suunnittelussa

Wikli Groupin tavoitteena on ensimmäisenä toimintavuonna saavuttaa 700 000 euron, toisena vuonna 1,0 miljoonaa ja kolmantena 1,2 miljoonan euron liikevaihtotaso. Yhtiön osakkaina ovat Agripolku Oy (Hannu Ala-Haavisto) Huittisista, Pentti Pentinmäki Karviasta, Juha Sarviluoma Karviasta, A-Agri Oy (Arto Korkeamäki) Karijoelta, Raimo Ahokas Toholammilta, Autiomat Oy (Osmo Autio) Lapualta, Farmitieto Oy (Kari Louhiranta) Kauhavalta, Johannes Ahlholm Kärsämäeltä, TalousMaa Oy (Anne Idström) Kiuruvedeltä, Aila Riikonen Vesannolta, Kielinen Oy (Mika Kielinen) Kauhavalta, Maanrakennus Jarmo Autio Oy Kauhavalta. Lisäksi yrityksen toimintaperiaatteet ovat hyväksyneet Sirpa Himanen Vesilahdelta ja Meri-Lapin Maatalousneuvos Oy (Matti Vaajoensuu).Oikeudelliset palvelut Wiklin kautta saa Asianajotoimisto Mikko Hakolalta Tampereelta.

Suomalaisten maatilojen koko on viime vuosina kasvanut, joten tarve asiantuntijoiden palveluille esimerkiksi investointeja suunniteltaessa tai yhtiöttämistä tehdessä on olemassa. Nyt maatalousalan yksityiset talousasiantuntijat perustivat elokuussa yhteisen yrityksen – Wikli Group Oy:n – vastatakseen entistä paremmin tähän tarpeeseen.

Primus motor Wikli Groupin taustalla on lapualainen Autiomat Oy:n yrittäjä Osmo Autio, joka on työskennellyt maatilojen maatilojen talous- ja yrityskonsulttina jo kolmisenkymmentä vuotta. Aution mukaan maatalouskentällä on ollut selvästi nähtävissä kasvavaa tarvetta ja kysyntää myös maatilojen yksityiselle neuvonnalle ja konsultaatiolle nykyisen neuvontaorganisaation lisäksi.

- Tämä on avannut selkeän markkinaraon yksityisten konsulttien osaamiselle jo 2000-luvun alusta lähtien.

Yksityiset konsultit halusivat aikanaan ostaa neuvontajärjestöltä LikWi-ohjelmiston lisenssin tai sen käyttöoikeutta, jotta myös yksityiset neuvojat olisivat päässeet tekemään tilatason käytännön toimenpiteitä. Järjestö ei kuitenkaan suostunut myyntiin tai antamaan käyttöoikeutta muille kuin sen omille maatalousalan neuvojille. Näin ollen omat neuvot olivat tarpeen.

- Tilanne oli sellainen, että jos aiomme tehdä työtä maaseudulla ja maatilojen hyväksi, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kehittää oma tuote, Autio kertoo.

Maatilojen palvelutarve kasvanut

Osmo Autio ryhtyi ideoimaan ja suunnittelemaan ohjelmistoa, ominaisuuksia ja vaatimuksia. Ohjelmiston käytännön toteutuksessa ja luomisessa oli kumppanina kuopiolainen Suonentieto Oy. Cashmanin kehitystyö alkoi 2004 ja se otettiin käyttöön vuonna 2007. Ohjelmisto on tiloille sopiva työväline talouden seurantaa, analysointiin ja suunnitteluun.

- Ohjelmiston kehittämiseen käytettiin rahaa yli 160 000 euroa, joten sille piti saada käyttäjiä. Ryhdyimme järjestelmällisesti rakentamaan ohjelmalle käyttäjäkuntaa. Neljäntoista vuoden jälkeen verkostossa on 30 ohjelmaa käyttävää yksityistä konsulttia, hän kertoo. Yrittäjä Aution mukaan maatilojen koko on kasvanut, joten talouden ja investointien suunnittelussa tarvitaan yhä laadukkaampaa neuvontaa ja osaamista.

Lue lisää:  http://www.seinajokinen.fi/media/pdf/Seina308jokinen_0509_netti.pdf 

Julkaistu 22.9.2018 klo 13.43.

Seinäjoella tuetaan kalliita yksityisiä päiväkoteja

Seinäjoen kaupungin tilinpäätöksen ja Kansaneläkelaitos KELAlta saatavien eri lasten hoitomuotojen kustannusvertailu osoittaa, että yksityiset päiväkodit ovat seinäjokelaisten veronmaksajien kannalta ylivoimaisesti kallein hoitomuoto.

-Palvelusetelin arvo on  219 euroa korkeampi lasta kohden kuukaudessa kuin oman toiminnan päiväkodin bruttomeno ja 104 euroa korkeampi kuin oman toiminnan keskiarvo, puuskahtaa Seinäjoella ja Nurmossa päivähoidon johtajana toiminut Juhani Rytkönen.

Vuositasolla poikkeamman vaikutus on Rytkösen mukaan 300 000 - 700 000 euroa kalliinpaa hoitoa kuin kaupungin oma toiminta.

-Ei kiinnosta päättäjiä eikä tarkastuslautakuntaa, ihmettelee Rytkönen.

