”Lähteekö Risikko hiihtämään Ylläkselle?”

Muonioon on luvattu pakkasta keskiviikoksi

Kuva: Seinäjoen kaupungin youtube-lähetys.

Seinäjokinen-lehti seuraa Ylläksellä pidettävien Seinäjoen Energia Oy:n hallituksen kokouksia ja osallistujia. Laittomia kokouksia koollekutsunut (10.6.2019) Seinäjoen Energia ja sen puheeenjohtaja Pertti Mäki-Hakola järjestelivät eduskunnan puhemiehen rahakkaalta paikalta tippuneelle Paula Risikolle paikan Seinäjoen Energian hallituksessa. Paula Risikko esitti maanantaina valtuustoseminaarissa tietämätöntä valinnastaan. Osakeyhtiölain mukaan valittavalta kuitenkin edellytetään suostumasta tehtävään. 

Seinäjokiselle on esitetty kysymys: ”lähteekö Risikko hiihtämään Ylläkselle?”

Seinäjokinen-lehti seuraa Ylläksen tapahtumia.

Maanantaina Seinäjokinen-lehti uutisoi, että Pertti Mäki-Hakolan johtama Energian hallitus pitää käsittämättömät kolme kokousta Ylläksellä. Seinäjokinen-lehden lukijat ovat antaneet närkästynyttä palautetta sähkönkuluttajien rahoilla tapahtuvasta hallituksen matkailusta.

Seinäjoen kaupunginhallituksen maanantaisesta päätöksestä erottaa Erkki Valtamäki Energian hallituksesta on jätetty eriävä mielipide ja odotettavissa lienee myös oikeudellisia toimia. Erikoista on myös se, että hallintojohtaja Jari Jokisen johdolla pöytäkirjoista on hävinnyt 10.6.2019 esityslistalla ollut hallituksen kokouksen pykälää 221, jossa käsiteltiin Seinäjoen Energian hallituksen nimissä kutsuttua ylimääräistä yhtiökokousta. Hallitus ei kuitenkaan ollut kokoontunut lainkaan asian tiimoilta. Asian on vahvistanut Seinäjokinen-lehdelle useampi Energian hallituksen jäsen.

Julkaistu 17.9.2019 klo 21.43.

Koulut yleisurheilivat Ylistarossa

Ylistaron peruskoulun alakoulut kilpailivat 1.-6. luokkalaisten sarjoissa tiistaina 10.9.2019 Ylistaron yleisurheilukentällä. Kilpailemassa olivat Topparlan (TOP), Kirja-Matin (K-M), Aseman (AS) ja Halkosaaren (HAL) koululaiset.

Seinäjokinen-lehti julkaisee myös muiden Seinäjoen ja liitoskuntien koulujen yleisurheilukisojen tulokset ja ne voi lähettää osoitteeseen seinajokinenlehti@gmail.com

Tulokset ovat luettavissa tässä:

T 1-2 Pituus            Tulos
1    Fanny    Heinäheimo    TOP    321
2    Sanna    Jokinen    K-M    294
3    Sofia    Koski    TOP    285
4    Loviisa    Myllykoski    TOP    285
5    Valma    Kamppinen    K-M    273
6    Denise     Raunio    K-M    269
7    Taimi    Aarnio    AS    263
8    Susanne     Kriikku    K-M    263
9    Elsa    Aittanen    HAL    261
10    Maija    Koski    TOP    259
11    Anni    Koivusalo    AS    252
12    Ella    Mäkynen    K-M    250
13    Iina    Perälä    AS    250
14    Veera    Kuusanto    HAL    229
15    Silja    Lintala    HAL    221
16    Kerttuli    Varjo    K-M    214
17    Usva    Lepistö    AS    212
18    Venla    Jaakkola    HAL    208
19    Ella    Pollari    HAL    181
20    Miia    Koskela    HAL    177
                
T 1-2 40 metriä            
1    Fanny     Heinäheimo    TOP    7,46
2    Valma    Kamppinen    K-M    7,52
3    Marika    Suomalainen    TOP    7,7
4    Sanna    Jokinen    K-M    7,95
5    Taimi    Aarnio    AS    7,98
6    Maija-Liisa     Valli    K-M    8,08
7    Jenni    Hanka    K-M    8,1
8    Helmi    Viinamäki    TOP    8,11
9    Hertta    Koski    HAL    8,12
10    Maija    Koski    TOP    8,36
11    Essi    Mäkinen    K-M    8,61
12    Camilla     Kärki    AS    8,65
13    Usva    Lepistö    AS    8,82
14    Silja    Lintala    HAL    8,84
15    Fanni    Hanhikoski    AS    8,9
16    Tilhi    Lahti    K-M    8,93
17    Mette    Riihimäki    HAL    8,98
18    Senni    Koivukoski    HAL    8,99
19    Venla    Jaakkola    HAL    9,06
                
                
    T 1-2 400 metriä            
1    Sofia    Koski    TOP    1.31,89
2    Loviisa    Myllykoski    TOP    1.33,29
3    Marika    Suomalainen    TOP    1.33,72
4    Denise    Raunio    K-M    1.33,81
5    Elsa    Aittanen    HAL    1.41,54
6    Kerttuli    Varjo    K-M    1.42,71
7    Hertta    Koski    HAL    
8    Milla    Kivekäs    TOP    
9    Anni    Koivusalo    AS    
10    Essi    Mäkinen    K-M    
11    Senni    Koivukoski    HAL    
12    Iina    Perälä    AS    
13    Ella    Pollari    HAL    
14    Oona    Keskinen    K-M    
15    Kerttu    Kivimäki    K-M    
16    Ilona    Hakala    HAL    
17    Netta    Puskala    AS    
18    Tilhi     Lahti    K-M    
                
                
    T 3-4 Keihäs            Tulos
1    Angelina    Heinäheimo    TOP    12,76
2    Phornchita     Palatkong    K-M    11,07
3    Anna    Koski    TOP    9,42
4    Anne    Koivusalo    TOP    8,89
5    Emma     Jylhä    HAL    8,76
6    Aada    Pitkämäki    HAL    8,59
7    Senni    Anttila    HAL    8,43
8    Miisa    Uosukainen    HAL    6,77
9    Sofia    Takala    K-M    6,34
10    Elle    Västi    AS    6,18
11    Sanni    Saari    AS    5,88
12    Senja    Saari    K-M    5,64
13    Venla    Juupajärvi    K-M    5,62
14    Ilona    Lammi    TOP    5,28
15    Eevi    Koivukoski    HAL    5,02
16    Linnea    Riihimäki    HAL    4,93
17    Mirjam    Havi    K-M    4,71
18    Ellen    Kuivinen    K-M    4,21
                
                
                
    T 3-4 Pituus            Tulos
1    Anna    Haapamatti    AS    356
2    Aava    Laitila    TOP    327
3    Siiri    Valtonen    HAL    326
4    Ella    Lemponen    HAL    315
5    Enni    Suomalainen    K-M    310
6    Maija    Kamppinen    K-M    309
7    Senni    Anttila    HAL    309
8    Sonja    Jokinen    AS    294
9    Rauha    Aarnio    AS    291
10    Sofia    Niemitalo    K-M    289
11    Emma    Jylhä    HAL    286
12    Petra    Riihimäki    TOP    281
13    Aada    Hautamäki    TOP    275
14    Anne    Koivusalo    TOP    274
15    Saga    Kukkamäki    HAL    270
16    Aino    Ekoluoma    K-M    262
17    Venla-Sofia    Sippola    K-M    254
18    Mirjam    Havi    K-M    238
19    Kerttu    Hanhikoski    AS    231
20    Emma    Nurmela    HAL    217
                
    T 3-4 60 metriä            
                
1    Anna    Haapamatti    AS    9,41
2    Enni    Suomalainen    K-M    9,95
3    Emmi    Lahti    HAL    10,4
4    Anna    Koski    TOP    10,42
5    Sonja    Kattelus    HAL    10,5
6    Ella    Lemponen    HAL    10,51
7    Aino    Saari    HAL    10,78
8    Maija    Kamppinen    K-M    11,01
9    Sara    Pohjasmäki    HAL    11,02
10    Sofia    Niemitalo    K-M    11,13
11    Aino    Ekoluoma    K-M    11,22
12    Aino    Kupari    TOP    11,5
13    Mianna    Kokko    HAL    11,58
14    Sofia     Kytöharju    AS    11,7
15    Venla-Sofia    Sippola    K-M    11,81
16    Aada    Hautamäki    TOP    11,83
17    Phornchita    Palatkong    K-M    12,01
18    Aili    Saari    TOP    12,16
19    Amanda    Kytömäki    AS    12,68
20    Alviina    Iivari    K-M    16,78
                
                
    T 3-4 600 metriä            
1    Angelina    Heinäheimo    TOP    2.12,33
2    Emmi    Lahti    HAL    2.22,28
3    Siiri    Valtonen    HAL    2.24,02
4    Aava    Laitila    TOP    2.24,23
5    Mianna    Kokko    HAL    2.26,97
6    Aino    Saari    HAL    2.27,77
7    Helmiina    Aho    HAL    
8    Ella    Kujanpää    K-M    
9    Aino    Kupari    TOP    
10    Senja     Saari    K-M    
11    Emma    Salonen    K-M    
12    Sofia    Takala    K-M    
                
                
    T 5-6 Korkeus            
1    Essi    Saari    Hal    120
2    Veera    Hautamäki    AS    115
3    Anni    Koivukoski    Hal    110
4    Saimi    Korkiavuori    AS    110
4    Nea     Uittomäki    Hal    110
6    Miia    Koivuniemi    K-M    110
7    Roosa    Myllykoski    TOP    105
8    Mila    Mäki    K-M    105
8    Nella    Hautamäki    AS    105
10    Pinja    Viitamäki    K-M    105
11    Irmeli     Kitinoja    Hal    105
12    Sanni    Salin    K-M    90
12    Helmi    Viirimäki    K-M    90
                
                
    T 5-6 Kuula            Tulos
1    Sinna    Valkama    AS    6,41
2    Pinja    Viitamäki    K-M    5,85
3    Mila    Mäki    K-M    5,84
4    Rianna    Kuivinen    K-M    5,58
5    Olivia    Hölsö    Hal    5,51
6    Julia    Tuomisto    K-M    5,51
7    Aamu    Rintamäki    K-M    5,13
8    Emmi    Koski    TOP    5,03
9    Jasmin    Kalliokoski    Hal    4,92
10    Heta    Setälä    K-M    4,91
11    Matilda    Riihimäki    Hal    4,71
12    Alisa    Rajala    Hal    4,64
13    Meeri    Lyyski    AS    4,37
14    Irmeli    Kitinoja    Hal    3,99
15    Amanda    Koivusalo    TOP    3,64
16    Siiri    Yliluoma    TOP    3,29
17    Maria    Karhunen    AS    3,27
18    Aliisa    Niemelä    Hal    3,01
19    Elina     Karhunen    TOP    2,62
20                
    T 5-6 60 metriä            
1    Annukka    Kattelus    Hal    9,25
2    Emmi    Koski    TOP    9,68
3    Salla    Mäkinen    K-M    9,78
4    Julia    Tuomisto    K-M    10,04
5    Rianna    Kuivinen    K-M    10,14
6    Nette    Närvä    Hal    10,15
7    Nea    Huumarsalo    K-M    10,29
8    Siiri    Nivukoski    TOP    10,39
9    Josefina    Valli    K-M    10,39
10    Hawnaz     Nabi    K-M    10,45
11    Saimi    Korkiavuori    AS    10,53
12    Nella    Hautamäki    AS    10,6
13    Nea    Uittomäki    Hal    10,75
14    Nanna    Tammi    AS    10,84
15    Matilda    Nurmi    K-M    10,86
16    Olivia    Hölsö    Hal    10,87
17    Maiju    Aila    Hal    10,93
18    Roosa    Myllykoski    TOP    10,99
19    Maija    Kärnä    AS    11,14
20    Elina     Karhunen    TOP    13,37
                
                
    T 5-6 600 metriä            
1    Essi    Saari    Hal    2.12,04
2    Annukka    Kattelus    Hal    2.16,94
3    Salla    Mäkinen    K-M    2.17,88
4    Anni    Koivukoski    Hal    2.18,13
5    Siiri    Nivukoski    TOP    2.18,23
6    Matilda    Riihimäki    Hal    2.28,68
7    Nette    Närvä    Hal    
8    Varpu    Widgren    Hal    
9    Aurora    Mäki    K-M    
10    Sofia    Suomalainen    K-M    
11    Kärol    Havi    K-M    
12    Fiia    Iloviita    AS    
13    Sanni    Salin    K-M    
14    Aamu    Rintamäki    K-M    
15    Hawnaz     Nabi    K-M    
                
                
    P 1-2 pituus            Tulos
1    Niilo    Valtonen    HAL    318
2    Miro    Polvi-Lohikoski    TOP    275
3    Santtu    Pajuranta    AS    272
4    Joona    Ristimäki    HAL    257
5    Perttu     Kuoppala    HAL    256
6    Ville    Soininen    K-M    256
7    Eemi    Haukkala    HAL    255
8    Nuutti    Ritari    K-M    251
9    Aleksi    Soininen    AS    251
10    Eelis    Suomalainen    K-M    248
11    Samu    Anttila    HAL    247
12    Ilmari    Haapaniemi    AS    244
13    Iiro    Kuusisto    K-M    240
14    Eeli    Antila    AS    232
15    Eelis    Viita    TOP    229
16    Aleksi    Haapasalmi    HAL    220
17    Benjamin    Grönfors    K-M    217
18    Topi    Yli-Rantala    TOP    203
19    Aaron    Kettula    TOP    157
20    Mikael    Mäki    K-M    125
                
    P 1-2 40 m            
1    Elmo    Rintamäki    K-M    7,52
2    Perttu    Kuoppala    HAL    7,6
3    Nuutti    Ritari    K-M    7,68
4    Aleksi    Haapasalmi    HAL    7,81
5    Eemi    Haukkala    HAL    7,93
6    Juhana     Moilanen    K-M    8,05
7    Aukusti    Saarela    HAL    8,06
8    Ville    Soininen    K-M    8,07
9    Eelis    Koski    TOP    8,08
10    Eelis    Viita    TOP    8,47
11    Aaro    Setälä    HAL    8,48
12    Veikka    Sinisalmi    HAL    8,55
13    Benjamin    Grönfors    K-M    8,56
14    Eeli    Antila    AS    8,57
15    Reino    Korkiavuori    AS    8,58
16    Mikael    Mäki    K-M    8,6
17    Johannes    Sirkka    TOP    8,65
18    Santtu    Pajuranta    AS    9,27
19    Jussi    Mäkynen    AS    9,28
20    Veikka    Kaartinen    TOP    9,51
                
                
    P 1-2 400m            
1    Niilo    Valtonen    HAL    1.24,24
2    Elmo    Rintamäki    K-M    1.32,20
3    Eelis    Koski    TOP    1.33,31
4    Aleksi    Soininen    AS    1.38,35
5    Samu    Anttila    HAL    1.40,34
6    Klaus    Widgren    HAL    1.40,79
7    Aaro    Setälä    HAL    
8    Johannes    Sippola    K-M    
9    Mikael    Ala-Kujala    K-M    
10    Vili    Sassi    K-M    
11    Juhana    Moilanen    K-M    
12    Ilmari    Haapaniemi    AS    
13    Iiro    Kuusisto    K-M    
14    Väinö    Kansanaho    HAL    
15    Jussi    Mäkynen    AS    
16    Elias    Paalijärvi    HAL    
17    Veikka    Kaartinen    TOP    
                
                
    P 3-4 lk pituus            Tulos
1    Lenni    Korkiavuori    AS    365
2    Paavo    Ketomäki    HAL    362
3    Jonatan     Jokinen    AS    339
4    Olli    Rintakoski    K-M    315
5    Konsta    Saarela    HAL    313
6    Veeti    Uusi-Viitala    HAL    313
7    Eevert    Hämäläinen    HAL    310
8    Konsta    Hämäläinen    HAL    307
9    Leo    Widgren    HAL    305
10    Aaro    Nortunen    TOP    295
11    Oskari    Yliluoma    TOP    288
12    Eeli    Moilanen    K-M    281
13    Topi    Suomalainen    TOP    273
14    Mikael    Kezonen    K-M    270
15    Lauri    Hopiavuori    AS    260
16    Jaro    Lindemark    K-M    243
17    Manu    Myllymäki    K-M    240
18    Konsta    Seppänen    TOP    225
19    Veikko    Kaliomäki    K-M    194
20                
    P 3-4 keihäs            Tulos
1    Tuukka    Kytömäki    TOP    15,41
2    Lenni    Korkiavuori    AS    14,69
3    Niilo    Aittanen    HAL    12,91
4    Eeli    Moilanen    K-M    12,71
5    Antero    Setälä    HAL    11,81
6    Elia    Aho    HAL    11,74
7    Lenni    Myllymäki    TOP    11,69
8    Jaakko    Koskela    K-M    10,83
9    Luka    Muurinaho    HAL    10,69
10    Veikka    Ritari    K-M    10,58
11    Oskari    Yliluoma    TOP    10,35
12    Eemi    Pirttimäki    TOP    10,22
13    Peetu    Uusi-Viitala    HAL    9,99
14    Jaro    Lindemark    K-M    9,65
15    Joonas    Kuivila    K-M    9,43
16    Veeti    Perkonmäki    AS    9,37
17    Mikael    Kezonen    K-M    8,46
18    Reetu    Heinonen    AS    8,25
19    Aaron    Herrala    HAL    7,61
20                
                
    P 3-4 60m            
1    Paavo    Ketomäki    HAL    9,69
2    Eemi    Pirttimäki    TOP    9,82
3    Tuomas    Koivusalo    AS    10,12
4    Nooa    Koivulahti    TOP    10,22
5    Lenni    Myllymäki    TOP    10,31
6    Aaro    Nortunen    TOP    10,42
7    Veikka    Alanko    HAL    10,56
8    Aapo    Moilanen    K-M    10,64
9    Peetu    Kormano    K-M    10,64
10    Veeti    Uusi-Viitala    HAL    10,72
11    Topias    Keltto    HAL    10,95
12    Eino    Kivimäki    K-M    11,01
13    Atte    Perälä    AS    11,03
14    Arttu    Soininen    K-M    11,27
15    Miro    Keskinen    K-M    11,28
16    Reetu    Heinonen    AS    11,79
17    Aleksi    Tiikkainen    HAL    11,8
18    Aatu    Nummela    K-M    12,01
19    Jasper    Koivumäki    HAL    12,33
20    Mikuel    Ojala    K-M    13,11
                
                
    P 3-4 600m            
1    Konsta    Saarela    HAL    2.14,24
2    Peetu    Kormano    K-M    2.15,16
3    Veikka    Alanko    HAL    2.15,72
4    Nooa    Koivulahti    TOP    2.16,71
5    Tuomas    Koivusalo    AS    2.17,25
6    Antero    Setälä    HAL    2.20,27
7    Eino    Kivimäki    K-M    
8    Jonatan    Jokinen    AS    
9    Aapo    Moilanen    K-M    
10    Konsta    Hämäläinen    HAL    
11    Niilo    Ojaniemi    TOP    
12    Olli    Rintakoski    K-M    
13    Veikka    Ritari    K-M    
14    Miro    Keskinen    K-M    
15    Eevert    Hämäläinen    HAL    
16    Tuukka    Kytömäki    TOP    
17    Topi    Suomalainen    TOP    
    Arttu    Mannila    HAL    
                
                
                
    P 5-6   60 m            
1    Otto    Jokinen    K-M    9,11
2    Miika    Kiikeri    AS    9,41
3    Tuomas    Lähdemäki    Hal    9,44
4    Topias    Vuorela    K-M    9,57
5    Aleksi    Kokko    Hal    9,59
6    Miiko    Laitila    TOP    9,66
7    Klaus    Huhtala    Hal    9,67
8    Iisakki    Myllykoski    TOP    9,84
9    Atte    Saarela    Hal    9,95
10    Leo    Mäkynen    K-M    10,08
11    Leevi    Kivekäs    TOP    10,08
12    Aleksi    Taka    K-M    10,09
13    Vili    Paloniemi    Hal    10,14
14    Juuso    Koski    TOP    10,28
15    Luca    Raunio    K-M    10,29
16    Marcos    Tarasov    Hal    10,32
17    Nico    Valtonen    K-M    10,67
18    Anton    Kuivinen    K-M    10,74
19    Aleksi    Stenbacka    AS    12,09
20                
                
    P5-6 600m            
1    Topias    Vuorela    K-M    2.00,84
2    Leo    Mäkynen    K-M    2.04,92
3    Niko    Tuovinen    AS    2.05,47
4    Otto    Jokinen    K-M    2.06,08
5    Lauri    Myllymäki    Hal    2.06,20
6    Juuso    Koski    TOP    2.06,36
7    Atte    Saarela    Hal    
8    Luca    Raunio    K-M    
9    Vili    Paloniemi    Hal    
10    Aaro    Mannila    Hal    
11    Uiisakki    Myllykoski    TOP    
12    Atso    Yliluoma    TOP    
13    Teemu    Vuorela    K-M    
14    Patrik    Herrala    Hal    
15    Joose    Uosukainen    Hal    
16    Diyari    Nabi    K-M    
17    Tuomas    Hölsö    AS    
18    Aaro    Koski    TOP    
19    Urho    Västi    AS    
20    Justus    Saari    AS    
                
                
    P 5-6 korkeus            
1    Miiko    Laitila    TOP    125
2    Miika    Kiikeri    AS    125
3    Aleksi    Kokko    Hal    125
4    Noel    Nummiola    K-M    125
5    Alex    Muurinaho    Hal    120
5    Väinö    Ämmänkoski    Hal    120
7    Joose    Uosukainen    Hal    115
8    Aaro    Mannila    Hal    115
8    Santeri    Loukola    K-M    115
10    Niko    Tuovinen    AS    115
11    Joonas    Köykkä    TOP    110
11    Leevi    Kivekäs    TOP    110
13    Efraim    Väätäinen    K-M    110
14    Joonas    Keskisalo    K-M    100
14    Aleksi    Mikkilä    TOP    100
14    Aleksi    Taka    K-M    100
17    Diyari    Nabi    K-M    100
                
    P 5-6 kuula            Tulos
1    Atso    Yliluoma    TOP    794
2    Noel    Nummiola    K-M    8,96
3    Tuomas    Lähdemäki    Hal    8,16
4    Aatu    Jaakkonen    AS    7,34
5    Santeri    Loukola    K-M    7,25
6    Teemu    Vuorela    K-M    7,18
7    Luka    Pitkämäki    Hal    7,01
8    Justus    Saari    AS    6,81
9    Marcos    Tarasov    Hal    6,66
10    Klaus     Huhtala    Hal    6,52
11    Joonas    Köykkä    TOP    6,43
12    Johannes    Aila    K-M    6,41
13    Leevi    Mikkilä    K-M    6,35
14    Juuso    Kristo    K-M    6,29
15    Henri    Kotti    TOP    6,05
16    Otto    Koivukoski    Hal    5,95
17    Patrik    Herrala    Hal    5,86
18    Niklas    Ylinen    TOP    5,83
19    Urho    Västi    AS    5,49
20    Tuomas    Hölsö    AS    5,13
                
    Sukkulaviesti            
    Erä 1            
1.    Halkosaari 1    41,71        
    Annukka     Kattelus        
    Tuomas    Lähdemäki        
    Ella    Lemponen        
    Paavo    Ketomäki        
    Hertta    Koski        
    Niilo    Valtonen        
                
2.    Kirja-Matti 1    41,72        
    Valma    Kamppinen        
    Juhana    Moilanen        
    Enni    Suomalainen        
    Aapo    Moilanen        
    Salla    Mäkinen        
    Otto    Jokinen        
                
3.    Topparla 1    41,97        
    Fanny    Heinäheimo        
    Hugo    Nivukoski        
    Anna    Koski        
    Eemi    Pirttimäki        
    Emmi    Koski        
    Leevi    Kivekäs        
                
4.    Asema 1    42,51        
    Taimi    Aarnio        
    Aleksi    Soininen        
    Anna    Haapamatti        
    Tuomas    Koivusalo        
    Saimi    Korkiavuori        
    Miika    Kiikeri        
                
    Erä 2            
1.    Topparla 2    42,86        
    Marika    Suomalainen        
    Eelis    Koski        
    Angelina    Heinäheimo        
    Nooa    Koivulahti        
    Siiri    Nivukoski        
    Iisakki    Myllykoski        
                
2.    Kirja-Matti 2    42,87        
    Jenni    Hanka        
    Ville    Soininen        
    Sofia    Niemitalo        
    Peetu    Kormano        
    Julia    Tuomisto        
    Topias    Vuorela        
                
3.    Halkosaari 2    43,31        
    Essi    Saari        
    Aleksi    Kokko        
    Sara    Pohjasmäki        
    Eevert    Hämäläinen        
    Elsa    Aittanen        
    Perttu    Kuoppala        
                
4.    Asema 2    45,58        
    Iina    Perälä        
    Eeli    Antila        
    Sonja    Jokinen        
    Jonatan    Jokinen        
    Nella    Hautamäki        
    Niko    Tyuovinen        
                
                
Erä 3            
1.    Kirja-Matti 3    44,44        
              
2.    Halkosaari 3    45,21        
                
3.    Asema 3    47,56        

Julkaistu 17.9.2019 klo 21.15.

Sähkönkuluttajien rahoilla Ylläkselle?

Kolme kokousta muutamassa päivässä

Seinäjokinen-lehti on saanut tietoonsa, että Seinäjoen Energia Oy on pitämässä tällä viikolla kokouksia Ylläksellä. Seinäjokinen-lehti pyysi toimitusjohtaja Vesa Hätilältä vahvistusta, pitääkö yhtiö kolme kokousta Ylläksellä. Hätilä ei vastannut Seinäjokisen tiedusteluihin.

Seinäjoen Energia omistaa myös Seiverkot Oy:n. Seiverkot teki viime vuonna 14,266 miljoonan euron liikevaihdolla 4,455 miljoonan tuloksen.

Seinäjoen Energia kutsui hallituksen nimissä ylimääräisen yhtiökokouksen koolle 13.6.2019, vaikka yhtiön hallitus ei ollut asiaa käsitellyt. Kaupunginhallituksen esityslistalla 10.6.2019 kutsu oli, mutta pöytäkirjasta pykälä 221 oli poistettu.

Julkaistu 16.9.2019 klo 14.13. 

MTK:n Perälä: Naakat häädettävä karjatiloilta

Kenttäpäälliikö Ari Perälä maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n Etelä-Pohjanmaan liitosta kertoo, että naakat ovat varmistuneet yhdeksi salmonellan levittäjäksi ja tuottajilta on tullut toivetta metsästäjien suuntaan naakkojen pelottelemiseksi pois karjasuojien läheisyydestä.

-Haluaisin aktivoida ja haastaa metsästäjiä yhteistyöhön. Naakkakantaa tämä ei millään tavalla vaaranna, mutta auttaa saamaan naakat pois karjatiloilta, arvioi Perälä.

Perälällä on selvä toive maaseudun ihmisille:

-Toivoisin teidänkin levittävän viestiä oman harkintanne mukaan ja olemaan yhteydessä omiin metsästysseuroihin tai riistanhoitoyhdistykseen asian tiimoilta.

Perälän mukaan olisi tärkeää saada metsästäjät nimenomaan talouskeskuksiin hätistelemään naakkoja ja muita vahinkolintuja.

-Tämä täytyy tietenkin tapahtua sovitusti omistajan kanssa, ettei eläimet häiriinny eikä synny muitakaan yllätyksiä, muistuttaa Perälä.

Julkaistu 13.9.2019 klo17.31.

 

Kauanko kaupunki sallii hiphop-festivaalin kaupungin tiloissa?

Seinäjokinen-lehden saamien tietojen mukaan jo viime vuonna useissa kaupunginvaltiustoryhmisssä oli halukkuutta kieltää hiphop-festivaalin järjestäminen kaupungin tiloissa.

Tämän vuoden raju huumausainerikosten määrä kaupungissa samana viikonloppuna tapahtuman kanssa  on Seinäjokisen saamien tietojen mukaan vauhdittanut kieltokeskustelua.

Seinäjokisen facebookissa mm. tapahtuman taustavoimiin kuuluva Tom Kangas puolusti voimakkaasti tapahtuman jatkoa. Vastustajat ovat sitä mieltä, että kaupunkikonsernin tiloissa ei tapahtumaa tulisi järjestää. Moni vertaa muihin tapahtumiin ja niiden aikana tapahtuneisiin huumausainerikkomuksien vähäisyyteen tai jopa nollatoleranssiin.

Keskustelu jatkuu Seinäjokisen fb:ssä. Osallistu.

Julkaistu 8.9.2019 klo 18.47.

Hiphop-festivaalit pidettiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Seinäjoella Rytmikorjaamolla. Poliisi kirjoitti ratsiassaan poikkeuksellisen paljon huumausaineiden käytöstä tai halussapidosta sakkoja. Kuvan henkilöt eivät liity tapaukseen.

Huumausainevalvonnassa paljastui lähes 50 huumerikosta Seinäjoella

Poliisi suoritti tehostettua huumausainevalvontaa Seinäjoella SHHF 2019- yleisötilaisuudessa ja tilaisuuden lähialueilla 6-7.9.2019. Valvonnassa paljastui 38 huumerikosta, joista 34 oli huumausaineen käyttörikoksia ja 4 huumausainerikoksia. Käyttörikokseen syyllistyneistä 2 oli alle 18-vuotiaita. Takavarikkoon jäi kannabista, amfetamiinia, MDMA:ta, ekstaasia, LSD- lappuja ja erilaisia huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä. 

Lisäksi yleisötilaisuusalueen läheisyydestä Vaasantieltä tavattiin 3 henkilöauton kuljettajaa, joiden epäillään käyttäneen huumausaineita ennen ajoa tai ajon aikana. Heidän osaltaan tekoja tutkitaan rattijuopumuksina ja huumausaineen käyttörikoksina. Yhtä henkilöauton kuljettajaa epäillään vielä törkeästä rattijuopumuksesta, jossa päihdyttävänä aineena oli alkoholi.

Viikonlopun aikana muualta Seinäjoen keskustan alueelta paljastui lisäksi 5 huumausainerikosta, joihin epäillään liittyvän huumausaineiden myyntiä, sekä muutamia huumausaineen käyttörikoksia ja huumaantuneena ajamisia eli niin sanottuja huumeratteja.

Kaiken kaikkiaan huumausaineisiin liittyviä rikosilmoituksia kirjattiin Seinäjoella kahden päivän aikana noin 50.

Julkaistu 8.9.2019 klo 10.19.

Viljojen hinnat laskussa

Heikkilänmäellä puitiin kauraa sunnuntaina.

Etelä-Pohjanmaalla maksetaan tällä hetkellä Suomen parhaita hintoja rehuviljoista. A-Rehun julkistamat hintatiedot elokuun lopussa olivat rehuohran osalta 140 euroa tonnilta ja kauran osalta 156 euroa tonnilta. A-Rehu ostaa viljaa Koskenkorvalla.

Etelä-Suomessa hinnat olivat painuneet jo 123-127 euron tasolle ohran osalta. Rehuvehnän hinnat olivat samoilla tasoilla.

Julkaistu 1.9.2019 klo 22.00.

 

Tiina ja Juha Korvola toivottavat tervetulleiksi uudistuneeseen Tolkin kauppahalliin.

Tolkin kauppahallissa uudet hinnat ja tuotteet

Isossakyrössä aivan Vaasan ja Seinäjoen välisen valtatien varrella on monelle tuttu Tolkin kauppahalli. 

Viime vuonna kauppahalli oli myynnissä ja tänä vuonna yhtiö siirtyi sähkö- ja televerkkoja rakentavan Tiiko Oy:n omistukseen. Kauppahalli on nyt Tiikon tytäryhtiö.

Tiina ja Juha Korvola toteavat kuin yhdestä suusta, että kauppiaaksi ryhtymistä ”ei oltu suunniteltu.” 

-Oli myös sattumaa, että etsiessämme toimitilaa Tiikolle, hankimmekin samalla kauppahallin, toteaa Juha Korvola. 

Juha Korvola on yksi kolmesta Tiikon omistajasta yhdessä Sami ja Hannu Korvolan kanssa.

Lauantaina Tolkin kauppahallissa on avajaiset, jotka kruunaavat koko viikon kestävät avajaistarjoukset ja -juhlallisuudet.

-Tavataan uudistuneessa Tolkin kauppahallissa, toivottavat Tiina ja Juha Korvola asiakkaita tervetulleiksi Isoonkyröön.

Lue lisää Syyskuun Seinäjokisesta.

Julkaistu 1.9.2019 klo 21.47.

Asuntoalueiden hintaerot revenneet

Seinäjoella on myytyjen asuntojen hinnoissa tapahtunut raju hintatasojen repeämä. Alueista, joilla myytiin vähintään kolme asuntoa viimeisen 12 kuukauden aikana, edullisimmat olivat Pohja, Kivistö ja Katajalaakso. Niissä myytyjen asuntojen hinnat olivat keskimäärin 1179-1414 euroa neliöltä.

Nurmon ja Hyllykallion hinnat olivat tasolla 1505 ja 1764 euroa neliöltä.

Eniten asunnoista joutui pulittamaan Joupissa, jossa hintataso oli 3634 euroa neliöltä. Tätä kalliimpaa oli Itikanmäessä, jossa kuitenkin kauppoja oli vähemmän kuin kolme. Itikan ja Itikanmäen asuntojen myyntihinnat olivat keskimäärin 3490 euroa neliöltä.

Tiedot käyvät ilmi ympäristöministeriön asuntojen hintatiedoista. Muissa kaupunginosissa kauppoja oli julkistettu rekisteriin vähemmän kuin kolme tai tarkkaa aluemääritelmää ei oltu annettu.

Julkaistu 5.8.2019 klo 22.17.

Puinnit myöhässä

Halkosaaressa ohra ei ole vielä puintikypsää.

Seinäjoella ja Isossakyrössä kylvöt etenivät poikkeuksellisen pitkälle jo huhtikuussa. Sen jälkeen viljojen valmistuminen on ollut hidasta.

Toukokuussa viileys hidasti viljojen kasvua. Juuristot ovat olleet kuitenkin ilmeisen hyvät, sillä kasvustot ovat monin osin selvinneet kesän kuivuudesta.

Ylistaron Pelmaalla heinäkuun sademäärä oli vain 27 mm, kun se viime vuonnakin oli kuivuudesta huolimatta 31 mm. Vuosien 1981-2010 keskiarvo on ollut Ilmatieteenlaitoksen mukaan 75 mm.

Sateen vähäisyyden pelätään heikentävän satoja, vaikka Etelä-Pohjanmaalla kasvustot ovat suhteellisen hyvät. Korjuut eivät ole vielä tällä viikolla lähdössä täyteen vauhtiin.

Julkaistu 5.8.2019 klo 22.04

Sofia Pölkky taisteli keihään finaaliin 

Seinäjoen Seudun Urheilijoita edustava Sofia Pölkky raivasi tiensä värikkäiden vaiheiden jälkeen alle 20-vuotiaiden yleisurheilune EM-kisojen keihäänheiton finaaliin Ruotsin Boråsissa.

Pölkyn keihästä ei tuotu karsintaan torstaina tai se tuotiin ja vietiin pois. Protestin jälkeen seinäjokelainen sai uusia karsinnan perjantaina yhdessä ottelijoiden kanssa. Sisuuntunut suomalainen kiskaisi ennätyksensä 52,73 ja oli karsinnan seitsemänneksi paras. Pölkky heittää sunnuntaina siten finaalissa.

(kuva Pölkyn fb-sivut)

Julkaistu 20.7.2019 klo 11.07.

Satumaa-tangoa

Seinäjoen keskustorin valtasivat nuoret tangontaitajat lauantaina 6.7.2019 Eino Leinon ja Runon ja suven -päivänä. 

Ilmari Ylä-Autio esitti, että Eino Leinon päivä voisi olla jatkossa ’Runon, tangon ja suven’ -päivä. Suomalaisen tangon Satumaa ry:n puheenjohtajana toimiva Ylä-Autio iloitsi nuorten esityksistä uudella keskustorilla.

Suomalaisuuden liiton varapuheenjohtaja Piia Kattelus iloitsi keskustorin avautumista ja lupaili liiton tukea tangon aseman vahvistamiseksi. Kattelus iloitsi sään lämpenemistä päivän kuluessa ja viittasi Jussi-patsaan päällä olevaan villapaitaan, että ”onneksi tänään niitä ei tarvita”.