Palvelusetelin arvoa korotettiin

Palvelusetelin arvo yksityisille päiväkodeille on korotuksen jälkeen 1113,23 euroa lapsesta kuukaudessa. Sen sijaan kotihoidon tuella kotona hoidettavasta lapsesta Seinäjoen kaupunki ei välttämättä maksa euroakaan, mikäli esimerkiksi kolmihenkisen perheen bruttotulot kotihoidontuki mukaan lukien ylittää 3356,23 euroa.

Kotihoidon tuen kuntalisä on Seinäjoella enintään 181 euroa kuukaudessa alle 3-vuotiaasta lapsesta mikäli kolmihenkisen perheen bruttotulot kotihoidon tuen kanssa ovat alle 1430 euroa kuukaudessa. 

Rytkösen ihmettelee, että ”tilinpäätösten perusteella on todettavissa kaupungin oman toiminnan kulujen laskeneen keskimäärin 14 euroa kuukaudessa, mutta siitä huolimatta palveluseteliä korotetiin”.

-Kaupungin oma toiminta halpeni hoitopaikkaa kohden kuukaudessa eniten ryhmiksissä (-86 euroa) ja päiväkodeissa (-43 €/hoitopaikka/kk), muistuttaa Rytkönen.

Rytkönen pitää kotihoidon tukea erittäin edullisena sekä KELAn maksaman valtion budjetista tulevan rahan ja kuntalaisten maksaman kuntalisänkin jälkeen.

-Se on vähintään 296 euroa vähemmän kuin päivähoidon kesimääräinen meno kuukaudessa lasta kohden ja  400 euroa vähemmän kuin palvelusetelistä tuleva kulu, arvioi Rytkönen kotihoidon tuen edullisuutta.

”Perhepäivähoito poliittisen ajojahdin kohteena?”

Yksityisen hoidon tuki on varsin edullinen hoitomuoto sekä kuntalaisten että valtion näkökulmasta. Rytkösen mukaan sen kustannukset ovat 361 euroa vähemmän kuin kaupungin oman toiminnan keskiarvo. Palvelusetelin arvoon nähden yksityisen hoidon tuki on 465 euroa edullisempi.

Perhepäivähoidon laskennallinen meno on tarkoin määritetty työehtosopimuksissa ruoka- ja muitakustannuksia myöten. Kustannuksia säätelevän KVTES:n palkalla ja kustannuskorvauksilla Seinäjoen tilinpäätöksessä 2017 ilmoitettu kustannustaso on 481 on enemmän KVTESin mukaiset kulut. Eroa selittää hallinnollisten kustannusten ja sijaishoitopaikkojen vyöryttäminen osaksi perhepäivähoidon kustannuksia.

-Poikkeama johtuu osittain ylityökorvauksista, jotka vuosityöajan puitteissa on mahdollisuus korvata myös pidennettynä vuosilomana ja sijaishoidon tarjoamisella kesäajan vapaissa yksiköissä, Rytkönen arvioi.

Rytkönen perää Seinäjoen päättäjiltä rehellistä tarkastelua eri hoitomuotojen kustannuksista. Hänen mukaansa hallinnon kustannuksien vierittäminen perhepäivähoidolle ei välttämättä tapahdu oikeudenmukaisesti.

Pitkän päivätyön alalla tehnyt Rytkönen lataa lopuksi painetta ja vaatii vastuuseen niin opettajien ammattijärjestö OAJ:ta, polittiisia päättäjiä kuin viranhaltijajohtoa:

-Hallintokustannuksilla ja muilla toimilla pyritään perhepäivähoidon tietoiseen alasajaoon kalliina hoitona.

Julkaistu 4.9.2018 klo 15.30.

Venäjä-pakotteet maksaneet miljardin - korvauksina saatu vain 1 %

 

Kansalaispuolueen puheenjohtaja ja EU:n maitoryhmän varapuheenjohtajana Brysselissä 2012-14 toiminut Sami Kilpeläinen arvostelee kovin sanoin Suomen toimintaa Venäjä-pakotteissa. Suomalainen elintarviketeollisuus ja erityisesti maanviljelijät ovat kärsineet Venäjä-pakoitteista ja vastapakotteista Suomessa jo yli miljardi euroa.

-Suomi sai pakoitteisiin EU:lta kertakorvauksena vain noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2014 - siis vain yhden prosentin jo nyt aiheutuneista menetyksistä -  vaikka vahingot ovat jo yli miljardi euroa, toteaa Sami Kilpeläinen.

Suomen maitotiloille joka vuosi menetys on yli 200 miljoonaa euroa ja lihatiloille kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Neljässä vuodessa summa kohoaa jo yli miljardin euron. 

Esimerkiksi maitotiloilla hintavaikutukset ja tulonmenetykset ovat olleet 8-10 senttiä maitolitraa kohden. Vuositasolla tämä tarkoittaa useimmille maitotiloille vähintään 30 000 euron tulonmenetystä. 

-Suomen on vakavasti harkittava brittien tapaan irrottautumista Euroopan unionista. Viimeisin osoitus unionin sopimattomuudesta suomalaisille oli EU:n komission päätös olla tukematta pohjoisten jäsenmaiden viljelijöitä kuivuuskriisisissä, muistuttaa Kilpeläinen.

Kilpeläisen mukaan EU toimii vain Keski- ja Etelä-Euroopan etua ajatellen. Reuna-alueet ovat mopen asemassa. 

”Jos Suomen hallitus ei löydä elokuun budjettiriihessä sadan miljoonan pakettia kuivuuden ja tilojen talouskriisin apuun tukina, tai vaikkapa markkinoille osoitettavalla lainsäädännöllä, osoittaa se täyttä välinpitämättömyyttä suomalaista elintarviketuotantoa kohtaan.”

-Katse suuntautuu pääministeri Juha Sipilän ja keskustan ohella entiseen maatalousministeriin, nykyiseen valtiovarainministeri Petteri Orpoon.

Kilpeläinen on meijeriyrityksen hankintajohtaja ja toimi MTK:n maitoasiamiehenä 10 vuotta.

Julkaistu 25.8.2018 klo 11.15.

Seinäjoen puskaradio poisti julkaisun ”Mekkalasta” - miksi tietyistä asioista ei saa puhua?

Useissa kaupungeissa toimii Facebook:iin perustettuja avoimia ryhmiä, ”puskaradioita”, joissa paikkakuntalaisilla on mahdollisuus vapaasti julkaista omia ideoita, kaupungin tapahtumia ja hauskoja sutkautuksia.

’Seinäjoen puskaradio’ julkaisi viime viikolla Antti Kytöluhdan päivityksen, jossa hän viittasi Seinäjoen torin uudella rakennelmalla olevan näköiskaiman. Päivitys muistutti ”kuin kaksi marjaa”-julkaisuja Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä. Helsingin Sanomat rohkeni tuoreimpana esimerkkinä verrata Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia sika-nimiseen kotieläimeen.

Kytöluhdan päivitys oli hänen omien sanojen mukaan saanut paljon tykkäyksiä ja sitä oli pidetty hauskana.

Kysyimmekin puskaradion ylläpitäjiltä, mitä saa julkaista ja mitä ei?

”Julkaista saa käytännössä mitä vain, mikä koskettaa konkreettisesti Seinäjokea, muistaen säännöistä löytyvän km-säteen ja Suomen lainsäädännön. Myöskin rasistiseen keskusteluun johdattelevia aloituksia poistetaan, koska se ei liene puskaradion tarkoitus.”

Jatkokysymykseen siitä, että miksi Kytöluhdan julkaisu poistettiin, vastauksia ei enää saatu. Sen sijaan Antti Kytöluhta mykistettiin määräajaksi koko ryhmästä.

Seinäjokinen-lehti ihmettelee, että missä menee rajat ja kuka on se ns. oikeamielinen, joka määrittää mistä saa puhua ja mistä ei?

Julkaistu 23.8.2018.

Peräseinäjoen markkinoilla oli vilinää

Elokuun toisena lauantaina järjestetyt Peräseinäjoen markkinat avautuivat tuulisissa tunnelmissa, kun kovat tuulenpuuskat repivät osan teltoista nurin. Aamupäivän jälkeen pahimmat puuskat helpottivat ja runsaslukuinen markkinaväki sai rauhassa tutustua noin 200 näytteilleasettajan tarjontaan.

Peräseinäjoen yrittäjistä Anja Koivisto kertoi olleensa järjestämässä markkinoita jo 30 vuotta. Hän totesi tänäkin vuonna päästyn näytteilleasettajatavoitteeseen, joskin osa jäi pois kovan tuulen takia. 

Jukka Vihriälä Seinäjoelta kommentoi markkinoita todeten, että "ihan hyvät markkinat". Vihriälä kertoi olleensa markkinoilla kymmeniä kertoja ja pitävänsä niitä yksinä maakunnan parhaimmista markkinoista. 

Peter Östman (KD) Luodosta oli myös markkinoilla paikalla. Östman ilmoitti asettuvansa ehdolle eduskuntavaaleihin ja pyrkivänsä kolmannelle kaudelle ensi kevään vaaleissa. 

Peter Östman.

Julkaistu 15.8.2018 klo 16.35.

Puheenjohtajan palsta - Poliittinen nobody 

Suomen historian kenties yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista elokuvista on eittämättä Tuntematon Sotilas. Sodassa jokainen oli sankari, omalla tavallaan. Toiset menivät eturintamaan, toiset jäivät juoksuhautoihin. Rintamakarkurit saivat tuta. Sama taitaa päteä myös politiikassa, mitä tulee roolisuorituksiin. Tosin politiikassa roolit perustuvat vapaaehtoisuuteen, toisin kuin liikekannallepanossa.

Politiikkaa voi tehdä, oli sitten tuntematon nobody tai tunnettu somebody, kukin omien kykyjensä mukaan. Kansahan sen viime kädessä päättää, kuka saa valtakirjan vallan kahvaan.

Ensi vuodesta on tulossa vaalien supervuosi. Lokakuulle 2018 kaavaillut maakuntavaalit siirtynevät hamaan tulevaisuuteen tai aikaisintaan keväälle, siihen samaan kimaraan eduskunta- ja EU-parlamenttivaalien kanssa. Täten seuraavat vaalit ovat marraskuun seurakuntavaalit. Seinäjoen seurakunta on yksi Suomen suurimmista ja onhan Etelä-Pohjanmaata tituleerattu myös ”raamattuvyöhykkeeksi”. Kirkollisista vaaleista on syytä uutisoida, koska seurakunnat ovat merkittäviä julkisten varojen käyttäjiä ja kirkon hallintoon kaivataan vastuullisia päättäjiä.