Anni Pellikan esityksen voi katsella täältä... https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=875374266189322&id=209820879411334

Julkaistu 5.7.2019 klo 12.49. Päivitetty klo 13.04.

 

”Kiitä tuottajaa ruoastasi”

 

Maataloustulo tai nykyisin yrittäjätulo on romahtanut tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Ruokaa ja maataloustuotteita tuotetaan maatiloilla määrällisestä yhtä paljon kuin EU-jäsenyyden alussa, mutta tuottajille jää käteen alle neljäsosa 25 vuoden takaisesta. Reilua?

 

PTT pitää pääsyynä kustannusten nousua. Toki PTT ja erityisesti OP:n entinen pääjohtaja, selvitysmies Reijo Karhinen ruoskivat kommenteissaan erityisen voimakkaasti MTKn nykyjohtoa ja organisaatioita sekä yrityksiä, joissa viljelijän ääni ei kuulu. 

 

Höpö höpöä ollaan kuultu myös medioissa, joissa ollaan liioiteltu kasvisbuumia. Suomalaiset syövät lihaa entiseen malliin, mutta maidon kulutusta rasittaa höpötys kasvisjuomien (=viljavesien) jatkuvasta esilläpidosta julkisessa keskustelussa. Näitä kaurapohjaisia, erittäin prosessoituja ’viljavesiä’ myydään arviolta vuodessa vain 3 % siitä määrästä mitä maitoja kulutetaan. Eipä uskoisi, kun lukee valtalehtiä.

 

Me suomalaiset voimme valinnoillamme ja kulutuskäyttäytymisellämme osoittaa, että kotieläintuotteet kuuluvat suomalaiseen ruokavalioon. Se vie eteenpäin myös Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen taloutta. Onhan noin kymmenen miljardin ruokabusineksestä Suomessa pelkästään maidon osuus maatalouden tuotannon arvosta yli 40 prosenttia ja koko kotieläintuotannon kaksi kolmasosaa.

 

Ja jos haluaa painosta pitää huolta, niin omakohtaisesti voin sanoa, että rasvaa ja kotieläintuotteita ei tarvitse väistellä, kun vähentää valkeaa sokeria sisältävät karkit, keksit ja vehnäleivonnaiset pois ruokavaliosta. Parissa kolmessa kuukaudessa on rantakunnossa. 

 

Voita pöytään, maitoa lasiin ja lihaa grilliin. Ja sopivasti kasviksia joukkoon uusien perunoiden kera. Siinä on kesän menu kunnossa.

 

***

 

”Pride-hömpötystä” kommentoi kaverini somessa. Missä ovat marssit ei omaehtoisten vouhotusten sijaan syrjäytymisvaarassa olevien puolesta. Epileptikkojen, diabeetikkojen, dementikkojen, vanhojen poikien tai vanhusten hoivan puolesta ei marsseja tai kansanliikkeitä näy. Pienten vähemmistöjen perässä sen sijaan marsseja järjestellään. Tähän päivään on hyvä lisätä toinen some-kaverini muistutus elämän realiteeteista: ”kiitä heteroa olemassaolostasi”.

 

Sami Kilpeläinen

 

Julkaiistu 3.7.2019 klo 7.50.

 

Vesa Hätilä siirtymässä Pori Energiaan?

Seinäjokinen-lehden saamien tietojen mukaan Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä olisi siirtymässä Pori Energian toimitusjohtajaksi. Pori Energia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Lahtinen (kok.) ei vahvistanut eikä kiistänyt nimitystä Seinäjokinen-lehdelle. "Hallitus on tehnyt valinnat, mutta valintaa ei ole vielä julkistettu."

Pori Energia Oy:n toimitusjohtajan tehtävä oli avoimessa haussa 21.3.2019 saakka. Lahtisen mukaan paikkaan tuli hakemuksia yhteensä 65.

Vesa Hätilä valittiiin Seinäjoen Energia Oy:n toimitusjohtajaksi syksyllä 2017.

Julkaistu 19.6.2019 klo 11.32.

Ketomäki osallistuu Pohjanmaa Ralliin yli 20 vuoden rallikokemuksella

Jukka Ketomäki johtaa rallisprintin SM-sarjaa.

Vuonna -83 juuri seitsemän vuotta täyttänyt Jukka Ketomäki katseli mummolan ikkunasta Pohjanmaa Rallin Orisbergin pätkän etenemistä ja mitä luultavimmin sai silloin kipinän tulevalle harrastukselleen.

Nyt 36 vuotta myöhemmin Ketomäki muistelee ajettuja kisoja.

- Yksittäiset kisat meinaavat unohtua, kun on tullut vuosia, Ketomäki toteaa viaton virne suupielissään samalla kun kaivaa netistä tietoa ajamiensa rallien määrästä.

Ensimmäiseen ralliin Ketomäki osallistui vuonna -97. Kyseessä oli Pohjanmaa Ralli. Tuo kokemus päättyi Escortin hajoamiseen, mutta jo vuonna 2000 mies voitti junnujen Suomen mestaruuden Opel Astrallaan.

Vuosien varrella on syntynyt useita muistoja. Vuonna -01 Ketomäki ajoi Mitsubishillään Jääskänjoella kiviaitaan.

- Kahistiin Puhakan kanssa kärjessä monta pätkää kunnes tuli stoppi. Puhelinpiuhat heiluivat kilometrin päässä ja siellä oli puhuttu, että “oli vissiin Ketomäki”.

Sekä kuski että kartturina toiminut Jarkko Alanen selvisivät säikähdyksellä, mutta auto kärsi mittavat vahingot.

- Silloin mietin, että nyt loppuivat Jukan rallit, mutta niin vain pohjalaisella kökkähengellä kerättiin rahaa ja saimme auton kuntoon. 

Vuonna 2004 Ketomäki ylsi ison N-ryhmän SM-hopealle.

Ketomäen mieleen nousee vuoden 2015 Pohjanmaa Ralli ja siellä sattunut paha ulosajo. Jarruletku meni poikki kovassa vauhdissa.

- Töysän mettillä tulimme juuri T-risteykseen. Sain käsijarrulla auton kääntymään ja perä edellä mentiin. Pellisepällä piti käydä.

Vuonna 2017 Ketomäki ajoi Historic-luokassa hopealle. Kuluvana vuonna hän ajaa SM-sprinttiä.

Pohjanmaa Ralliin Ketomäki osallistuu tutulla Škoda Fabia R5:lla. Hän kuvailee rallia tietyypiltään suoraviivaiseksi. Jos ero kilpailun alussa kasvaa liian suureksi, ei turhia riskejä kannata ottaa sillä isoja eroja on vaikea kuroa kiinni.

- Jotkut sanovat, että Pohjanmaa Ralli on pelkkää suoraa ja ysikymppiä, mutta se ei ole totta. Siellä on paljon hyviä teitä, vauhtia ja korkeuseroja. Ja sitä paitsi, pitää ne suorat ja ysikympitkin osata ajaa. Ysikymppimutkissa on aina autoja pihalla.

Ketomäki toteaa rallien lyhentyneen vuosien varrella.

- Itse pidän pidemmistä ralleista. Siinä saa enemmän tuntumaa, eikä ajo ole heti ohi. Enää ei ajeta kestävyysajoa.

Ketomäki jää odottelemaan Pohjanmaa Rallia rauhallisin mielin.

- Kilpailu on kovaa ja lopputulos on monen asian summa. Olisihan se kiva voittaa, mutta onko se sitten realistista. Ei pidä ainakaan etukäteen luovuttaa.

Julkaistu 12.6.2018 klo 23.13.

Ojaniemi: Menoja karsittava

Seinäjoen kaupunginhallituksen tuore puheenjohtaja Kati Ojaniemi (kesk.) kertoo strategian linjaavan kaupungin päätöksentekoa seuraavat kaksi vuotta.

Ojaniemen tavoitteena on säilyttää Seinäjoki tekemisen ja onnistumisten kaupunkina. 

Seinäjoen kaupungin talous on historiallisen huonossa tilassa ja tämä asettaa vaikeuskerrointa Ojaniemen puheenjohtajakaudelle. Ojaniemi ei kuitenkaan sulje mitään keinoja taloustilanteen parantamiseksi pois:

-Tavoitteena tällä kaksivuotiskaudella tulee olla talouden taspaino. Menojen karsiminen on akuutein keino. Olen avoin kaikille vaihtoehdoille, joita talouden suhteen mietitään, toteaa Ojaniemi.

Ojaniemen mukaan sekä Vaasan että Tampereen suuntaan tulee tehdä yhteistyötä, koska Seinäjoen sijainti on hyvä. Mutta jos valita pitää, niin Kati kannattaa Tamperetta.

Sote-uudistuksen toteutumiseen Ojaniemi suhtautuu toiveikkaasti ja uskoo sen etenevän sekä maakunnan tasolla että kansallisesti.

Talouden haasteista huolimatta Kati haluaa toivottaa hyvää kesää kaikille.

Julkaistu 10.6.2019 klo 16.20.

Seinäjoen Energian toimitusjohtaja vaihtuu?
 

>Kutsuiko Seinäjoen Energia laittoman yhtiökokouksen?

>Seinäjoen Energia Oy on ryvettymässä sen hallituksen puheenjohtajan epäillyistä laittomista tempauksista. 

>Toimitusjohtaja Vesa Hätilän kerrotaan jättävän yhtiön. 

Seinäjoen Energia Oy:n hallituksen nimissä on kutsuttu ylimääräinen yhtiökokous koolle  13.6.2019. Seinäjokinen-lehti on selvittänyt, että Seinäjoen Energian hallitus ei kuitenkaan ole pitänyt kokousta, jossa ylimääräinen yhtiökokous olisi pääteetty kutsua koolle. 

Lehden selvityksen mukaan kokouksen on omatoimisesti kutsunut koolle ohi hallituksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola (kok.). Seinäjoen kaupungille osoitetussa kutsussa hallituksen puolesta kutsun on välittänyt toimitusjohtaja Vesa Hätilä.

Oy-laki ja luottamusaseman väärinkäyttö

Seinäjoen Energia Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouksen kutsuu koolle vain hallitus kollektiivisesti. Lehden tekemien selvitysten mukaan ylimääräiselle yhtiökokoukselle ei ole mitään muuta syytä kuin puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakolan henkilökohtainen kostoprojekti.

Lehden lähteiden mukaan Mäki-Hakolan ja yhtiön toimista ollaan tekemässä tutkintapyyntö poliisille. Kyseessä lienee epäilty luottamusaseman väärinkäyttö ja osakeyhtiölain rikkominen. 

Mäki-Hakola on tuomittu kaksi kertaa rattijuopumuksesta.

Maine ryvettymässä

Mäki-Hakolan toimia on ihmetelty, sillä Seinäjoen Energian vetäminen luottamushenkilöiden piirileikkiin ihmetyttää useita myös muissa puolueissa toimivia pitkän linjan poliitikkoja. 

Moni veronmaksaja on jo pidempään kysellyt poliitikkojen kykyjä ja taitoja toimia nykyaikaisten yhtiöiden hallinnoissa. Nimettömänä pysyvä valtuutettu näkee Mäki-Hakolan käytöksen vauhdittavan keskustelua siitä, että poliitikot pitää putsata pois kaupungin yhtiöiden hallituksista.

Julkaistu 10.6.2019 klo 16.15.

Kokoomukselta karkasi käytöstavat valtuustossa

Kokoomuksen valtuustoryhmän epäasiallinen käytös Seinäjoen kaupunginvaltuustossa saattaa johtaa jatkotoimenpiteisiin. 

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola käyttäytyi valtuuston kokouksessa, myös useiden kokousta seuranneiden henkilöiden mukaan, erittäin epäasiallisesti ja toimi vastoin hyviä käytöstapoja hyökkäämällä puheenvuoroissaan toisia valtuutettuja kohtaan. Keskustelu käytiin kaupunginhallituksen jäseniä valittaessa.

Mäki-Hakola aloitti nälvimisensä Kansalaispuolueen Piia Katteluksen haukkumisella. Seuraavana Mäki-Hakola nälvi perussuomalaisten valtuutettu Erkki Valtamäkeä viitaten epäasiallisesti ”kun vallanhimo ohittaa järjen käytön, niin lopputulos on erittäin vaikea ja vakava, ja joka ei voi mennä seurauksia jättämättä”.

Valtamäki ihmetteli asiallisessa vastauksessaan kokoomuslaisen käytöstä.

Mäki-Hakola jatkoi vielä myöhemmin kokouksessa Valtamäen nälvimistä, kun hänen mikrofoninsa otti häiriötä, todeten: ”Valtamäki pois sieltä mikrofonista.”

Tämä riitti Valtamäelle, joka poistui samantien kokouksesta.

Heinosen käytös hämmästytti

Valtuuston puheenjohtaja Kimmo Heinonen (kok.) ei juurikaan puuttunut epäasiallisiin puheenvuoroihin, joita hänen ryhmäkollegansa esitti perussuomalaisten Erkki Valtamäkeä ja Kansalaispuolueen Piia Kattelusta kohtaan. 

Pohjanoteeraus ja ilmeisen ajattelematon lausahdus lipsahti Aki Yliseltä (kesk.), kun hän kertoi olevansa yhtä mieltä Mäki-Hakolan kanssa tilanteesta. Erikoiseksi Seinäjokinen-lehden saamien tietojen mukaan keskustelun teki se, että ”näytös” oli ennakkoon suunniteltu ja siitä osa valtuutetuista oli puhunut jo ennen kokousta.

Julkaistu 21.5.2019 klo 9.56

 

 

Shokkihoitoa 

Sairaanhoitopiiri on keksinyt ikiliikkujan. Erikoissairaanhoidon menot ovat kovassa nousussa ja sairaanhoitopiirin jäsenkunnat maksavat kilitisti sen, mitä pyydetään. Toki Etelä-Pohjanmaan kustannusten kasvu johtuu osin Sipilän hallituksen keskittämisasetuksesta ja laajan päivystyksen järjestämisestä. Keskittämisasetuksen seurauksena lähes kaikissa Suomen kunnissa ja maakunnissa ovat kustannukset nousseet. Menojen kasvua on Seinäjoen osalta erityisesti aikuispsykiatrian ja nuorten psykiatrian puolella - psyykkistä hoitoa vaativia aikuisia on enemmän kuin ennen ja nuoret tarvitsevat entistä vaativampaa ja kalliimpaa hoitoa.

Seinäjoen osalta on kestämätöntä, että sairaanhoitopiiri on kuin valtio valtiossa - korkeita palvelumaksuja voidaan pitää lähes verotusoikeutena. Samaan aikaan kuntien alijäämä kasvaa samassa tahdissa kuin sairaanhoitopiirin ylijäämä. Tosin palautuksia on tulossa, mutta pahasti jälkijunassa. Yli kuudensadankahdenkymmenentuhannen euron palautus olisi tarvittu kipeästi jo vuodelle 2018. 

Sairaanhoitopiirin käytössä oleva nk.DRG-hinnoittelu ei sovi ulkoiseen kuntalaskutukseen, koska se on kohtuuton. Otetaan esimerkkinä viiden vuorokauden hoitopaketti. Jos potilas on hoidossa vuodeosastolla vain kolme vuorokautta, eivät kunnat saa hyvitystä käyttämättä jääneistä hoitopäivistä ja sairaanhoitopiiri voi ottaa jo uuden maksavan asiakkaan tilalle.

Perussopimus olisi neuvoteltava uudestaan. Äänivaltaleikkuri on saatava lievemmäksi tai kokonaan pois ja lisäksi hintoja on tarkistettava reilusti alaspäin vuoden 2020 alusta. Tämä edellyttää lähes kuntakapinaa, vai riittääkö kuntajohtajista koostuvaa karvalakkilähetystö, joka vääntää rautalangasta sairaanhoitopiirin johtajalle, että kuntien talous ei kestää enää tällaista shokkihoitoa, vaan tarvitaan fiksua ja uutta tapaa sopia palvelujen hinnoista ja laskutusperusteista. Sairaanhoitopiirin arvopohjan luulisi perustuvan hyvään ja riittävään hoitoon, eikä ansaintalogiikkaan.

 

***************

Onhan se surkuhupaisaa, että suomalaisen maanviljelijän paras ystävä on ranskalainen sosiaalidemokraatti. Tämä kertoo suoraan sen, kuinka heikkoa on suomalaisen maatalouden edunvalvonta Euroopan Unionissa. Isojen puolueiden parlamentaarikot painavat ryhmäkurin ja ryhmäpäätösten mukaisesti nappia äänestyksissä, ja siinä on mennyt Suomen osalta lapsi pesuveden mukana ja siitä kärsivät erityisesti elintarvikesektorin tuottajat. Esimerkkinä Venäjä-pakotteet, jotka veivät etelä-pohjalaisilta itänaapurin markkinat. 

 

Piia Kattelus, Seinäjokinen-lehden hallituksen puheenjohtaja

Julkaistu 15.5.2019 klo 9.43

Tapanin nuorisoseuran pääsiäiskokko keräsi väkeä

Tapanin nuorisoseuran pääsiäiskokolla Ylistaron vanhan rautatieaseman seudulla oli lankalauantaina satapäin väkeä. Seinäjoella poltettiin useita kokkoja lauantaina.

’Valkiaa’ oli tultu katsomaan kauempaakin. Sää suosi koko pääsiäisen ajan. Lämpötila kohosi jopa 17 asteeseen ja aurinko paistoi lähes kirkkaalta taivaalta.

Kivisaari ja Risikko eduskuntaan

Paula Risikko ja Pasi Kivisaari.

Keskustan Pasi Kivisaari valittiin eduskuntaan 6594 äänellä ja kokoomuksen Paula Riskko valittiin 9891 äänellä. Seinäjoelta ei tullut valituksi muita kansanedustajia.

Vaasan vaalipiiristä kansanedustajia sai RKP yhteeensä 4 edustajaa, keskusta 4 edustajaa, perussuomalaiset 3 edustajaa, kokoomus 2 edustajaa, sdp 2 edustajaa sekä kristillisdemokraatit yhden edustajan.

 

Vain 62 % kertoo kantansa

Pitäisikö Suomessakin gallupit kieltää ennen vaaleja, varsinkin kun ne pohjaavat vanhoihin vaaleihin ja 38 % ei uskalla kertoa kantaansa?

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoo, että vain noin 62 prosenttia suomalaisista kertoo äänestyskantansa tällä hetkellä gallupeissa.