Sekä kunta-, maakunta- että kansallisella tasolla on liiasta keskittämisestä päästävä eroon. Investointen alueelliseen jakautumiseen on kiinnitettävä huomiota, koska samoin perustein verot kerätään kaupungissa ja maalla. Ihmisiä tulisi kohdella yhdenvertaisesti riippumatta heidän asuinpaikastaan, vaikka ”raha seuraakin asiakasta”. Isoolla kirkolla on toki kiva käydä, mutta ihan aikuisten oikeasti, kuka siellä haluaa asua?

Seinäjoki on paras paikka asua ja yrittää, ainakin minun mielestäni. Itse yritän kykyjeni mukaan toimia kaupungin luottamustehtävässä niin, että Seinäjoki menestyy myös jatkossa.

Seinäjokinen-Lehti Oy:n hallituksen puheenjohtajana tulen huolehtimaan siitä, että lehden riippumattomuus näkyy kolumnistien valinnassa. Kaikille halukkaille pyrimme tarjoamaan mahdollisuuden saada äänensä kuuluville, jos ei painetussa lehdessä niin sitten seinajokinen.fi-nettilehdessä tai Facebook-sivuillamme. Jokainen mielipide on arvokas, toki sananvapauden nimissä on kuitenkin muistettava myös vastuu siitä, mitä omissa nimissään lausuu.

Jos on poliittinen nobody, voi asioihin silti vaikuttaa. Ei se nimi naista pahenna, jos ei nainen nimeä. Vaikuttamisen väyliä on useita ja kannattaa miettiä omalle kohdalle se luontevin vaihtoehto.

Lopuksi kiitän professori Kari Hokkasta siitä, että hän on ansiokkaasti muistanut minua useassa kolumnissaan Seinäjoen Sanomissa. Tästä on hyvä jatkaa, tällaisena nobodynä.

Piia Kattelus

Julkaistu 5.8.2018 klo 16.52.

Untamalassa tempaistiin saunabeachpartyt

Seinäjokinen-lehti oli paikalla Untamalassa 22.7.2018 järjestetyssä saunabeachpartyssä.

Kyläläiset tempaisivat mukavan yhdessäolon merkeissä ja rannalla oli uinnin ja saunomisen yhteydessä mahdollisuus ostaa muurinpohjalettuja sekä grillata omia makkaroita.

Tapahtuman promoottorit Pirkko ja Ahti Ekoluoma Untamalan kyläyhdistyksestä kertoivat, että lättytaikinaan oli haettu 40 kananmunaa paikallisesta Yliluoman kanalasta.

-Mikko (Yliluoma) sanoi, että ota niin monta kun tarvitset. Ja Yliluoman kananmunat ovat pikkuisen isompia kuin tavalliset, totesi Pirkko Ekoluoma lättypannun varresta.

Arvio taikinan riittävyydestä oli oikea, koska siitä riitti lättyjä paistettavaksi kauempaakin tulleille uimareille.

Seinäjokinen-lehti kiittää kyläläisiä loistavasti toteutetusta tapahtumasta.

Julkaistu 23.7.2018 klo 19.47.

Raimo Ristilä toimi vuoden 1975 ETYK-kokouksessa USA:n presidentin puolison Betty Fordin henkivartijana

Seinäjokelainen ylikonstaapeli (evp) Raimo Ristilä toimi vuonna 1975 Helsingissä pidetyssä ETYK-kokouksessa silloisen USA:n presidentin Gerald Fordin puolison Bettyn henkivartijana. Julkaisemme tässä Raimon lyhyen muistelman aiheesta:

”Kun eilen seurailin televisiota taukoamatta maailman kahden suuren miehen tapaamiseen liittyvänä. Näin pitkiä autoletkoja, poliisien turvatehtäviä sekä median tiedotuksia päivän onnistumisesta. Suomi sai hyvää julkisuutta turvatoimista, säästä, ja ystävällisyydestä.

Presidenttiparimme suoriutui loistavasti isännyydestä. Maamme oli koko maailman uutisten kohteena. Kiitokset antoi myös vieraat ja oma Tasavallan Presidentti.

Oma kokemukseni oli v. 1975 tulla komennetuksi ETYK:iin monen muunkin poliisin kanssa tuolloin. Olin jo aiemminkin osallistunut ETYK:in valmisteluvaiheen kokouksiin vuonna 1973 ollen komennettuna Espoon Dipolissa pidettyihinm neuvotteluihin sekä ulkoministerivaiheen kokouksiin.

Suojelupoliisin henkivartijakoulutuksen saaneena valikoidun v. 1975 USA:n presidentin puolison yhdeksi henkivartijaksi. Olimme työssä siviilipukeissa, mutta taittoperäisillä UTZ - konepistoolilla varustettuina. Oli monenlaista tehtävää, kuten ostosreissuja kauppatorilla ja käynti Suomenlinnassa, jossa järjestettiin suomalaisen vaateteollisuuden muotinäytös. Laivaristeily kuului myös ohjelmaan, samaan aikaan kun valtioiden päämiehet puurtivat silloisen Presidenttimme UKK:n johdolla maailman rauhaa Finlandia-talolla.”

Terveisin silloinen turvamies, 
Seinäjoen LP: komennuskunnan poliisikonstaapeli Raimo Ristilä

Julkaistu 19.7.2018 klo 10.21

Ylistarossa oli mukana myös useita puolueita. Perussuomalaisten Hannu Haapasalmi ja Kansalaispuolueen Piia Kattelus peukuttivat upeassa markkinasäässä.

Joutopäivämarkkinoilla sää helli markkinakansaa

Piia Kattelus tyytyväinen Sote:n lykkääntymiseen

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus ilmaisi avoimesti tyytyväisyytensä eduskunnan käsittelyssä olevan sote-ratkaisun lykkääntymiseen Joutopäivämarkkinoilla Ylistarossa sunnuntaina.

-Esitetyssä mallissa sote-ratkaisu olisi keskittänyt palveluja entisestään, arvioi myös Seinäjoen kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana toimiva Kattelus.

Luonnonvaroihin ja yritteliäisyyteen perustuva vahva elinkeinorakenne on Katteluksen mukaan Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen vahvuus. ”Vastustamme keskittävää politiikkaa, sillä työ-ja koulutuspaikkojen keskittämisen kautta uhkaa maaseutu tyhjentyä.”

-Seinäjokea on kehitettävä kokonaisuutena. Liitoskunnissa on pidettävä asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet kunnossa, Kattelus linjasi.

Ylistarossa koulunsa käynyt Kattelus kertoi Kansalaispuolueen (KP) ajavan neljää isoa teemaa.

Valtiollinen ja taloudellisen itsenäisyys, sotilaallinen liittoutumattomuus, järkevä aluepolitiikka ja hallittu maahanmuuttopolitiikka ovat Katteluksen mukaan puolueen ajamat tärkeät teemat.

-Valtaa on palautettava kansallisvaltioille ja EU-maataloustukien kansallistaminen ja alueellistaminen olisi toteutettava välittömästi, sillä kyllä suomalaiset itse tuntevat asiansa paremmin kuin Bryssel, Kattelus muistutti puheessaan.

Oma yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva puolustus, rajavalvonta ja riittävät resurssit sisäisestä turvallisuudesta vastaaville viranomaisille, poliisille etunenässä, sekä ulkomaalaislain tiukennukset kuten Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa tulisi Katteluksen mukaan tuoda välittömästi politiikan keskiöön.

-Vastustamme ajatusta Euroopan liiallisesta integraatiosta, kuten yhteisestä puolustuksesta. Meillä pitää olla oma toimiva aluepuolustus, Kattelus sanoi.

Taksilakiuudistus epäonnistui

Kansalaispuolue teki kansalaisaloitteen taksilain uudistamisen vastustamiseksi.

-Emme saaneet Bernerin hankkeen kaatamiseen joukkovoimaa saati mediaa lainkaan asian taakse - aloite ei edennyt eduskunnan käsittelyyn, harmitteli Kattelus.

”Taksilain ongelmat ovat nyt käsissä, kuten varoittelimme. Taksilain kipukohdat tulivat esille jo Ylistarossa käynnissä olevassa pilottihankkeessa.”

Markkinoilla oli runsaasti näytteilleasettajia.

Julkaistu 8.7.2018 klo 22.30.

Vesipuisto ja leirintäpalvelut pysyvät suosiossa

Kesällä uimarantojen lisäksi yhä useampi lomalainen suuntaa matkansa kylpylöihin ja vesipuistoihin. Tämän yhä kasvavan trendin on havainnut Vaasan Tropiclandian & Top Camping Vaasan päällikkönä toimiva Tuomas Luukkonen.

Luukkosen mukaan tyypillistä on, että perheet haluavat panostaa entistä enemmän hyvinvointiin ja kylpyläkokemukset sopivat kaiken ikäisille vauvasta vaariin.

-Vesipuistossamme ihmiset saavat kelistä riippumatta aina mahdollisuuden kesän lämpöön, joko yli 30-asteisessa sisäaltaissa tai lämmitetyissä ulkoaltaissa, kertoo Luukkonen.

Tropiclandian kylpylän yhteydessä on suuri vesipuistoalue, jossa on hurjia vesiliukumäkiä, kaksi lastenallasta, poreallas ja auringonottoalueet terasseineen. Space Boat – vesiliukumäessä lasketaan ja pyöritään pienellä kumiveneellä suppilossa. 

-Kesäisin samalla sisäänpääsylipulla asiakkaiden käytössä on sekä kylpylän että vesipuiston monipuoliset palvelut, muistuttaa Luukkonen.

Campingin suosio kasvaa

Top Camping Vaasa -leirintäalueella on 31 neljän hengen peruskorjattua leirintämökkiä. Mökeissä on peitot ja tyynyt. Omat vuodevaatteet on tuotava kotoa tai ne saa vuokrattua edulliseen viiden euron settihintaan.

Luukkonen on havainnut uuden sukupolven löytäneen karavaanarikulttuurin.
Kun matkailuautokalustot ovat parantuneet ja camping- alueen palvelut ovat neljän tähden luokkaa, ihmiset viihtyvät campingissä myös koko vuodeksi vuokrattavissa vaunupaikoissa.

-Kaikki mökit ovat lämmitettäviä ja sähköistettyjä. Mökkikohtaiseen varustukseen kuuluu neljä sänkyä, lisätilaa tuova aurinkoterassi, jääkaappi, mikroaaltouuni sekä ruokailuvälineet, kertoo Luukkonen.