-Perussuomalaisten kannatuksen noustua 2011 vaaleissa on tilanne muuttunut ja noin kym- menisen prosenttia enemmän ihmisistä jättää kertomatta kantansa kuin aiemmin, kertoo Turja.

Gallupeissa kysytään ensin mitä puoluetta äänesti viime edus- kuntavaaleissa ja kuntavaaleissa. Sen jälkeen kysytään ketä aikoo äänestää nyt. Näiden perusteella muodostetaan kerroin, jolla korjataan gallupia.

Julkaistu 11.4.2019 klo 13.28.

 

Vaalimainoksia äänestyspaikan lähellä - rikotaanko mainonnassa vaalilakia?

Vaalimainoksia 60 metriä ennakkoäänestyspaikasta Kirkkokadun ja Koulukadun risteyksessä.

Seinäjokinen-lehdelle on otettu yhteyttä, että kaupungintalon läheisyydessä on vaalimainoksia. Vaalilain mukaan ”vaalimainoksia ei tule asettaa ennakkoäänestyspaikkojen tai äänestyspaikkojen läheisyyteen niin, että voidaan katsoa niiden vaikuttavan äänestäjän valintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että vaalimainosten ei tule näkyä vaalihuoneistoon tai sen sisäänkäynnille.”

Lehden lukija viittaa Koulukadun ja Kirkkokadun risteykseen sijoitettuihin keskustan ja kristillisdemokraattien pylväsmainoksiin. Ne sijaitsevat 60 metriä kaupungintalon ennakkoäänestyspaikan ovelta.

Kaupunginhallitus vastaa vaalien toimittamisesta Seinäjoella.

Vaalilain mukaan yleisen ennakkoäänestyspaikalla tai vaalipäivän äänestyspaikalla taikka niiden välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehoituksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen.

Julkaistu 6.4.2019 klo 16.12.

Suomi varautuu 100 000 turvapaikanhakijaan

Piia Kattelus

Juha Sipilän hallitus ei ottanut rajatarkastuksia käyttöön vuonna 2015, vaikka Suomeen marssi Torniosta yli 32 000 turvapaikanhakijaa, pääasiassa 18-35 vuotiaita nuoria miehiä Afganistanista, Irakista ja Somaliasta.

Nyt Suomi varautuu yli kolminkertaiseen tulijamäärään. Aamulehti uutisoi viime elokuussa, että 100 000 maahantulijaa on sisäministeriön määrittelemä luku.

Johtaja Kimmo Lehto Migrin vastaanottoyksiköstä kertoi tuolloin Lännen Medialle, että se on aika tyypillinen länsieurooppalainen määrä suhteessa asukaslukuun. 

-Esimerkiksi Nato on ohjeistanut jäsenvaltioitaan varautumaan siirtymään joutuvien ihmisten määrään, joka vastaa kahta prosenttia maan väkiluvusta, Lehto kertoo.

Alavudella vaalityötä tehdessäni tapasin paikallisen rouvan, joka oli juuri palannut Teneriffalta lomalta. Hän kertoi seuranneensa Espanjan television uutisia, jossa näytettiin, kuinka Syyriassa pakattiin muslimeita täysperävaunurekkaan, jonka suuntana oli Eurooppa. Rouva ihmetteli sitä, että meillä Yle ei uutisoi tästä.

Uudesta turvapaikanhakijatulvasta on varoittanut myös mm.Bosnian hallitus. Tämä on uutisoitu Saksassa, mutta ei meillä Suomesssa. Täällä on vaalit pian käyty. Mieti tarkkaan, kenelle äänesi annat. Kuka istui Suomen hallituksessa syksyllä 2015, kun maamme annettiin joutua sekasorron tilaan? Kääntääkö suomalainen kuuliaisesti toisen poskensa,  ja antaa saman toistua. Äänestä muutoksen puolesta, äänestä Kansalaispuoluetta. Me vaadimme rajoille valvontaa ja sosiaaliturvaan tiukennuksia, jotta houkuttelevuustekijät saadaan karsittua, tulijavirrat tyrehdytettyä ja sisäinen turvallisuus palautettua.

Piia Kattelus

Julkaistu 4.4.2019 klo 10.02.
 

Poliisi politisoituu

Tilastot osoittavat karua kieltä ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten määrän räjähdysmäisestä kasvusta viime vuosien aikana Pohjanmaan poliisin alueella. 

Raiskausrikoksista epäillyistä noin 37 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Lisäksi noin 17 prosentissa raiskausrikoksista tekijän henkilöllisyyttä ei tiedetä. Maakunnan väestöstä kuitenkin vain noin 3 prosenttia on ulkomaalaisia. Raiskausrikoksissa ulkomaalaisten edustus on väkilukuun nähden yli kymmenkertainen.

Poliisipäällikkö Kari Puolitaival sen sijaan tyytyi Seinäjokinen-lehden haastattelussa pyörittelemään asiaa sanoin ”18-30 vuotiaat miehet ovat ryhmänä aina olleet yliedustettuina rikostilastoissa. Suomessa suurin ikäryhmä on yli 40-vuotiaat. Suomeen tulleissa ulkomaalaisissa taas suuri ikäryhmä on nuoret, varsinkin turvapaikkahakijoiden joukossa, selittää Puolitaival ulkomaalaisten tekemiä raiskausrikoksia. Raiskausrikosten voimakkaan kasvun osalta Puolitaival toteaa, että esim. MeeToo ja muut vastaavat kampanjat ovat nostaneet ongelman esille ja se on madaltanut ilmoituskynnystä poliisille.”

Seinäjokinen-lehdelle on ihmetelty näitä Puolitaipaleen antamia kommentteja: Toteamisen sijaan piliisipäälliköltä odottaisi toimia riittävien resurssien saamiseksi rikosten estämiseksi eli hankkimaan rahaa ja riittävät resurssit kuten Oulussa on ongelmien puhjettua tehty.

Poliisipäälliköltä odottaisi toimia ja avointa keskustelua eri tahojen kanssa ja riittäviä toimia kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi.

Onko Puolitaival viranhoidossa ajan tasalla saati onko riittävää kelpoisuutta hoitaa asia kuntoon?

Samaan ainaan Suomessa poliisin sisäinen valvonta on retuperällä. Valvovan tahon pitäisi täysin ulkopuolinen. Sisäiset puuttumisen motiivit ovat kyseenalaisia ja toimintatavat eivät kestä päinvaloa virkamiesoikeudellisesti. Resursseja käytetään vihapuheen ja toisten työntekijöiden kyttäämiseen. Uusimman poliisijärjestön oman lehden mukaan 90 % on havainnut uupumista työpaikoilla. 

Samaan aikaan kun poliisi selvittää kyseenalaisin keinoin kollegoitaan,  pyörävarkaudet jäävät selvittämättä. 

Sami Kilpeläinen, päätoimittaja

Julkaistu 3.4.2019 klo 0.01

 

Kilpeläinen: Rinne vastuuseen lapsiperheiden kyykyttämisestä maito- ja lihaverolla

-Maito- ja lihavero johtaisi lapsiperheiden ja muiden pienituloisten rankaisemiseen, tuomitsee Kanslaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen.

Lapsiperheissä käytetään Kilpeläisen mukaan paljon rahaa peruselintarvikkeisiin ja verojen korotus veisi leivän lapsien ja pienituloisten suusta. ”Rinne voi lopettaa puhumisen syntyvyyden noususta samantien.”

Kilpeläinen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ymmärrä edes perusasioita väittäessään maatalouden päästöjen olevan yhtä suuret kuin liikenteen. ”Tämähän on täysi ankka!”

-Jokainen vastuullinen taho, joka menee hallitukseen SDP:n, vihreiden tai muiden elintarvikeverojen korottamista ajavien puolueiden kanssa, ajaa lapsiperheiden ja pienituloisten köyhyyden lisäämistä. Kansalaispuolue sen sijaan ajaa lapsiperheiden ja kotimaisten ruoantuottajien asiaa, lataa Kilpeläinen.

Kilpeläinen on toiminut 10 vuotta MTK:n maitoasiamiehenä ja EU:n maitoryhmän varapuheenjohtajana Brysselissä sekä nykyisin Arlan hankintajohtajana.

-Tanska perui rasvaveronsa täysin toimimattomana muutama vuosi sitten, koska se oli epäoikeudenmukainen ja hallinnollisesti erittäin hankala, muistuttaa Kilpeläinen.

Julkaistu 23.3.2019 klo 13.06.

 

Vistbacka lähtee ehdolle Vaasasta – Kansalaispuolueen ja sinisten vaaliliitto tavoittelee kahta tai jopa kolmea paikkaa

Raimo Vistbacka (sin.) ja Piia Kattelus (kp.) ovat ehdolla eduskuntaan Vaasan vaalipiiristä. 

Seinäjokinen-lehti on saanut tiedon Vaasan vaalipiirin lautakunnasta sihteeri Pasi Saarenheimolta, että konkaripoliitiiko Raimo Vistbacka asettuu ehdolle eduskuntavaaleihin Vaasan vaalipiiristä. Alajärven rumana vallesmannina tunnettu Vistbacka on ollut perussuomalaisten kantava voima ja puolueen ensimmäinen kansanedustaja. Nyt Vistbacka on ehdolla Sinisen Tulevaisuuden ehdokkaana.

Kansalaispuolue on solminut teknisen vaaliliiton sinisten kanssa Vaasan vaalipiirissä ja kumpikin puolue asettaa kahdeksan ehdokasta. Vaasan vaalipiiristä valitaan yhteensä 16 kansanedustajaa.

Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja ja Pohjanmaan osaston puheenjohtaja Piia Kattelus kertoi Seinäjokinen-lehdelle pitävänsä Vistbackan lähtöä vaaliasetelmia sähköistävänä, koska nyt Kansalaispuolueen ja Sinisten tekninen vaaliliitto tavoittelee kahden sijaan jopa kolmea paikkaa. Kattelus on Seinäjoen kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja ja sai kevään 2017 kuntavaaleissa enemmän ääniä kuin kukaan muu keskustalainen nainen Vaasan vaalipiirissä.  

Vistbacka on ollut kansanedustajana vuodet 1987-2011. Suomen maaseudun puolue SMP:n edustajana Vistbacka oli vuodet 1987-1995 ja perussuomalaisten kansanedustaja vuodet 1995-2011. Vistbacka toimi myös liikenneministerinä vuosina 1988-1989.

Perussuomalaiset jakautui kahtia vuoden 2017 Jyväskylän puoluekokouksessa. Perussuomalaisten voimahahmot Raimo Vistbacka ja Timo Soini jättivät puolueen, ja siirtyivät syksyn 2017 aikana sinisiin.

Julkaistu 4.3.2019 klo 15.05.

Puheenjohtajan palsta

Sanktiot, valvonta ja pakotteet eivät ole ratkaisu

Kaupunginhallituksen päätös siitä, että yhdistyksiltä aletaan perimään vuokraa kunnan tilojen käytöstä Nurmossa ja Peräseinäjoella on väärin. Vastustin tätä hallituksessa, mutta jäin asukkaita puolustavan kantani kanssa vähemmistöön.

Asukaslautakunnan entisenä puheenjohtajana en voi hyväksyä sitä, että yleishyödyllisten yhdistysten toimintaa vaikeutetaan kaupunkikeskustan ulkopuolella, koska liitoskuntien alueella kokoontumispaikat ovat kiven alla. Lisäksi yhdistyksissä on tiukka taloudellinen tilanne, joten jos vähät tulot menevät vuokraan, ei toiminnan rahoittamiseen riitä varoja - toiminta ja ihmisten aktivointi ovat kuitenkin kolmannen sektorin toimijoiden tärkein tehtävä.

******

Vanhusten hoito tai paremminkin hoitamatta jättäminen ovat kaikkien huulilla. Sanktioilla, valvonnalla tai sakoilla ei tätä ongelmaa kuitenkaan korjata. Suomessa on harjoitettu aivan liian pitkään keskittävää politiikkaa, jonka seurauksena nuoret ovat kaikonneet maakunnista kaupunkeihin, jonne valtio on keskittänyt koulutus- ja työpaikkoja. Tämän kehityksen johdosta ovat ikääntyneet vanhemmat jääneet etäälle, ja ovat nyt yhteiskunnan palvelujen varassa - minä huudan yhteisöllisyyden ja desentralisaation perään, jonka varaan suomalainen yhteiskunta on aikoinaan rakennettu.

Vanhuksista on pidettävä huolta, mutta sitä ei tehdä keinotekoisilla hoitajamitoitussäännöksillä tai sillä, että ikäihmisten hoito ulkoistetaan kasvottomille ulkomaisille hoivapalveluille. Kuntien tulee tukea enemmän omaishoitajia ja tarjota kotiin kuntoutuspalveluja. Lisäksi laitospaikkojen riittävyys on turvattava, niitä kun on karsittu aivan liikaa. Eläkevakuutusyhtiöihin piilotetut miljardit on kotoutettava ulkomailta suomalaisten eläkeläisten käyttöön eläkkeiden korotuksina, jotta he voivat myös itse rahoittaa omaa hyvinvointiaan ja huolehtia itsestään pidempään.

********

Etelä-Pohjanmaan MTK:n, yrittäjien ja kauppakamarin järjestämässä eduskuntavaalipaneelissa pääsin vastaamaan Venäjän pakotteiden jatkamista koskevaan kysymykseen. Minä olen sitä mieltä, että pakotteet tulisi purkaa. Järjettömän EU-politiikan seurauksena on aiheutettu Suomen maataloussektorille korvaamatonta vahinkoa. Neljän vuoden aikana on menetetty jopa neljän miljardin euron arvosta vientimarkkioita. EU on Suomelle tästä korvannut kertaluonteisesti vaivaiset 10 miljoonaa euroa. Miksi Suomessa tehdään toistuvasti maaseutua kurittavia päätöksiä? Jos suomalainen päättäjä ei pidä kotimaisen talonpojan puolta, ei häntä puolusta kukaan muukaan.

Piia Kattelus, hallituksen puheenjohtaja
 

Alv-ilmoitus ja metsäveroilmoitus jätettävä helmikuun loppuun

Lakeus Tilitoimistolta asiakkaiden yleisimmin pyytämiä palveluita ovat kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoitusten teko.                                               

Veroilmoitusten jätön sähköistymisen takia monelle vuosi-alv:ssä olevalle yritykselle helmikuun lopun takaraja uhkaa nykyisin tulla yllätyksenä. Kausiveroilmoitusta ei enää pariin vuoteen ole lähetetty paperisena.

-Maatilojen ohella vuosiarvonlisäveroilmoituksen piirissä on paljon metsätiloja ja myös metsätalouden veroilmoitus tulee jättää helmikuun loppuun mennessä, kertoo toimitusjohtaja Suvi Varala Lakeus Tilitoimistosta.

Julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa verottaja on asettanut jopa 25 000 euron ennakkoverot veroilmoituksen myöhästymisestä.

-Avustamme paljon esim. vuokratuloilmoitusten ja metsäveroilmoitusten täytön kanssa. Monella menee sormi suuhun näiden kanssa ja on helpompaa teettää lomakkeiden täyttö tilitoimistolla, muistuttaa Varala.

Tulorekisteri uutuutena

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta, joka sisältää palkka-, eläke- ja etuustiedot. Eläke- ja etuustiedot ilmoitetaan vasta vuodesta 2020 alkaen. Palkkatiedot ilmoitetaan vuodesta 2019 alkaen. Tulorekisterin tietoja käyttävät 1.1.2019 lähtien Verohallinto, Kansaneläkelaitos, Työllisyysrahasto, sekä työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus.

Kysyimme seitsemän henkisen Lakeus Tilitoimiston toimitusjohtaja Suvi Varalalta, mitä huomioita tulorekisterin käyttöönotosta on tilitoimistoon tullut.

-Kaikki 1.1.2019 jälkeen maksetut palkka- ja ansiotulot ilmoitetaan tulorekisteriin. Kaikki työnantajat ilmoittavat tiedot ajantasaisesti tulorekisteriin, kuitenkin viimeistään viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Myös osakeyhtiön omistajalle maksetut palkat ilmoitetaan tulorekisteriin, muistuttaa Varala.

Sen sijaan Varalan huomauttaa, että ”toiminimien yksityisnostot käsitellään toiminimen kirjanpidossa ja ne ilmoitetaan veroilmoituksella. Yksityisnostoja ei ilmoiteta tulorekisteriin.”

Palkansaajat näkevät tietonsa

Kun yritys teettää palkanlaskennan tilitoimistolla, näistä uusista ilmoituksista ei tarvitse myöskään itse huolehtia. Tilitoimisto tekee kaikki vaadittavat ilmoitukset yrittäjän puolesta.

-Palkansaajat voivat katsoa tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta tulotietojaan. Palkansaaja voi tarkistaa tulorekisteristä myös onko työnantaja hoitanut ilmoittamiseen liittyvät velvoitteensa, kertoo Varala. 

Aiemmin ilmoittamisen puutteet ovat ilmenneet yleensä vasta esitäytetyltä veroilmoitukselta. 

-Tulorekisteri helpottaa viranomaisten kanssa toimimista, kun viranomaiset näkevät tulotiedot ajantasaisesti eikä niitä tarvitse enää erikseen toimittaa hakemusten liitteinä, sanoo Varala.  

Uudistus on aiheuttanut varmasti alkuun monelle yrittäjille harmaita hiuksia, sillä se on tullut suhteellisen nopealla aikataululla ja ohjelmistoja on päivitetty kokoajan vastaamaan uudista. 

-Tähän on onneksi ratkaisuna ulkoistaa palkanlaskenta ja ilmoitusten teko ammattilaisille. Uskon kuitenkin että uudistuksesta on hyötyä, kunhan kaikki vaan saadaan toimimaan ja kunnolla käyttöönotettua, toivoo Varala.

Tilitoimistopalveluja käytetään

Yritykset ja yhdistykset ovat löytäneet tilitoimistopalvelut Varalan mukaan hyvin. Tänä päivänä moni yritys käyttää tilitoimistoa kumppaninaan.

-Yleisimpiä palveluita on kirjanpidon, tilinpäätöksen ja veroilmoitusten teko. Tämän lisäksi suurin osa yrityksistä teettää myös palkanlaskennan tilitoimistossa, taustoittaa Varala.

Tilitoimistojen palveluihin kuuluu myös mm. reskontrojen hoito sekä laskujen maksatus. Sähköisellä ostolaskujen kierrolla ja maksatuksen ulkoistamisella tilitoimistolle säästetään yrittäjän työaikaa. 