Mökkien läheisyydessä sijaitsevat vesipisteet, hyvät wc:t ja grillikatos. Majoittujien vapaassa käytössä ovat lisäksi keittiöt ulkogrilleineen, peruskorjatut suihkut ja wc:t. Myös rantasauna on vapaassa käytössä joka aamu klo 7-10. Rantasaunan voi vuokrata myös yksityisesti.

Merellisyys esille

Tropiclandiasta on vain pari kilometriä Vaasan kaupunkiin.

-Alue on todella rauhallinen ja lähellä kaupunkia, Luukkonen iloitsee.

Merinäköalaa on lisätty raivaamalla pensaikkoa ja myös huoltorakennuksia on kunnostettu.

-Kun leirintäalueella on minigolfia, kiipeilymahdollisuuksia, ravintoloita karaokemahdollisuuksineen tai keinulaitteita sekä rantalentopalloa, löytyy kaikille perheenjäsenille varmasti monipuolista tekemistä, vinkkaa Luukkonen.

Julkaistu 17.7.2018 klo 12.15.

Veera Perälä taisteli MM-kisojen 800 metrillä

Seinäjoen Seudun Urheilijoita edustava Veera Perälä juoksi Tampereella kilpailtavissa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa tiistaina aamun alkuerissä 800 metriä aikaan 2.12,38. 

Tällä kaudella Jämsässä ennätyksensä 2.09,76 juossut Veera jäi alkuerässään kahdeksanneksi. Erä oli todella kova, sillä erän voittanut Japanin Ayano Shiomi juoksi aikaan 2.05,13. Perälä karsiutui jatkosta.

Julkaistu 10.7.018 klo 11.45.

Seinäjokinen-lehdelle uudet omistajat

Seinäjokinen-lehti on jälleen ilmestynyt reilun vuoden tauon jälkeen painettuna. Lehti jaetaan Seinäjoella ja Nurmon alueella 25 000 kotitalouteen tauon jälkeen ensimmäisen kerran 4.7.2018. Lisäksi lehden voi noutaa Seinäjoella rautatieasemalta, Citymarket Joupista, Nurmossa K-marketista, Peräseinäjoella K-marketista, Nesteeltä tai Peräpubista ja Ylistarossa St1:ltä.

Hallituksen puheenjohtaja ja Seinäjokinen-lehden omistaja Piia Kattelus toteaa, että lehti arvostaa "pohjalaista juurevuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä tulee näkymään myös lehden linjassa. Jokainen mielipide on arvokas."

Seinäjokinen-lehti tulee edustamaan tasapuolisesti sekä kanta-Seinäjoen, liitoskuntien että ympäröivän maakunnan asukkaiden kantoja ja mielipiteitä. 

-Seinäjoki on maaseutukaupunki ja Pohjanmaa on Suomen ruoka-aitta, joten lehdessä tullaan julkaisemaan myös maatalousaiheisia juttuja. Ennen kaikkea haluamme tarjota asukkaille suoran vaikutuskanavan ilman sordiinoa. Lisäksi paikallisilla yrityksillä tulee olla mahdollisuus mainostaa edullisesti, linjaa lehden tekninen päätoimittaja-omistaja Sami Kilpeläinen.

Suomen median omistus on valitettavan keskittynyttä ja tiedotusvälineitä on kritisoitu yksiäänisyyden vuoksi. 

-Isännille ja emännille tullaan tarjoamaan mielenkiintoisia juttuja luettavaksi unohtamatta sitä, että myös oman äänen saa tarvittaessa kuuluviin. Seinäjokinen-lehti ei tule harjoittamaan aivopesua vaan luotamme pohjalaisten kykyyn muodostaa omat mielipiteensä ja kantansa faktojen pohjalta, summaa Kattelus.

Tänä vuonna lehti tulee ilmestymään seuraavan kerran syyskuussa ja marraskuussa. Joulukuun numero on harkinnassa. Vuonna 2019 lehteä on tarkoitus painaa 10-
12 numeroa. Seinäjokinen-lehti on luettavissa myös netissä sekä Facebookissa,
minne uutisia ja juttuja julkaistaan viikottain. Aluksi lehti toteutetaan ostopalveluina. Jatkosta ratkaisut tehdään syksyn ja talven aikana.

Lue uusi lehti täältä.

Julkaistu 3.7.2018 klo 18.21.

Iloa keppihevosharrastuksesta

Keppihevosharrastuksessa parasta on liikkumisen mukana tuleva ilo ja keppihevosyhteisön mukava ja lämmin tunnelma. Kesälomalla moni keppari pääsee ulos laiduntamaan ja aktiivisempaan käyttöön, mutta joillain keppihevosharrastajilla kesäloma on keppihevosten kanssa kiireisintä aikaa, sillä kilpailevilla harrastajilla alkaa "kilpailu kausi", jolloin parhaimmillaan saattaa koko kesäloman ajan olla keppihevoskilpailut joka viikko.

Keppihevosharrastukseen kuuluu liikunnan lisäksi monella myös keppihevosten tekeminen. Moni luulee, että keppihevoset ovat halpoja. No, sellaisia lasten leluiksi tarkoitettuja löytyy kyllä kaupasta viidellä eurolla, mutta harrastajien keppihevosten hinnat ovat lähemmäs sata euroa, tunnettujen keppihevosten tekijöiden heppojen hinnat saattavat olla jopa kaksi sataa. Hintaa tulee, koska ne ovat laadukkaita käsityönä asiakkaan toiveiden mukaan valmistettuja.

~Keppihevostalli Pohjola

Julkaistu 29.6.2018 klo 13.22.

Pohjanmaan Ralli

Asunmaa voitti Pohjanmaan rallin

Teemu Asunmaa kartturinaan Ville Mannisenmäki on voittanut tänään Seinäjoella päättyneen Pohjanmaan rallin. Asunmaa edustaa Alavuden Urheiluautoilijoita. Seinäjoella ja lähikunnissa ajettava Pohjanmaan ralli on yksi seitsemästä rallin SM-sarjan osakilpailusta. Sarjassa on vielä jäljellä kaksi osakilpailua. Toiseksi kilpailussa vain 1,6 sekunnin erolla sijoittui SM-sarjaa johtava Eerik Pietarinen.

  1. 27 Asunmaa Teemu/Mannisenmäki Ville Skoda Fabia R5 43:14,5
  2. 24 Pietarinen Eerik/Raitanen Juhana Skoda Fabia R5 +1,6s
  3. 28 Gryazin Nikolay/Fedorov Yaroslav Skoda Fabia R5 +16,2s

Julkaistu 16.6.2018 klo 23.15

Eduskunnan täysistuntosali

Suomalaiset pitävät eduskuntavaaleja tärkeimpinä

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS.fi) tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi suomalaisten kanta vaalien tärkeysjärjestykseen. Eduskuntavaaleissa äänestämistä pidetään tärkeimpänä; Yhdeksän kymmenestä (88 %) suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämis- tä vähintään melko tärkeänä. Kuusi seitsemästä (84 %) puolestaan kokee kuntavaaleissa äänestämisen tärkeänä. Maakuntavaaleissa (71 %) äänestäminen on kansalaisten mielestä hieman tärkeämpää kuin eurovaaleissa (67 %) äänestäminen. 

Eduskuntavaaleissa äänestämisen tärkeys kasvaa iän myötä alle 30 -vuotiaista (82 %) yli 60 -vuotiaisiin (95%). Yleisesti hyvin toimeentulevat ovat aktiivisempia. Puolueit- tain eduskuntavaaleissa tärkeäksi äänestämisen kokeminen vaihtelee perussuomalaisten (87% pitää vähintään tärkeänä) ja kokoomuksen (97%) välillä.

Kuntavaalien äänestämisen tärkeyttä korostivat eniten keskustan (94%), kokoomuksen (93%) ja kristillisdemokraattien (93%) kannattajat. Perussuomalaisista äänestämistä piti tärkeänä neljä viidestä (81%).

Keskustan (88%), vihreiden (77%), kokoomuksen (76%), kristillisdemokraattien (76%), SDP:n (75%), vasemmistoliiton (75%), RKP:n (72%) ja perussuomalaisten (69%) kannattajista vähintään seitsemän kymmenestä kokee äänestämisen maakuntavaaleista tärkeäksi. Äänestysinto kasvaa iän myötä alle 30 -vuotiaista (67%) yli 60-vuotiaisiin (78%).

Maakuntavaaleissa äänestämistä pitävät eurovaaleja hieman tärkeämpänä keskustan, perussuomalaisten, SDP:n, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja muiden puolueiden (mm. Siniset) kannattajat. Vihreillä puntit ovat tasan. Kokoomuksen ja RKP:n kannattajat puolestaan kokevat eurovaaleissa äänestämisen hieman maakuntavaaleja tärkeämpänä.

Eurovaaleissa innokkaimpia äänestäjiä ovat kokoomuslaiset (81%) ja RKP:n (78%) kannattajat. Pienintä into on perussuomalaisilla (58%). 

Julkaistu 12.6.2018 klo 11.08.

Keskustan puoluekokous pidettiin Sotkamossa, Vuokatissa sijaitsevassa Katinkullassa 8.-10.6.2018.

Puoluekokouksista pettymyksiä eteläpohjalaisille

Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa ja kokoomuksen puoluekokouksessa Turussa  istuvat puheenjohtajat uusivat paikkansa tänä viikonloppuna. Juha Sipilä sai Sotkamon puoluekokouksessa jatkokauden puheenjohtajana yli 2000 äänellä ja vastaehdokas Vesa Levonen Kotkasta sai 19 ääntä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo valittiin seuraavalla kaksivuotiskaudelle ilman vastaehdokasta.

Etelä-Pohjanmaalle ja sen kauhavalaisille varapuheenjohtajille viikonloppu oli täynnä pettymyksiä. Antti Kurvinen tippui keskustan varapuheenjohtajan paikalta ja kokoomuksen Janne Sankelo kokoomuksen varapuheenjohtajan paikalta. 

Keskustan varapuheenjohtajiksi valittiin Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen ja Juha Rehula. Puoluesihteeriksi valittiin Riikka Pirkkalainen. Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi valittiin Antti Häkkänen, Sanni Grahn-Laasonen ja Mari-Leena Talvitie.

Puoluekokouksissa esillä oli sote-ratkaisut ja Seinäjoelta kotoisin oleva eduskunnan puhemies Paula Risikko kertoi kokoomuksen puoluekokouksessa, ettei sote-laeista äänestetä ennen syksyä.

Seinäjokinen-lehti onnittelee valittuja.

Julkaistu 10.6.2018 klo 22.10.