-Kun tilitoimisto hoitaa aiemmin yrittäjälle kuuluneita töitä, yrittäjälle jää enemmän aikaa keskittyä omaan yritystoimintaan. Muodostamme aina jokaisen yrittäjän kanssa erikseen yrityksen tarpeisiin sopivan palvelukokonaisuuden, lupaa Varala.  

Julkaistu 26.2.2019 klo 00.23.

Eduskuntavaalit 2019 

Emeritusprofessori Heikki Paloheimo: Keskusta ja perussuomalaiset menettävät äänestäjiä - ”Vaaliliitot mahdollistavat pienten puolueiden ehdokkaan läpipääsyn”

Heikki Paloheimo.

Politiikan tutkijana toimiva emeritusprofessori Heikki Paloheimo arvioi, että liikkuvia äänestäjiä tulee varmasti olemaan ensi kevään vaaleissa paljon.

-Nyt on myös näkyvissä, että on paljon ihmisiä, jotka ovat vaihtamassa puoluetta. Perussuomalaiset ja keskusta tulevat menettämään paljon ääniä, mutta iso osa menee myös nukkuviin. Kansalaispuolue voi saada paljon kannatusta nimenomaan keskustasta ja ehkäpä perussuomalaisista, kertoo Paloheimo.

Paloheimo viittaa Suomen Kuvalehden tekemään puolen vuoden seurantaan, joka osoitti nimenomaan perussuomalaisten ja keskustan äänestäjien vaihtavan puoluetta vuoden 2015 eduskuntavaaleihin nähden tai nukkuvan eli jättävän äänestämättä.

Vaaliliitot mahdollisuus

Yleisradion vaali-illoista katsojille hyvinkin tuttu eläkkeellä oleva emeritusprofessori Heikki Paloheimo toteaa, että ”vaaliliitot parantavat olennaisesti pienten puolueiden mahdollisuuksia saada edustajia läpi eduskuntaan.”

-Ne (vaaliliitot) on pienille puolueille mahdollisuus. Sehän on ihan selvä juttu, että pienille puolueille vaalilittot ovat olleet merkittävä apu kansanedustajapaikkojen saamisessa, kertoo Paloheimo.

Jos pienet puolueet ovat suuren puolueen kanssa vaaliliitossa, se voi olla sattumanvaraista kummalta ehdokas menee läpi. ”Voi olla, että pienen puolueen äänet avittavat ison puolueen edustajan läpipääsyä, mutta voi olla, että ison puolueen äänet auttavat pienen puolueen edustajaa menemään läpi.”

Puolueen merkitys on vaaleissa vähän heikentynyt. Kun kysytään ’kumpi sinulle on tärkeämpi, puolue vai ehdokas?’, vastaa suurin piirtein puolet, että puolue ja toisen puolen mukaan ehdokas on ratkaiseva.

-On kuitenkin selvää, että puolueen sisälläkin ehdokkaalla on iso merkitys, muistuttaa Paloheimo.

Lue lisää ensi viikon Seinäjokinen- ja Ouluinen-lehdestä.

Julkaistu 19.2.2019 klo 20.50.

Emeritusprofessori Heikki Paloheimo: Keskusta ja perussuomalaiset menettävät äänestäjiä - ”Vaaliliitot mahdollistavat pienten puolueiden ehdokkaan läpipääsyn”

Heikki Paloheimo.

Politiikan tutkijana toimiva emeritusprofessori Heikki Paloheimo arvioi, että liikkuvia äänestäjiä tulee varmasti olemaan ensi kevään vaaleissa paljon.

-Nyt on myös näkyvissä, että on paljon ihmisiä, jotka ovat vaihtamassa puoluetta. Perussuomalaiset ja keskusta tulevat menettämään paljon ääniä, mutta iso osa menee myös nukkuviin. Kansalaispuolue voi saada paljon kannatusta nimenomaan keskustasta ja ehkäpä perussuomalaisista, kertoo Paloheimo.

Paloheimo viittaa Suomen Kuvalehden tekemään puolen vuoden seurantaan, joka osoitti nimenomaan perussuomalaisten ja keskustan äänestäjien vaihtavan puoluetta vuoden 2015 eduskuntavaaleihin nähden tai nukkuvan eli jättävän äänestämättä.

Vaaliliitot mahdollisuus

Yleisradion vaali-illoista katsojille hyvinkin tuttu eläkkeellä oleva emeritusprofessori Heikki Paloheimo toteaa, että ”vaaliliitot parantavat olennaisesti pienten puolueiden mahdollisuuksia saada edustajia läpi eduskuntaan.”

-Ne (vaaliliitot) on pienille puolueille mahdollisuus. Sehän on ihan selvä juttu, että pienille puolueille vaalilittot ovat olleet merkittävä apu kansanedustajapaikkojen saamisessa, kertoo Paloheimo.

Jos pienet puolueet ovat suuren puolueen kanssa vaaliliitossa, se voi olla sattumanvaraista kummalta ehdokas menee läpi. ”Voi olla, että pienen puolueen äänet avittavat ison puolueen edustajan läpipääsyä, mutta voi olla, että ison puolueen äänet auttavat pienen puolueen edustajaa menemään läpi.”

Puolueen merkitys on vaaleissa vähän heikentynyt. Kun kysytään ’kumpi sinulle on tärkeämpi, puolue vai ehdokas?’, vastaa suurin piirtein puolet, että puolue ja toisen puolen mukaan ehdokas on ratkaiseva.

-On kuitenkin selvää, että puolueen sisälläkin ehdokkaalla on iso merkitys, muistuttaa Paloheimo.

Lue lisää ensi viikon Seinäjokinen- ja Ouluinen-lehdestä.

Julkaistu 19.2.2019 klo 20.50.

 

LUKIJALTA

Care se Repi Oy

Esperi Caressa ei osata englantia, se on käynyt selväksi viime päivien uutisista. Sana ”care” on englantia ja tarkoittaa hoitoa, huolenpitoa, huolehtimista ja välittämistä – siis toisesta ihmisestä välittämistä. Se ei tarkoita rahan välittämistä ulkomaiselle sijoitusyhtiölle, kuten nyt on käynyt. Siihen on omat ilmaisunsa: money transfer tai transaction.Se ei myöskään tarkoita verojen maksamisen välttämistä työskentelymaassa mm. lainajärjestelyin.

Esperin kielitaidottomuus tuli julki YLE:n uutisissa (28.1.), missä kerrottiin yrityksen tehneen vuonna 2016 tulosta 213 miljoonaa euroa maksamatta Suomeen lainkaan veroja, koska tilinpäätöksessa viivan alle jäi miinusta 9 M€. Tämä johtui uutisen mukaan siitä, että Esperi oli ottanut aikanaan omistajaltaan, joka on brittiläinen sijoitusyhtiö, lainaa yrityskauppoihin jopa 15 %:n korolla. Esperi Care siis repi suomalaisilta vanhuksilta ja veronmaksajilta rahat ja siirsi ne ulkomaisen omistajansa taskuun. Tässä tapahtui tuo ”money transfer”.

Kuvittelenpa hetkeksi itseni sairaaksi vanhukseksi, joka tarvii ympärivuorokautista hoitoa. Jos minulla olisi miljoonaomaisuus, voisin asua kotona ja palkata sinne joukon lääkäreitä, hoitajia, kuntouttajia ja muita huolenpitäjiätai ostaa hoitopaikan Helsingin parhaalta paikalta asuen kuin ruhtinas täyden palvelun hoivakodissa. Jos rahaa olisi vähemmän, mutta omaisuutta kuitenkin jonkin verran, minun pitäisi realisoida omaisuuteni, jotta pääsisin johonkin Esperiin voidakseni kustantaa saamillani rahoilla tarvitsemani hoidon. 

Mikäli minulla ei olisi omaisuutta, mutta olisi kohtuullinen eläke, niin hoitolaitos sosialisoisi eläkkeeni 90-prosenttisesti ja minulle jäisi kuukaudeksi satanen tai kaksi, millä kustantaisin tarvitsemani lääkkeet. Jos minulla ei olisi mitään edellä mainituista, niin päätyisin halvimpaan mahdolliseen hoitolaitokseen veronmaksajien kustannuksella enkä näkisi montakaan euroa mahdollisesta minimieläkkeestäni. Vessapaperiakaan ei olisi, jos en rullaa kykenisi itse vaihtamaan. Miltä kuulostaa? 

Hoitolaitoksella sen sijaan menisi hyvin, tuotanto pelaa, materiaali ei lopu ja rahantulo on taattu.

Esperi Caren talousjohtaja Antti Eestilä kiistää, että yhtiön lähipiirilainoissa olisi kyse verojen välttelystä ja sanoo, että yhtiöllä ei ole verosuunnittelujärjestelmää (IS 2.2.). Ei varmaan olekaan, koska kyseessä on puhallus, missä suomalaisten veronmaksajien rahoilla rikastutetaan kansainvälisiä yhtiöitä ja niiden omistajia. Raha menee rahan luo ja palautuu sijoittajille nousevina osakekursseina ja osinkoina. 

Mitenkäs sen harmaan talouden kitkemisen kanssa kävikään – siitä ei ole puhuttu aikoihin. Tämä ei ole ainoa ihmettelyn aihe tässä tapauksessa. Miten on mahdollista, että Suomessa toimiva sote-alan yritys voi ja saa ottaa lainaa omistajaltaan 4 – 5 kertaisella korolla verrattuna pankkien korkoihin? Sokeakin näkee, mistä tässä on kyse: rahaliikenne vuotaa Suomesta ulos kuin seula!

Oma lukunsa on Avin toteuttama lähes olematon ja tehoton valvonta. Unohtaa ei sovi myöskään kuntia, jotka ovat sopimuksia tällaisten hoitolaitosten kanssa tehneet: missä on niiden valvontavastuu? Jos valvontaa olisi tehty tehokkaasti, niin uskon, ettei nykyiseen tilanteeseen olisi koskaan jouduttu. Käsittämättömintä tässä on se, että vuorolistoilla on ollut olemattomia henkilöitä, haamuhoitajia eikä yksikään palvelun hankkinut taho ole huomannut mitään. 

Valvonta tulee suorittaa paikan päällä yllätystarkastuksina, ei sovittuina aikoina puhumattakaan, että valvonta kuitattaisiin hoitokodin omavalvontaraportti lukaisemalla. Vain siten hoitokodin resurssit ja hoivan laatu voidaan todentaa ja nykyinen porsaanreikä saadaan tukituksi.

Ihmettelyä herättää myös se, että Esperi Caren ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään, mutta vasta nyt ne tulivat julkisuuteen, kun eduskuntavaalit ovat lähellä. Tässä ei auta sote:lla pelottelu. Eikä auta se, että Esperin johtaja ilmoitti eroavansa, miljoonat taskussaan ja krokotiilin kyyneleet silmissään. Ei auta väittää, että tämä johtuu EU:sta tai että tätä on globaali markkinatalous. Nyt ollaan äärimmäisen inhimillisyyden rajoilla ja tämän asian korjaamiseen on kaikkien eduskuntaan pyrkivien sitouduttava.

Anneli Manninen

Diplomi-insinööri (sin.)

Seinäjoki

Julkaistu 22.2.2019 klo 21.54.

Attendo ja Esperi Care ovat olleet kohun keskipisteessä vanhustenhoidon yksityistämisessä ja palveluissa havaittujen puutteiden osalta. Esperi caren ja Attendo hoitorikkomuksista vastuu kaatuu poliitikoille - Kansalaispuolue perää sote-kapitalismille loppua Seinäjokinen-lehti tarkasteli KuusSoTen neljän omistajakunnan poliittisia voimasuhteita. Kaikissa kunnissa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot muodostuivat perinteisistä valtapuolueista keskustasta, kokoomuksesta, perussuomalaisista ja sosiaalidemokraateista. Kaikki valtapuolueet ovat siten tiiviisti olleet mukana ulkoistamassa palveluja yksityisille yrityksille. Merkille pantavaa on, että nämä puolueet ovatkin olleet hiiren hiljaa yksityistämisen vaikutuksista ja vanhushuollon tilasta. Seinäjoella Nurmon Teponkartanon vanhuspalvelujen yksityistämishanke kaatui kaupinginhallituksessa. Rivijäsen Aki Ylisen (kesk.) esitystä selvityksen tekemisestä vastustivat mm. Piia Kattelus (Kansalaispuolue), Raimo Ristilä (kok.) ja Kati Särmö (kok.). Seinäjokinen-lehti uutisoi asian 27.2.2019. Seinäjokinen-lehden katugallup osoitti etelä-pohjalaisten vastustavan rajusti yksityistämistä. ”Vastuu kuuluu poliittisille päättäjille, jotka palvelujen tilaajana ovat osavastuussa laiminlyönneistä,” totesi nimettömänä pysynyt seinäjokelaisnainen. Julkaistu 9.2.2019 klo 13.25. Kainalo: Kansalaispuolue vaatii sote-kapitalismille loppua Kansalaispuolue on järkyttynyt Alavudella ilmenneistä laiminlyönneistä Attendo Oy:n Pelimanni-hoivakodissa, jotka johtivat aluehallintoviranomaisten päätökseen sulkea hoivakoti vain kuukausi sen avaamisen jälkeen.   Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen ja varapuheenjohtaja Piia Kattelus vaativat rikkomukset tehneet tahot ja poliittiset päätöksentekijät vastuuseen. ”Puutteellinen hoitajien henkilöstömitoitus, riittämätön määrä lääkeluvallisia hoitajia, puutteet työvuorolistoissa ja muut laiminlyönnit kertovat, että pääomasijoittajien mellastaminen vanhustenhuollon sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä on laitettava kuriin ja lopetettava.” Poliittiset päättäjät alueellisella ja valtakunnallisella tasolla eivät voi paeta omaa vastuutaan. Alavuden alueella keskustavetoiset kunnat ovat ulkoistaneet sote-palvelut Pihlajalinna Oyj:n kanssa perustetulle yhteisyritykselle, joka taas on hankkinut vanhusten hoivakotipalveluita muun muassa Attendolta. Ulkoistaminen on ollut siis poliittisen harkinnan ja päätöksen tulos. Kansalaispuolueen mielestä sote-kapitalismille pitää saada loppu. Kansan katseet asiassa kohdistuvat nyt Keskustan puheenjohtajaan ja pääministeriin, liikemies Juha Sipilään sekä sote-valinnanvapautta ja sote-yritysten lobbareita kasvattaneen Kokoomuksen puheenjohtajaan ja valtiovarainministeri Petteri Orpoon.  ”Ihmiset kaipaavat turvallista ja luotettavaa hoitoa ja hoivaa, eivätkä he hyväksy vanhusten, sairaiden, vammaisten ja lasten sekä terveyden uhraamista osinkokapitalistien armoille. Kansalaispuolue on aina puolustanut hyvää ja laadukasta julkista terveydenhuoltoa.” Julkaistu 9.2.2019 klo 13.25.   LUKIJALTA Liikaa pomotusta ministerin suulla Soteasioissa! Ministeri esittää asiat kuin ulkolukuna ja luettelee kaikkitietävällä pomottavalla tyylillään olevansa oikeassa ja muka Soten toteuduttua kaikki olisivat paremmin? Epäilen. Pitää muistaa, että ulkoistus on jo toteutunut ja se on se syy, siksi ikävät seuraukset ovat nyt näkyvissä. Kannattaa palata asioissa muutaman vuoden takaiseen hoidontasoon ihan aidosti. Työpaikoille tulisi palauttaa luottamus niin hoidettavien kuin hoitajien välille. Työnantaja myös mukaan yhteistyöhön aidosti, ei vain juhlapuheissa ja vaalien alla. Silloin hoidosta kerrottaisiin toisenlaisia kokemuksia. Pätkätyöt ja pelolla johtaminen ei kuulu 2019 vuoden Suomeen. Omaishoitaja Julkaistu 4.2.2019 klo 15.35 OAJ:n eduskuntavaalipaneelissa Seinäjoen torikeskuksessa olivat mukana mm. Eetu Lehtola (SDP), Kimmo Rantanen (KD), Piia Kattelus (KP) ja Paula Risikko (kok.).   OAJ:n vaalipaneelissa oppivelvollisuus puhutti Opettajien ammattijärjestö OAJ järjesti vaalipaneelin Seinäjoen torikeskuksessa lauantaina puolelta päivin. Paikalla oli nelisenkymmentä kuulijaa kuulemassa yhdeksän eri puolueen edustajien kantoja opetusalaa puhuttavista teemoista. Panelistien välillä oli yleisesti hyvin samankaltaisia näkemyksiä, mutta löytyi myös erojakin. Esiopetuksen aloittamista jo 5-vuotiaana kannatti vasemmistopuolueet, mutta keskustassa, kokoomuksessa, kansalaispuolueessa ja perussuomalaisissa tähän ei oltu innostuneita.  Vasemmistoliiton Noora Knaapila vaati oppivelvollisuuden pidentämistä. Kansalaispuolueen edustaja Piia Kattelus sen sijaan tyrmäsi esityksen.  -Suomessa pitäisi panostaa, että yhteiskunta olisi ”lapsiystävällisempi ja oikeudenmukaisempi” sekä siten tukisi koulun ja kodin yhteistyötä lapsen parhaaksi. Julkaistu 2.2.2019 klo 23.20.   Etelä-Pohjanmaan Epilepsiayhdistyksen hallitukseen kuuluvat Paula Keski-Nirva (Kauhajoki), Keijo Laitinen (Lapua), Jukka Hautamäki (Seinäjoki), Sirpa Paski (Seinäjoki), Tuomas Koivuniemi (Kauhajoki), Pirkko Sampo (Kurikka), Ari Yli-Erkkilä (Seinäjoki), Jyrki Keskinen (Seinäjoki), Jaana Koski (Seinäjoki) ja Liisa Ala-Kanto (Seinäjoki). Epileptikkojen asialla neljä vuosikymmentä Etelä-Pohjanmaan Epilepsiayhdistys viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan. Koko maakunnan alueella toimivalla yhdistyksellä on yli 350 eri-ikäistä jäsentä. Puheenjohtaja Tuomas Koivuniemen mukaan jäsenistössä on niin epilepsiaa sairastavia kuin heidän läheisiään. -Epilepsiayhdistys on jäsenten etujen valvoja ja puolustaja sekä sairauteen liittyvän tiedon välittäjä, mutta yhtälailla yhteisten tapahtumien, kerhojen ja retkien järjestäjä. Seinäjoella toimii aktiivinen liikuntakerho, minkä lisäksi eri puolilla maakuntaa järjestetään kaverikahvila-tapahtumia. Kaverikahviloita yhdistys järjesti viime syksynä Seinäjoella, Kurikassa, Kauhajoella, Lapualla ja Alajärvellä. Kahviloissa ei ollut erityistä ohjelmaa, vaan epilepsiaa sairastavia kutsuttiin lehti-ilmoituksin yhteisten kahvien ääreen jutustelemaan ja tapaamaan uusia tuttavuuksia. -Seinäjokinen-lehdessä ilmoittelimme jokaisesta tapahtumasta. Seinäjoella kahvilassa kävi parikymmentä henkeä ja joukossa oli aivan uusia ihmisiä, jotka innostuivat muutenkin toiminnasta, Koivuniemi kertoo. Epilepsiayhdistyksen viime vuoden merkittävin voimanponnistus oli Epilepsialiiton valtakunnallisten kesäkisojen isännöinti kesäkuussa Seinäjoella. Keskusurheilukentällä kilpailuihin osallistui yli 150 henkeä. Tänä vuonna valtakunnallinen liitto viettää 50-vuotisjuhlavuottaan ja paikallinen yhdistys juhlii omia nelikymppisiään syksyllä. Koivuniemi toivottaa epilepsiaa sairastavia, heidän läheisiään ja muita kiinnostuneita tulemaan mukaan tärkeään vapaaehtoistyöhön. Yhdistyksen toiminnasta löytyy lisätietoa Facebookista (@epepilepsia) tai netistä https://www.epilepsia.fi/web/etela-pohjanmaa/etusivu Julkaistu 30.1.2019 klo 13.32. Susi riistakamerassa Talasnevalla tänä talvena. Susi-keskustelu johti poliisin ohjeisiin Susihavainnot ovat aiheuttaneet suurta huolta useiden kansalaisten keskuudessa. Keskustelussa on noussut vahvasti esille huoli siitä, että aiemmin ihmistä arastellut susi on tullut entistä lähemmäs ihmisasutusta. Susia on tavattu maaseutualueilla jopa pihapiireissä. Myös taajamissa on tehty susihavaintoja. Kuumentunut susikeskustelu on osaltaan vaikuttanut, että poliisikin on antanut uudet ohjeistukset. Kansalaisille ei poliisin mielestä ole aina selvää, mihin esimerkiksi sudesta tehdyt näkö- tai jälkihavainnoista tulee ilmoittaa. Poliisi ohjeistaa, milloin havainnoista on ilmoitettava poliisille ja milloin muille viranomaisille. Soita hätäkeskukseen 112 Poliisi muistuttaa, että hätäkeskukseen tulee soittaa, jos susi on aiheuttanut henkilövahingon. Hätäkeskukseen pitää soittaa, jos ’susi on piha-alueella eikä poistu sieltä tai jää kiertelemään lähiympäristöön’. Numeroon 112 tulee soittaa, jos susi yrittää lähestyä ihmistä, ei väistä ihmistä tai käyttäytyy muutoin ihmistä kohtaan pelottomasti. Samoin tilanteeessa, jossa susi on loukkaantunut tai sairas, susi on ollut osallisena liikenneonnettomuudessa tai susi liikkuu päiväsaikaan tiiviisti rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla. Hätäkeskukseen poliisi kehottaa soittamaan myös tilanteissa, joissa susi on aiheuttanut omaisuusarvoltaan huomattavan koti- tai tuotantoeläinvahingon. Yhteys muille tahoille Suden yöllinen pihavierailu eli ns. jälkihavainto tulee ilmoittaa paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenkilöt huolehtivat pihaan ilmestyneiden jälkien maastotarkastuksesta ja niiden kirjaamisesta suurpetojen havaintojärjestelmään (TASSU). Petoyhdyshenkiöiden yhteystiedot löytyvät riista.fi -sivustolta. Myös suden aiheuttamat yksittäiset ja pienemmät koti- tai tuotantoeläinvahingot tulee ensisijaisesti ilmoittaa alueen maaseutuelinkeinoviranomaiselle ja lisäksi petoyhdyshenkilölle. Poliisille (hätänumeroon 112) ilmoitus tulee tehdä vain, jos maaseutuelinkeinoviranomaiseen ei saada yhteyttä tai jos omaisuusvahinko on huomattava. Poliisi muistuttaa, ettei lista kata kaikkia inhimillisen elämän tilanteita, mutta kuitenkin yleisimmät. Samat ohjeet koskevat kaikkia muitakin suurpetoja kuten karhua, ilvestä ja ahmaa. Tietoa poliisin roolista susiasioissa löytyy poliisin nettisivuilta osoitteesta  https://www.poliisi.fi/turvallisuus_ja_valvonta/jarjestys/suurpetoasiat Julkaistu 29.1.2019 klo 15.01.   Katja Kuljunlahti (Nurmon Jymy), Piia Kattelus (KP), Pasi Kivisaari (kesk.), Marja Tyynismaa (Nurmon Jymy) ja Harri Jokiranta (sdp.) tapasivat Nurmohallilla Jymy-päivänä pidetyssä lajien esittelytilaisuudessa. Jymy-päivä veti väkeä Nurmon Jymyn puheenjohtaja Marja Tyynismaalla on aihetta tyytyväisyyteen. Lähes 1500 jäsenen yleisseura on elvyttänyt painitoiminnan takaisin uuteen liekkiin. -Kolmisenkymmentä nuorta painijaa treenaa uusitulla painimatolla. Olen todella iloinen, kun painiharrastus on saatu elvytettyä ja huippupainijat Rami Hietaniemen johdolla ovat päivästä toiseen nuoria opastamassa, riemuitsee Tyynismaa. Nurmon Jymy on yleisseura, joka kokoaa useita lajeja ja seuran toiminta jakaantuu jaostoihin. -Lentopallo ja salibandy ovat suurimmat lajit edustaen yli puolta seuran taloudesta, kertoo Tyynismaa. Nurmon Jymy kutsui Jymy-päivään Tammisunnuntaina 27.1.2019 myös seinäjokiset eduskuntavaaliehdokkaat. Tyynismaa kertoi kolmannen sektorin työn olevan tärkeää myös yhteiskunnallisesti. Ehdokkaille Tyynismaa harmitteli, että kaupungin avustukset palautuvat harjoitusmaksuina takaisin kaupungille. Johtokunnan jäsen, jumpparien edustaja, Katja Kuljunlahti kertoi, että seurat eivät saa enää suoraa yritysten sponsorirahaa vaan mukana on laajaa yhteistyötä, hyväntekeväisyyttä ja yhteiskuntavastuuta vanhusten tapaamismiskäynneistä lähtien. Ehdokkaista paikalle ennättivät Piia Kattelus (KP), Pasi Kivisaari (kesk.) ja Harri Jokiranta (sdp). Miesten salibandyn divaria pelaava Jymy kaatoi Jymy-päivän aluksi komeasti oululaisen Merikosken 8-2. Päivä huipentui na isten sm-lentopalloon Nurmon Jymy - LP-Vampula. Julkaistu 27.1.2019 klo 18.08. Sinitiainen. Kuva: BirdLife/Tero Pelkonen Pihabongaus kertoo talvilinnuston muutoksista Tulevana viikonloppuna 26.–27.1. tarkkaillaan talvilintuja, kun lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLife Suomi järjestää jokatalvisen valtakunnallisen Pihabongaus-tapahtuman. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa Suomen suurimmassa luontotapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu. Tapahtuman päätarkoituksena on kannustaa ihmisiä tarkkailemaan kotipihan lintuja ja kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongauksen tulokset kertovat talvisesta linnustostamme ja sen muutoksista. Jo 14. kertaa järjestettävän Pihabongauksen tuloksissa näkyy selvästi, miten tietyt lajit taantuvat tai runsastuvat talvilintuina. Esimerkiksi varpunen ja viherpeippo ovat vähentyneet voimakkaasti ja tiklistä on aivan viime vuosina tullut entistä runsaslukuisempi talvehtija. ”Mitä pidempään seuranta jatkuu, sitä arvokkaammaksi kerätyt havainnot muuttuvat”, kertoo BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi. Tänä talvena linnut todennäköisesti keskittyvät hyvin ruokinnoille, sillä koko maassa on lunta ja hyvin talvista. Pihabongaukseen ilmoitettuja havaintoja voi seurata päivittyvillä verkkosivuilla. Koululuokat ovat voineet osallistua Pihabongaukseen maanantaista lähtien. Viime talvena Pihabongaukseen osallistui 22 000 ihmistä lähes 15 000 pihalla, ja havaintoja ilmoitettiin yhteensä yli 600 000 lintuyksilöstä.   PIHABONGAUKSEN OSALLISTUMISOHJEET Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa ja missä tahansa Suomessa. Pihabongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 26. tai sunnuntaina 27. tammikuuta. Tunnista havaitsemasi lintulajit. Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan). Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät BirdLifelle viimeistään perjantaina 1.2. osoitteessa  www.pihabongaus.fi Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla osoitteella BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikortissa on oltava lintuhavaintojen lisäksi havainnoitsijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä. Jos kotipihan linnut eivät ole vielä tuttuja, löydät tavallisimmat talvilintumme esittelevän videon sekä kuvia ja lyhyet lajiesittelyt osoitteesta www.pihabongaus.fi. Osallistuneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja. BirdLife julkaisee verkkosivuillaan tuloksia jo tapahtuman aikana, alustavan yhteenvedon 28.1. ja lopulliset tulokset helmikuun aikana. Julkaistu 24.1.2019 klo 12.19.   Kaupunginhallitus kaatoi Nurmon hoivakodin yksityistämisen - Kokoomusryhmä hajosi Teponkartanon äänestyksessä Brittiomistuksessa olevan Esperi Care Oy:n tarjous Nurmossa toimivan Teponkartanon hoiva- ja terveyspalvelualan ostamisesta pysähtyi Seinäjoen kaupunginhallitukseen. Nurmolainen Aki Ylinen (kesk.) esitti mm. hallituksen 1. varapuheenjohtaja Raimo Ristilän, hallituksen 2. varapuheenjohtajan ylistarolaisen Piia Katteluksen (KP) ja hallituksen jäsen Kati Särmönkannattamina, ettei lausuntoa myynnistä pyydetä sosiaali- ja terveyslautakunnalta.  Merkittävää päätöksessä oli, että kokoomuksen ryhmä hajosi kahtia. Maarit Karvonen (kok.) ja Reima Kuisla (kok.) äänestivät kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäen esityksen puolesta. He kuitenkin hävisivät äänestyksessä 11-2. Seinäjokinen-lehti on saanut tietoonsa Nurmossa Teponkartanossa hoidossa olevilta ikäihimisiltä, että heille oli esitetty, että kaupungin palvelun loppuessa Nurmosta olisi heidät sijoitettu tulevaisuudessa Ylistaroon tai Peräseinäjoelle, koska kaikilla ikäihmisillä ei ole varaa ostaa palvelua yksityiseltä. Äänestyspäätös oli kova isku keskustalle ja erityisesti kokoomukselle, jotka pääministeri Juha Sipilän johtamassa hallituksessa ovat ajamassa merkittävää valinnanvapautta. Tämä taas tarkoittaisi, että Nurmon Teponkartanon tyyppisiä yksityistämisratkaisuja ja siitä mahdollisesti seuraavia ihmisten siirtopäätöksiä tullaan tulevaisuudessa näkemään solkenaan. Seinäjokinen-lehti arvioi päätöksen heikentävän myös kokoomusedustaja Paula Risikon asetelmaa tulevissa eduskuntavaaleissa. Juuri kokoomus on härkäpäisesti ajanut sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä. Nyt kokoomusryhmä hajosi kahtia.   Julkaistu 15.1.2019 klo 23.12. Muokattu 16.1.2019 klo 7.05. Valtion tiet järkyttävässä kunnossa Ylistaron Hööpakantiellä sattui paha ulosajo tien huonon talvikunnossapidon takia. Valtion tiet ovat järkyttävän huonossa kunnossa. Mikä on ELY-keskuksen vastuu tien kunnossapidosta? Alla olevat kuvat ovat Ylistaron Hööpakantieltä, jolla on myös paljon raskasta liikennettä, kuten tukkirekkoja. Huolestunut kuntalainen asuu Hööpakantien varrelle ja kertoo, että vuosi vuoden jälkeen pitää taistella tien kunnosta. ”Tänään itse ajoin auton kyljelle ojaan lapsi kyydissä, kun tiessä ei ole pitoa, koska lumen alla on peilijää ja kohtasin hirviä tiellä.” Mitä jos kyseessä olisi ollut koulutaksi? Kuntalaisen mukaan urat tiessä ovat valtavat. Tien varrella asuu myös ikäihmisiä ja jos ambulanssia tarvittaisiin, niin vaarallista olisi viranomaistenkin ajaa. Tien hoitoon on talviaikana panostettava enemmän. ELY-keskuksen kommentit tullaan kysymään mahdollisimman pian. /Piia Julkaistu 18.12.2018 klo 23.40.   Hallituksen puheenjohtaja Jouko Peltonen ja rehtori Reija Lepola SEDUsta vastaanottivat 100 000 euron 'koulutuksen laatupalkinnon' Imatralla pidetyssä juhlassa marraskuussa.  