 

Jouko Peltonen puhui Seinäjoella Sedusta valmistuneille perjantaina 1.6.2018.

”Ei opetus eikä henkilökunta kestä enää lisää leikkauksia"

Maakunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun hallituksen puheenjohtaja ja virkatyössään Jalasjärven lukion rehtorina toimiva Jouko Peltonen piti tervehdyspuheen Kirkkokadulla perjantaina Sedun valmistujaisjuhlissa. Peltonen jatkoi juhlia työpaikallaan Jalasjärven lukiossa, jossa valkolakin sai lauantaina 37 opiskelijaa. Jalasjärvellä koko lukion ikäluokka sai kerralla tänä keväänä valkolakin.

-Lukion osalta kevät oli historiallinen, koska kyseessä oli viimeinen 1900-luvulla syntynyt ylioppilaiksi valmistunut ikäluokka, muistuttaa Peltonen.

Seinäjoen kaupunginvaltuutettuna toimiva Peltonen peräänkuuluttaa kaikkien lukioiden omaleimaisuuden ja erikoistumisen mahdollistamista Seinäjoella ja lähialueilla myös tulevaisuudessa.

-Suurin tämän hetken murhe on ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien leikkaaminen, mikä heijastuu epävarmuutena koulutuksen laatuun ja resurssien vähentyminen heijastuu negatiivisena myös henkilöstöön. Henkilöstö on joutunut venymään jo äärirajoille, harmittelee Peltonen.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ei ole kuitenkaan Peltosen mukaan suostunut ajautumaan nurkkaan, vaan toimintaa kehitetään pohjalaisella vahvalla itsetunnolla. ”Toivon, että henkilökunta jaksaa nämä myllerryksen hetket, sillä tulevaisuudessa tilanteen on joka tapauksessa tasaannuttava.”

Nurmossa asuva Peltonen haluaa kuitenkin kiittää omaa työnantajaansa eli Kurikan kaupunkia, joka on antanut riittävät resurssit lukio-opetukseen. Tämä takasi Peltosen mukaan hyvät opintotulokset ja sen, että kaikki lukion aloittaneet valmistuivat kerralla tänä keväänä.  

-Samalla myös osaavat opettajat pysyvät ja viihtyvät työssään, Peltonen muistuttaa resurssien tärkeydestä.

Peltonen tavoitettiin puhelimitse iloisista juhlatunnelmista matkalla jo kolmansiin ylioppilasjuhliin, tällä kertaa Ouluun. Peltonen haluaa toivottaa kaikille valmistuneille hyvää kesää, parhainta onnea ja hyviä juhlia.

Julkaistu 2.6.2018 klo 20.02

Osallistu arvontaan

Lähettämällä kuvan koulunpäättäjäis-tunnelmista joko suoraan osoitteeseen  kuvat.seinajokinen@gmail.com, tai Seinäjokinen-lehden facebookin kautta linkittyvään sähköpostiosoitteeseen, voit osallistua arvontaan, jossa palkintona on kolme tavarapalkintoa.

 

Seinäjoen lukioista 309 uutta ylioppilasta, Sedusta ammattiin valmistui 565 oppilasta

Suvivirren saattelemana painoi valkolakin päähän Seinäjoen alueen lukioissa yli 300 nuorta ja ammattiin valmistumisen merkiksi tutkintotodistus annettiin Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedusta yli 500 valmistuneelle.

Nurmon lukiosta ylioppilaaksi valmistui yhteensä 76, Seinäjoen lukiosta ja Etelä-Seinäjoen toimipisteestä yhteensä 197, Seinäjoen lukion aikuislinjalta yhteensä 8 ja 14 oppilasta teki kaksoistutkinnon sekä Ylistaron lukiosta 14 oppilasta.

Ammattiin valmistui eli perustutkintotodistuksen sai Sedussa 565 henkilöä ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen Valman on suorittanut 125 opiskelijaa.

Seinäjoen lisäksi Sedulla on toimipisteet Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa ja Jurvassa, Lapualla, Lappajärvellä, Seinäjoella, Tampereella, Vaasassa ja Ähtärissä.

Valmistuneet Sedusta löytyy alla olevasta linkistä:

https://www.sedu.fi/news/Juhlan-aika!-Onnea-tutkinnon-suorittaneille/16444/f9605fce-d796-4c8b-9bf2-8d7d275a7724

Seinäjokinen-lehti onnittelee kaikkia uusia ylioppilaita ja ammattiin valmistuneita sekä kaikkia koulutyönsä tämän vuoden osalta päättäneitä.

Julkaistu 2.6.2018 klo 19.40.

 

Julkaisemme taas seinäjokinen-lehteä!

Seinäjokinen on ilmestynyt vuodesta 1988 asti Seinäjoen taajamissa.
Tauon jälkeen olemme palanneet uudistettuna versiona niin netissä kuin printtinäkin.
 

Tilaa sinäkin yrityksellesi kustannustehokas paikallisilmoitus: 040 5868 401, 050 383 1755 ilmoitus@seinajokinen.fi

 

 

       

 


Tutustu ilmoitukseen klikkaamallaTutustu ilmoitukseen klikkaamallaTutustu ilmoitukseen klikkaamalla
Tutustu ilmoitukseen klikkaamallaTutustu ilmoitukseen klikkaamallaTutustu ilmoitukseen klikkaamalla
Näköislehti (pdf)