Piian tentissä Sedun rehtori Reija Lepola: "Ammatillinen koulutus murroksessa" Reija Lepola toimii koulutuskuntayhtymä Sedun johtajana ja rehtorina. Sedu on yli 5000 opiskelijan ja 600 tekijän yhteisö. Kokonaisopiskelijamäärä on vuosittain yli 10 000. Sedun toimipisteet sijaitsevat Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa ja Jurvassa, Lapualla, Lappajärvellä, Seinäjoella, Tampereella, Vaasassa ja Ähtärissä. ”Ammatillinen koulutus elää vahvan murroksen aikaa” Rehtori Reija Lepolan mukaan ammatillisen koulutuksen muutokset ovat lähtöisin mittavasta työelämän muutoksesta ja ulottuvat niin toimintaan kuin rakenteisiinkin. -Ammatillinen koulutus elää vahvan murroksen aikaa. Haasteena on myös mittavat resurssileikkaukset. Lepola kertoo, että Sedulle on kohdentunut vuosina 2016-2018 yhteensä noin 11 miljoonan euron leikkaukset tulorahoitukseen. Tämä tarkoittaa yhteensä yli 24 %:n leikkausta tulorahoituksessa. Ensin on leikattu opiskelijapaikkoja ja sitten yksikköhintarahoitusta ja tutkintojen perusrahoitusta. -Rahoituksen leikkaus on tarkoittanut myös yt-neuvotteluja, koska henkilöstökulujen osuus koulutuksessa on reilusti yli 60 %. Toisaalta leikkaukset ovat mahdollistaneet, mutta myös pakottaneet toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin, mm. Sedun kiinteistömassa tulee vähenemään noin 25 prosenttia, kertoo Lepola. Lue lisää  Seinäjokinen-lehdestä 5.12.2018. Julkaistu 5.12.2018 klo 00.01. Seinäjokinen-lehti kysyi: Valtaosa kaupungin-hallituksesta vaikenee laittomasta materiaalista kirjastossa - jopa puheenjohtaja Kivisaari Seinäjokinen-lehti teki sähköpostikyselyn kaikille Seinäjoen kaupunginhallituksen jäsenille, että ”hyväksyvätkö he salaa kuvatun materiaalin esittämisen kaupunginkirjastossa?”  Kysely liittyy Seinäjoen kaupungin yhdessä Oikeutta Eläimille Seinäjoen kanssa kirjastossa torstaina järjestettävään tilaisuuteen, jossa mainonnassa avoimesti kerrotaan salakuvatun materiaalin esittämisestä kaupungin tiloissa. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasivat hallituksen puheenjohtajistosta 1. varapuheenjohtaja Raimo Ristilä (kok.) ja 2. varapuheenjohtaja Piia Kattelus (KP). Molemmat ilmoittavat jyrkästi vastustavansa materiaalin esittämistä. Sen sijaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari pidättäytyi vastaamasta kyselyyn.  ”Olkoon laitimmainen kerta”, jyrähtää Ristilä. Ristilän mukaan on arvelluttavaa ja epäsoveliasta esittää materiaalia kirjastossa. Piia Kattelus uhkasi jo ennakkoon nostaa metakan, jos materiaalia esitetään kirjastossa.  -Suomen rikoslain mukaan toisen tuotantotilalle luvatta meneminen ja siellä kuvaaminen ovat rangaistavia tekoja. Seinäjoki saa merkittävän osan verotuloista maatalousalantoimijoilta ja elintarviketeollisuudesta, joten sitä suuremmalla syyllä en voi hyväksyä eläinoikeusaktivistien paapomista, Kattelus jyrähtää. Katteluksen mukaan jatkossa on pidettävä huolta, että käytäntöjä muutetaan tältä osin.  ”Toivottavasti myös maatalousalan edunvalvojat heräävät ruususen unestaan, koska Seinäjoki on maatalouskaupunki ja tämänkaltainen toiminta sotii myös kaupungin strategiaa vastaan.” Myös kaupunginhallituksen jäsen Aki Ylinen (kesk.) on närkästynyt, että kaupungin kirjasto toiminnallaan voi vaarantaa jopa kaupungin vientiponnistelut. -En hyväksy toimintaa missään tapauksessa. Näen asian lain halveksintana ja rikokseen kannustamisena. Kotieläintilat ovat Suomessa perheviljeljilmiä ja eläintiloihin hyökkääminen tuntuu samalta kuin omaan kotiin murtautuminen. Lisäksi salakuvaaja voi viedä jaloissaan  taudinaiheuttajia, jonka seurauksena voi koko tila joutua tautisaneeraukseen ja eläimet hylkyyn. Afrikkalainen sikarutto tilalla voi lopettaa Suomen viennin, lataa Ylinen. Seinäjokinen-lehden kyselyyn vastasivat vain jutussa mainitut jäsenet. Jopa varajäseniä tarjosi vastauksiaan, kun osa hallituksen jäsenistä ei uskaltautunut vastaamaan. Seinäjokinen-lehti jatkaa aiheen parissa ja selvittää viranhaltijoiden ja kaupunginhallituksen jäsenten vastuun, mikäli laiton materiaali esitetään torstaina. Kyselyyn eivät vastanneet kesk: Pasi Kivisaari, Irene Turenius, Paula Sihto, Mikael Luotola; SDP: Tarja Tenkula, Seppo Perkiö; vihr: Henna Rantasaari; Kok: Maarit Karvonen, Reima Kuisla, Kati Särmö Julkaistu 21.11.2018 klo 22.20. Seinäjoella äänestysaktiivisuus 22,2 % seurakuntavaaleissa - tutut nimet ääniharavina Seinäjoella seurakuntavaaleissa äänesti 22,2 prosenttia äänioikeutetusta 41 522 evankelisluterilaisen seurakunnan yli 16-vuotiaasta jäsenestä. 16-17 -vuotiaista ensi kertaa äänestämään päässeillä aktiivisuus kohosi 12,3 prosenttiin. Tämä luku ylittää monen seurakunnan koko äänestysaktiivisuuden Suomessa. Listojen kärjessä olivat tutut nimet, kun keskustan ja sitoutumattomien listalta eniten ääniä saivat Mikael Luotola (366 ääntä), Suvi Lehtimäki (244), Pirjo Aittoniemi (216) ja kuvassa alla oleva Jussi Juurakko (208). Kokoomuksen ja sitoutumattomien listalta eniten ääniä saivat Esa Perttu (240) ja Matti Kuvaja (227). Elävät kivet -ehdokaslistan ääniharava oli Timo Niemi (162). Tulokset ovat luettavissa täältä: https://www.seurakuntavaalit.fi/tulokset/-/turnout/show/000465  Julkaistu 19.11.2018 klo 00.18. Vastuullista päätöksentekoa - pidetään huoli kaikkein heikommista Suomalaisuuden liiton hallitus kokousti Seinäjoella Suojeluskunta ja Lotta Svärd-museossa. Historiallinen rakennus tarjosi arvokkaan, mutta modernin kokousympäristön yli satavuotiaalle poliittisesti sitoutumattomalle järjestölle, joka ajaa suomalaisuuden asiaa ja edistää erityisesti suomenkielistä kulttuuria. Kokouksessa istuessa ja puitteita ihaillessa tuli mieleen, että onneksi Seinäjoella on säästetty myös vanhaa rakennuskantaa. Suomen kieltä tulee vaalia. Äidinkielemme on uhattuna erityisesti tiedemaailmassa, jossa englannin ylivalta on kohtuuton. Pidetään huoli siitä, että rikas ja erityinen kielemme säilyy vahvana kansalliskielenämme. ********** Lokakuun kaupunginvaltuustossa päätettiin ikäihmisten ja lastensuojelun lisäresurssista kuten olin kaupunginhallituksessa esittänyt. Itselleni tärkeintä oli, että ikäihmisten kotipalveluun ja lastensuojeluun panostetaan riittävästi, koska kummankin palvelun piirissä olevien asiakkaiden määrä lisääntyy. Lisäksi Seinäjoella ikäihmisten kotihoidon piirissä on entistä huonokuntoisempia vanhuksia ja myös omaishoitajien voimat ovat koetuksella. Ikäihmisten kotihoidon henkilöstöä on koulutettu kotikuntoutukseen. Liian tiukat resurssit johtavat siihen, että henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta käyttää ammattitaitoaan ja esim.kuntouttaa vanhuksia kotikäynnin yhteydessä. On myös huomioitava, että Seinäjoki on maaseutukaupunki, ja osa vanhuksista asuu pitkien välimatkojen päässä, joten siirtymiin kuluu myös aikaa. Seinäjoen omaa laajennettua lastensuojeluyksikköä käynnistettäessä on äärimmäisen tärkeää huolehtia henkilöstön riittävyydestä. Lisäresurssit ovat siksi perusteltuja sekä vanhuksille että lapsille. Ikäihmisten kotihoitoon on jatkossakin kiinnitettävä huomioita, koska sen osuus tulee kasvamaan jo lähitulevaisuudessa. Omaa toimintaa vahvistamalla on mahdollista vaikuttaa ostopalvelujen määrään ja tätä kautta hillitä ostopalvelujen kustannusten kasvua. Toiseksi oman toiminnan vahvistaminen takaa mahdollisuuden vaikuttaa johtamisen kautta siihen, miten palveluja tuotetaan ja että ikäihmiset ja lastensuojelun piirissä olevat saavat laadukkaita palveluja. Kolmas syy oman toiminnan vahvistamiseen on se, että tällöin voidaan verrata oman toiminnan hintaa ostopalvelujen hintaan. Ja valtuuston päätöksestä huolimatta sekä ikäihmisten että lastensuojelun palveluja tullaan jatkossakin hankkimaan ostopalveluina ja tätä kautta tuetaan paikallista yrittäjyyttä. ********** Helsingin tuomiokirkon krypytassa järjestettiin äskettäin tapahtuma, jossa vaadittiin metsähakkuiden rajoittamista. Tapahtuman suojelijana toimi entinen arkkipiispa Kari Mäkinen. Kuten tämän lehden välissä oleva Maalainen-liite osoittaa, kasvaa metsävarantomme jatkuvasti, joten hakattavaa riittää. Viherpiipertäjä-kirkonmiehille voin sanoa, että suutari pysyköön lestissään ja pappi saarnastuolissaan. Jos ei omista maata kuin kukkaruukussa ja kokemus metsänhoidosta rajoittuu joulukuusen kasteluun, niin parempi olla suojelematta toisten metsiä. Suomalainen metsätalous on maailmaan mittakaavassa erittäin vastuullista. Kirkosta puheenollen, nyt on seurakuntavaalit käynnissä. Onneksi Seinäjoella on mahdollisuus äänestää hyvää, kokenutta ja perinteisiä pohjalaisia arvoja ajavaa ehdokasta, kuten Juurakon Jussia Nurmosta. Piia Kattelus Julkaistu 7.11.2018 klo 8.09. Tyttö on tyttö ja poika on poika - Kuntapäättäjät opiskelemaan taloutta Seinäjoen kaupunki velkaantuu hurjaa vauhtia. Samaan aikaan vanhat liitoskunnat ovat täynnä tyhjiä liikekiinteistöjä tai tyhjiä kunnan toimistoja. Investoinneista johtuvat poistot kuvaavat tasoa, minkä verran kunnalla on tarve tehdä uusinvestointeja. Peruskuntapäättäjänkin oletetaan koulutetun tähän asiaan. Seinäjoella poistot ovat -19 miljoonaa euroa tuloksesta. Investoinnit vaikuttavat tulokseen  useille vuosille jyvitettyinä eli kulut jaetaan usealle vuodelle. Eli raha kyllä käytetään heti kassasta tai otetaan lainaa, mutta kunnan tilinpäätöksessä summa jaetaan usealle vuodelle. Hätkähdyttävää on, että viime vuonna taso investoinneissa oli jo 50 miljoonaa euroa. Tästä seuraa esimerkiksi 25 vuoden keskimääräisellä tasapoistolla joka vuosi -2 miljoonaa euroa. Jos investointien taso on joka vuosi sama seuraavat 25 vuotta, on pian kaupungin poistorivinä -50 miljoonaa euroa nykyisen -19 miljoonan euron sijaan. Se on valtava summa. Onkin pakko kysyä, että onko kaupungilla tämän päälle vara käyttää yli 15 miljoonaa Vapaudentien jatkeeseen? Kohteeseen, jossa kulut ovat jo suunnitelmavaiheessa kolminkertaistuneet. Miten mahtaa käydä rakentamisen aikana kuluille, kun muuttuneille silta- ja kansiratkaisuillekin on varattu vain yksi lisämiljoona. Miten on mahdollista, että maaseutukoulun lakkauttamista perustellaan virkojen vähentämisillä ja hassuilla muutaman sadantuhannen euron säästöillä vuodessa. Ja samaan aikaan valtuusto joutuu keskustaan keskittämisen seurauksena perustamaan 58 uutta virkaa, myös opetustoimeen, pääosin keskustan alueelle. Onneksi valtuustossa ja viranhaltijoissa oli myös niitä, jotka ymmärsivät virkoja tarvittavan myös liitoskuntiin. On myös niitä, jotka painavat kyllä-nappia, kun lakkauttaminen koskee maaseutua tai liitoskuntia. He myös hihkuvat ilosta, kun kymmenet miljoonat käytetään keskustan alueelle. Ja samalla nostetaan jokaisen keskustassa asuvan vuokrakustannusta keskittämisen seurauksena. *** Tyttö on tyttö ja poika on poika. Tästä linjasta Seinäjokinen-lehti pitää kiinni. Henkisistä ja hengellisistä arvoista pitää uskaltaa puhua. Suomessa ja varsinkin Pohjanmaalla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu suurin osa ihmisistä. Suomessa on uskonnonvapaus, mutta ei enemmistönkään pidä joutua alistumaan arvojensa vastaiseen toimintaan vähemmistöjen takia. Kristilliset arvot ovat olleet suomalaisten ihmisten ohjenuorana ja niiden merkitys on ollut kiistaton myös Suomen nousussa vahvaksi kansakunnaksi. Suomella on ollut erityinen siunaus. Seurakuntavaalit ovat paikka osallistua kirkolliseen keskusteluun. Kuuluuko suuren, mutta hiljaisen enemmistön ääni, vai vaikeneeko se liberaalin median ja äänekkäiden ’perinteisten arvojen vastustajien’ paineessa. On se erikoista, että julkisiin tiloihin tehdään rukoustiloja tietyille uskontokunnille, mutta kouluissa ei saisi olla kristillistä sisältöä. Arkkipiispa Tapio Luoma antaa tässä lehdessä meille kaikille hyvän opastuksen äänestämiseen seurakuntavaaleissa: ”Jos aina ajattelisimme asioista samalla tavalla, mitään luottamuselimiä ei edes tarvittaisi. Ei pidä unohtaa sitäkään, että seurakunnan päättäjä saa luottaa ei vain äänestäjien antamaan valtakirjaan vaan myös Jumalan siunaukseen ja johdatukseen.” Pidetään huoli siitä, että ”kristittyjen ei tarvitse olla muukalaisia omassa maassaan.” Julkaistu 7.11.2018 klo 8.02   Tie-ja oja-asiantuntija Sami Laukkola (kuvassa oik.) ja metsäneuvoja Janne Ranta ihastelevat vuonna 2017 valmistunutta metsäautotietä Ylistarossa. Kemeratuki myönnettiin ja nyt puu liikkuu metsästä, kun tie on kunnossa. ”Hoidetut taimikot tuottavat puuta tulevaisuudessakin” MTK:n kenttäpäällikkö Mikko Syrin mukaan kotimaisen puun käyttöä lisääviä investointeja suunnitellaan runsaasti ja hakkuumahdollisuuksia Pohjalaismaakunnissa riittää. -Metsät antavat mahdollisuuden vastata teollisuuden tarpeisiin, kertoo tie-ja oja-asiantuntija Sami Laukkola Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen Ylistaron toimistolta. Hän jatkaa toteamalla, että kasvavat hakkuumäärät tuovat myös lisää taimikoita.  -Jotta hakattavaa riittää tulevaisuudessa, on taimikonhoitoon panostettava, painottaa Laukkola. Mikko Syri kertoo päästöoikeuksien hintojen nousseen lähes kolminkertaisiksi viimeisen vuoden aikana, mikä parantaa metsähakkeen, kuoren ja purun kilpailukykyä lämmöntuotannossa. Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistys välittää puuta kymmenille tahoille. Energiapuuta toimitetaan kuntien lämpölaitoksille sekä yksityisille maatiloille. Sahattavaa puuta toimitetaan alueen yksityisille sahoille. Kaikkien puutavaralajien kysyntä on virkistynyt myös toimituskaupoissa. -Metsänomistajille pyritään saamaan paras mahdollinen hinta puusta. Kuitupuun osuus pyritään minimoimaan mm. tekemällä pieniläpimittaisia sahattavia puutavaralajeja kuten pikkutukkia ja parrua ja katkomalla lyhyitä tukkeja. Kertyvä kuitupuu kilpailutetaan suuremmissa erissä, jolloin sillekin saadaan paras mahdollinen hinta, kertoo metsäneuvoja Janne Ranta. -Kantoja nostetaan nykyään harvemmin, koska metsänhoidon kannalta on parempi jättää kannot paikalleen. Risupaalit ja vastaava paalattava energiapuu on käytännössä poistunut, kuvaa Laukkola markkinoiden muutoksia. Nuoria metsäpalveluyrittäjiä tarvitaan Äänekosken tehtaan käynnistyminen näkyy puukaupassa lähinnä kokonaiskysynnän kasvuna. Erityisesti kuitupuulle on Laukkolan ja Rannan mukaan nyt parempi kysyntä. Ruotsiin ei ole tällä hetkellä tarvetta viedä puuta metsänhoitoyhdistyksen toimesta toimesta. -Etelä-Pohjanmaa on Äänekosken kannalta reuna-aluetta, mutta tehtaan käynnistäminen on piristänyt kuitupuun kysyntää myös Pohjanmaalla. UPM:n Pietarsaaren tehdas käyttää nykyään enemmän pohjalaista puuta, koska Keski-Suomesta tuodaan vähemmän puuta Pietarsaareen, arvioi metsäsuunnitelmista vastaava Jaakko Nyrhinen. Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella on riittävästi metsäpalveluyrittäjiä, mutta Sami Laukkola toteaa samaan hengenvetoon, että hyvistä ammattitaitoisista nuorista metsäpalvelu-/koneyrittäjistä on pulaa. -Erityisesti metsureiden ammattikunta on suhteellisen ikääntynyttä ja jos alalle ei saada nuoria ammatillisesti osaavia tekijöitä, uhkaa kymmenen vuoden päästä metsuripula nykyisten jäätyä eläkkeelle, valottaa Laukkola tulevaisuuden näkymiä. Julkaistu 31.10.2018 klo 15.01, muokattu klo 2.11.2018 klo 7.51   Manu Yli-Juoni Kauhajoelta ja Piia Kattelus Seinäjoelta ovat Kansalaispuolueen eduskuntavaaliehdokkaina ensi kevään vaaleissa. Kansalaispuolue julkisti lisää ehdokkaita Nurmossa Kauhajokinen yrittäjä Manu Yli-Juoni ja turvallisuusalan opettaja Jarmo Humalajoki Kokkolasta lähtevät Kansalaispuolueen ehdokkaiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleihin Vaasan vaalipiirissä. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja ja Pohjanmaan osaston puheenjohtaja sekä kansanedustajaehdokas Piia Kattelus Seinäjoelta on iloinen, että puolue pystyi julkistamaan eri puolelta vaalipiiriä tulevat ehdokkaat nyt noin puoli vuotta ennen h-hetkeä. -Manu ja Jarmo täydentävät loistavasti Kansalaispuolueen listaa. Toivotan heille onnea ja menestystä vaalityöhön. Yhdessä lähdemme tavoittelemaan 1-3 kansanedustajanpaikkaa Vaasan vaalipiiriin, sanoi Piia Kattelus tyytyväisenä Nurmossa tilaisuuden jälkeen. Kansalaispuolue tulee eduskuntavaaleissa puhuttelemaan tavallista kansaa. Puolue haluaa parantaa heikompiosastainen, tämän päivän pienituloisten, asemaa mm. korottamalla pienimpiä eläkkeitä ja eläketulovähennystä sekä tuplaamalla kotihoidontuen ja mahdollistamalla perheille paremmin työn ja vapaa-ajan yhdistämisen.  -Rahat parannuksiin on saatavissa rajaamalla  suomalainen sosiaaliturva vain suomalaisille, palauttamalla rajavalvonta sekä siten kitkemällä massamaahanmuuton kustannukset välittömästi mm. pikapalautuksin, toteaa Kattelus. Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläisen mukaan EU:n keskittämisen purku ja budjetin kansallistaminen tai suoranainen Eu- tai euroero toisi vuositasolla jopa miljardiluokan säästöt. Kansalaispuolue käy vielä vaaliliittoneuvotteluja Vaasan vaalipiirissä. Puolue julkistaa lisää ehdokkaita syksyn aikana. Julkaistu 22.10.2018 klo 22.52. Seinäjoen kaupunginvaltuusto perusti 58 uutta virkaa tai tointa ja lakkautti kahdeksan Valtuutetut Kati Ojaniemi, Kati Nummensalo, Raimo Ristilä, Aarne Heikkilä ja Piia Kattelus kannattivat kaikki uutta henkilöstösuunnitelmaa. Seinäjoen kaupunginvaltuusto päätti perustaa peräti 58 uutta virkaa etupäässä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden alalle. Kaupungin kasvaessa uusien virkojen tarve on jatkuva. Lisäksi aiemmin kaupunki on ostanut palveluja ulkopuolisilta palveluntarjoajilta.  Henkilöstöjohtaja-sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Ranta korosti valtuustossa virkoja syntyvän nyt myös liitoskuntiin ja samalla turvattavan myös sen, että kotipalvelua käyttävät ikäihmiset saavat helpommin nyt samalta tutulta ihmiseltä kotikäyntejä eikä ulkoistettujen palvelujen vaihtuvilta henkilöiltä.  Valtuusto päätti lakkauttaa kolme velka- ja talousneuvojan virkaa. Lisäksi joitain virkoja tai toimia lakkautettiin, koska tilalle perustettiin uusi vastaava tai lähes vastaava. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Raimo Ristilä arvioi lastensuojelua tai palvelua tarvitsevat ihmiset saavan nämä virat hyödykseen. Vasemmistoliiton Antti Knuuttila kysyi Raija Rannalta koulupsykologian tarpeen perään, mutta Ranta totesi nyt olevan kiirrellisintä saada edes tarvittavat opettajien ja lehtorien virat perustettua lasten määrän kasvaessa. Kansalaispuolueen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi tehneensä ratkaisevan esityksen kaupunginhallituksessa. -Ajoin tätä voimakkaasti kaupunginhallituksessa ja ilokseni päätösesitys muutettiin vastaamaan alkuperäistä esitystä ikäihmisten kotihoidon ja lastensuojelun henkilöresurssin osalta. Kiitos siitä kaupunginjohtajalle ja muille kaupunginhallituksen jäsenille.Henkilöstösuunnitelmaan ja siihen liittyvään muutettuun päätösesityksen liittyen ehdoton edellytys oli, että ikäihmisten kotihoidon henkilöresurssia ei vähennetä kolmesta kuuteen, vaan pitäydytään alkuperäisessä esityksessä. Edellytyksenä oli myös, että lastensuojelussa päätetään alkuperäisen esityksen mukaan kolmesta henkilöstä kahden sijaan, Kattelus avasi valtuustolle esitystään. Keskustelussa esille nousi myös, että Seinäjoella ikäihmisten kotihoidon piirissä on entistä huonokuntoisempia vanhuksia ja lisäksi heidän määränsä kasvaa jatkuvasti. "Lisäresurssit olivat siksi perusteltuja. Omaa toimintaa vahvistamalla on myös mahdollista vaikuttaa ostopalvelujen määrään ja tätä kautta hillitä ostopalvelujen kustannusten kasvua. Oma toiminta tule säilyttää vahvana myös siksi, että tällöin voidaan verrata oman toiminnan hintaa ostopalvelujen hintaan. Tämä koskee myös lastensuojelua. Nyt käynnistettäessä omaa laajennettua lastensuojeluyksikköä on äärimmäisen tärkeää huolehtia henkilöstön riittävyydestä." Julkaistu 22.10.2018 klo 23.06. Päivitetty 23.10.2018 klo 8.22.   Mekasta Mekkala Olen vankka sananvapauden kannattaja. Sananvapautta joko on tai ei ole, sitä ei voi olla vain osittain. Tulkitsen tämän perusoikeuden rajoittamisen vakavana rikkomuksena demokratiaa vastaan. Toki oikeuden vastaparina on aina vastuu, eikä parane kirjoittaa tai sanoa mitä sylki suuhun tuo. Elokuussa tapahtui sinänsä mitättömältä kuulostava mutta niin hykerryttävän vihapuheinen tapaus, että kerronpa siitä: Eräs seinäjokelainen vääräleuka julkaisi paikallisessa avoimessa Facebook-ryhmässä päivityksen, jossa kuvien kanssa vertasi Seinäjoen torin tummaa pömpeliä Lähi-idän Mekka-nimisen kaupungin vastaavaan rakennukseen nimeten Seinäjoen torin arkkitehtonisen luomuksen ”Mekkalaksi”. Itsekin päivitystä peukutin, koska se oli hauska eikä missään nimessä loukkaava. No, päivitys poistettiin ko. Facebook-ryhmän ylläpidon toimesta, koska vihapuheisuuteen liittyy abstrakti mahdollisuus siitä, että joku voisi joskus jossakin jollakin tapaa mahdollisesti pahoittaa mielensä. Päivitys oli harmiton, vähän samaa sarjaa Helsingin Sanomien NYT-liitteen ”Kuin kaksi marjaa”-kanssa, missä on aikoinaan verrattu Marimekon entistä omistajaa nutturakampauksineen kaktukseen tai tuoreempana esimerkkinä Yhdysvaltain presidentti Trumpia sika-nimiseen nisäkkääseen. Seinäjokinen-lehti Oy:n hallituksen puheenjohtajana seuraan erittäin huolestuneena sitä, että kehitys on Etelä-Pohjanmaallakin ajautunut siihen pisteeseen, että jopa muhammettilainen rakennus voi loukkaantua siitä, että sitä verrataan pohjalaiseen näköispömpeliin. * * * Ruotsissa palavat autot. Se ei sinänsä ole uutinen, kulkuvälineet ovat roihunneet naapurimaassa jo pitkään, kiitos ääliöliberaalin maahanmuuttopolitiikan, mutta se on uutinen, että asiasta uutisoidaan Suomessa. Toki tekijöistä kerrotaan pääsääntöisesti, että ovat ”jengiläisiä” tai ”nuoria” tai ”paikallisia”. Valtamedia jättää kertomatta, että kyseessä ovat nimenomaan maahanmuuttajataustaiset jengit, maahanmuuttajataustaiset nuoret ja maahanmuuttajataustaiset paikalliset. Itseäni Ruotsin tilannetta seuratessa askarruttaa se, että onko kotoutuminen onnistunut vai epäonnistunut -”Make yourself like home” tai ”Ole kuin kotonasi” ja tuikkaa auto palamaan. Näitähän on nähty Lähi-idän suunnilla jo vuosikymmeniä, paikallinen tapa ottaa tila haltuun on nyt levinnyt Pohjoismaihin. Tavoitteena on karkoittaa rauhaa rakastavat ruotsalaiset tietyiltä alueilta ja saada siellä maahanmuuttajaenemmistö aikaan ja näin kiihdyttää valloitusta ja alueen halttuunottoa, lähiö kerrallaan. Tämän johdosta Ruotsissa on parikymmentä ”No-Go-aluetta”, jossa edes viranomaiset eivät voi partioida normaalisti ilman raskasta suojavarustusta ja uhkaa omasta hengestään ja terveydestään. * * * Tilastokeskuksen uusimman tiedon mukaan Suomen väkiluku jatkaa kasvuaan maahanmuuton ansiosta. Syntyvyys matelee sen sijaan edelleen pohjamudissa. Ei tarvitse olla mikään Einstein voidakseen päätellä Suomen väestörakenteen muutoksen suunnan, jos kehityskulku jatkuu niin, että väestönkasvu tulee rajojen yli kävelemällä ja samaan aikaan suomalaisia saatetaan hautuumaalle enemmän kuin synnytyssairaalaan. Jos maahanmuuttoa ei saada järkevöitymään, on Suomen tulevaisuus yhtä synkkä kuin Ruotsin. Etenkin pääkaupunkiseudulla rakennettaan kerrostaloja vieri viereen ja ketkä tulevaisuudessa niissä asuvat? Tätä menoa lähinnä Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olevat uussuomalaiset. Tämä kehityskulku on katkaistava. Piia Kattelus, Seinäjokinen-lehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Julkaistu 22.9.2018 klo 13.47. Wikli Group auttaa maatiloja talouden hallinnassa ja investointien suunnittelussa Wikli Groupin tavoitteena on ensimmäisenä toimintavuonna saavuttaa 700 000 euron, toisena vuonna 1,0 miljoonaa ja kolmantena 1,2 miljoonan euron liikevaihtotaso. Yhtiön osakkaina ovat Agripolku Oy (Hannu Ala-Haavisto) Huittisista, Pentti Pentinmäki Karviasta, Juha Sarviluoma Karviasta, A-Agri Oy (Arto Korkeamäki) Karijoelta, Raimo Ahokas Toholammilta, Autiomat Oy (Osmo Autio) Lapualta, Farmitieto Oy (Kari Louhiranta) Kauhavalta, Johannes Ahlholm Kärsämäeltä, TalousMaa Oy (Anne Idström) Kiuruvedeltä, Aila Riikonen Vesannolta, Kielinen Oy (Mika Kielinen) Kauhavalta, Maanrakennus Jarmo Autio Oy Kauhavalta. Lisäksi yrityksen toimintaperiaatteet ovat hyväksyneet Sirpa Himanen Vesilahdelta ja Meri-Lapin Maatalousneuvos Oy (Matti Vaajoensuu).Oikeudelliset palvelut Wiklin kautta saa Asianajotoimisto Mikko Hakolalta Tampereelta. Suomalaisten maatilojen koko on viime vuosina kasvanut, joten tarve asiantuntijoiden palveluille esimerkiksi investointeja suunniteltaessa tai yhtiöttämistä tehdessä on olemassa. Nyt maatalousalan yksityiset talousasiantuntijat perustivat elokuussa yhteisen yrityksen – Wikli Group Oy:n – vastatakseen entistä paremmin tähän tarpeeseen. Primus motor Wikli Groupin taustalla on lapualainen Autiomat Oy:n yrittäjä Osmo Autio, joka on työskennellyt maatilojen maatilojen talous- ja yrityskonsulttina jo kolmisenkymmentä vuotta. Aution mukaan maatalouskentällä on ollut selvästi nähtävissä kasvavaa tarvetta ja kysyntää myös maatilojen yksityiselle neuvonnalle ja konsultaatiolle nykyisen neuvontaorganisaation lisäksi. - Tämä on avannut selkeän markkinaraon yksityisten konsulttien osaamiselle jo 2000-luvun alusta lähtien. Yksityiset konsultit halusivat aikanaan ostaa neuvontajärjestöltä LikWi-ohjelmiston lisenssin tai sen käyttöoikeutta, jotta myös yksityiset neuvojat olisivat päässeet tekemään tilatason käytännön toimenpiteitä. Järjestö ei kuitenkaan suostunut myyntiin tai antamaan käyttöoikeutta muille kuin sen omille maatalousalan neuvojille. Näin ollen omat neuvot olivat tarpeen. - Tilanne oli sellainen, että jos aiomme tehdä työtä maaseudulla ja maatilojen hyväksi, ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin kehittää oma tuote, Autio kertoo. Maatilojen palvelutarve kasvanut Osmo Autio ryhtyi ideoimaan ja suunnittelemaan ohjelmistoa, ominaisuuksia ja vaatimuksia. Ohjelmiston käytännön toteutuksessa ja luomisessa oli kumppanina kuopiolainen Suonentieto Oy. Cashmanin kehitystyö alkoi 2004 ja se otettiin käyttöön vuonna 2007. Ohjelmisto on tiloille sopiva työväline talouden seurantaa, analysointiin ja suunnitteluun. - Ohjelmiston kehittämiseen käytettiin rahaa yli 160 000 euroa, joten sille piti saada käyttäjiä. Ryhdyimme järjestelmällisesti rakentamaan ohjelmalle käyttäjäkuntaa. Neljäntoista vuoden jälkeen verkostossa on 30 ohjelmaa käyttävää yksityistä konsulttia, hän kertoo. Yrittäjä Aution mukaan maatilojen koko on kasvanut, joten talouden ja investointien suunnittelussa tarvitaan yhä laadukkaampaa neuvontaa ja osaamista. Lue lisää:  http://www.seinajokinen.fi/media/pdf/Seina308jokinen_0509_netti.pdf  Julkaistu 22.9.2018 klo 13.43. Seinäjoella tuetaan kalliita yksityisiä päiväkoteja Seinäjoen kaupungin tilinpäätöksen ja Kansaneläkelaitos KELAlta saatavien eri lasten hoitomuotojen kustannusvertailu osoittaa, että yksityiset päiväkodit ovat seinäjokelaisten veronmaksajien kannalta ylivoimaisesti kallein hoitomuoto. -Palvelusetelin arvo on  219 euroa korkeampi lasta kohden kuukaudessa kuin oman toiminnan päiväkodin bruttomeno ja 104 euroa korkeampi kuin oman toiminnan keskiarvo, puuskahtaa Seinäjoella ja Nurmossa päivähoidon johtajana toiminut Juhani Rytkönen. Vuositasolla poikkeamman vaikutus on Rytkösen mukaan  300 000 - 700 000euroa kalliinpaa hoitoa kuin kaupungin oma toiminta. -Ei kiinnosta päättäjiä eikä tarkastuslautakuntaa, ihmettelee Rytkönen. Palvelusetelin arvoa korotettiin Palvelusetelin arvo yksityisille päiväkodeille on korotuksen jälkeen 1113,23 euroa lapsesta kuukaudessa. Sen sijaan kotihoidon tuella kotona hoidettavasta lapsesta Seinäjoen kaupunki ei välttämättä maksa euroakaan, mikäli esimerkiksi kolmihenkisen perheen bruttotulot kotihoidontuki mukaan lukien ylittää 3356,23 euroa. Kotihoidon tuen kuntalisä on Seinäjoella enintään 181 euroa kuukaudessa alle 3-vuotiaasta lapsesta mikäli kolmihenkisen perheen bruttotulot kotihoidon tuen kanssa ovat alle 1430 euroa kuukaudessa.  Rytkösen ihmettelee, että ”tilinpäätösten perusteella on todettavissa kaupungin oman toiminnan kulujen laskeneen keskimäärin 14 euroa kuukaudessa, mutta siitä huolimatta palveluseteliä korotetiin”. -Kaupungin oma toiminta halpeni hoitopaikkaa kohden kuukaudessa eniten ryhmiksissä (-86 euroa) ja päiväkodeissa (-43 €/hoitopaikka/kk), muistuttaa Rytkönen. Rytkönen pitää kotihoidon tukea erittäin edullisena sekä KELAn maksaman valtion budjetista tulevan rahan ja kuntalaisten maksaman kuntalisänkin jälkeen. -Se on vähintään 296 euroa vähemmän kuin päivähoidon kesimääräinen meno kuukaudessa lasta kohden ja  400 euroa vähemmän kuin palvelusetelistä tuleva kulu, arvioi Rytkönen kotihoidon tuen edullisuutta. ”Perhepäivähoito poliittisen ajojahdin kohteena?” Yksityisen hoidon tuki on varsin edullinen hoitomuoto sekä kuntalaisten että valtion näkökulmasta. Rytkösen mukaan sen kustannukset ovat 361 euroa vähemmän kuin kaupungin oman toiminnan keskiarvo. Palvelusetelin arvoon nähden yksityisen hoidon tuki on 465 euroa edullisempi. Perhepäivähoidon laskennallinen meno on tarkoin määritetty työehtosopimuksissa ruoka- ja muitakustannuksia myöten. Kustannuksia säätelevän KVTES:n palkalla ja kustannuskorvauksilla Seinäjoen tilinpäätöksessä 2017 ilmoitettu kustannustaso on 481 on enemmän KVTESin mukaiset kulut. Eroa selittää hallinnollisten kustannusten ja sijaishoitopaikkojen vyöryttäminen osaksi perhepäivähoidon kustannuksia. -Poikkeama johtuu osittain ylityökorvauksista, jotka vuosityöajan puitteissa on mahdollisuus korvata myös pidennettynä vuosilomana ja sijaishoidon tarjoamisella kesäajan vapaissa yksiköissä, Rytkönen arvioi. Rytkönen perää Seinäjoen päättäjiltä rehellistä tarkastelua eri hoitomuotojen kustannuksista. Hänen mukaansa hallinnon kustannuksien vierittäminen perhepäivähoidolle ei välttämättä tapahdu oikeudenmukaisesti. Pitkän päivätyön alalla tehnyt Rytkönen lataa lopuksi painetta ja vaatii vastuuseen niin opettajien ammattijärjestö OAJ:ta, polittiisia päättäjiä kuin viranhaltijajohtoa: -Hallintokustannuksilla ja muilla toimilla pyritään perhepäivähoidon tietoiseen alasajaoon kalliina hoitona. Julkaistu 4.9.2018 klo 15.30. Venäjä-pakotteet maksaneet miljardin - korvauksina saatu vain 1 %   Kansalaispuolueen puheenjohtaja ja EU:n maitoryhmän varapuheenjohtajana Brysselissä 2012-14 toiminut Sami Kilpeläinen arvostelee kovin sanoin Suomen toimintaa Venäjä-pakotteissa. Suomalainen elintarviketeollisuus ja erityisesti maanviljelijät ovat kärsineet Venäjä-pakoitteista ja vastapakotteista Suomessa jo yli miljardi euroa. -Suomi sai pakoitteisiin EU:lta kertakorvauksena vain noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2014 - siis vain yhden prosentin jo nyt aiheutuneista menetyksistä -  vaikka vahingot ovat jo yli miljardi euroa, toteaa Sami Kilpeläinen. Suomen maitotiloille joka vuosi menetys on yli 200 miljoonaa euroa ja lihatiloille kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Neljässä vuodessa summa kohoaa jo yli miljardin euron.  Esimerkiksi maitotiloilla hintavaikutukset ja tulonmenetykset ovat olleet 8-10 senttiä maitolitraa kohden. Vuositasolla tämä tarkoittaa useimmille maitotiloille vähintään 30 000 euron tulonmenetystä.  -Suomen on vakavasti harkittava brittien tapaan irrottautumista Euroopan unionista. Viimeisin osoitus unionin sopimattomuudesta suomalaisille oli EU:n komission päätös olla tukematta pohjoisten jäsenmaiden viljelijöitä kuivuuskriisisissä, muistuttaa Kilpeläinen. Kilpeläisen mukaan EU toimii vain Keski- ja Etelä-Euroopan etua ajatellen. Reuna-alueet ovat mopen asemassa.  ”Jos Suomen hallitus ei löydä elokuun budjettiriihessä sadan miljoonan pakettia kuivuuden ja tilojen talouskriisin apuun tukina, tai vaikkapa markkinoille osoitettavalla lainsäädännöllä, osoittaa se täyttä välinpitämättömyyttä suomalaista elintarviketuotantoa kohtaan.” -Katse suuntautuu pääministeri Juha Sipilän ja keskustan ohella entiseen maatalousministeriin, nykyiseen valtiovarainministeri Petteri Orpoon. Kilpeläinen on meijeriyrityksen hankintajohtaja ja toimi MTK:n maitoasiamiehenä 10 vuotta. Julkaistu 25.8.2018 klo 11.15. Seinäjoen puskaradio poisti julkaisun ”Mekkalasta” - miksi tietyistä asioista ei saa puhua? Useissa kaupungeissa toimii Facebook:iin perustettuja avoimia ryhmiä, ”puskaradioita”, joissa paikkakuntalaisilla on mahdollisuus vapaasti julkaista omia ideoita, kaupungin tapahtumia ja hauskoja sutkautuksia. ’Seinäjoen puskaradio’ julkaisi viime viikolla Antti Kytöluhdan päivityksen, jossa hän viittasi Seinäjoen torin uudella rakennelmalla olevan näköiskaiman. Päivitys muistutti ”kuin kaksi marjaa”-julkaisuja Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä. Helsingin Sanomat rohkeni tuoreimpana esimerkkinä verrata Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia sika-nimiseen kotieläimeen. Kytöluhdan päivitys oli hänen omien sanojen mukaan saanut paljon tykkäyksiä ja sitä oli pidetty hauskana. Kysyimmekin puskaradion ylläpitäjiltä, mitä saa julkaista ja mitä ei? ”Julkaista saa käytännössä mitä vain, mikä koskettaa konkreettisesti Seinäjokea, muistaen säännöistä löytyvän km-säteen ja Suomen lainsäädännön. Myöskin rasistiseen keskusteluun johdattelevia aloituksia poistetaan, koska se ei liene puskaradion tarkoitus.” Jatkokysymykseen siitä, että miksi Kytöluhdan julkaisu poistettiin, vastauksia ei enää saatu. Sen sijaan Antti Kytöluhta mykistettiin määräajaksi koko ryhmästä. Seinäjokinen-lehti ihmettelee, että missä menee rajat ja kuka on se ns. oikeamielinen, joka määrittää mistä saa puhua ja mistä ei? Julkaistu 23.8.2018. Peräseinäjoen markkinoilla oli vilinää Elokuun toisena lauantaina järjestetyt Peräseinäjoen markkinat avautuivat tuulisissa tunnelmissa, kun kovat tuulenpuuskat repivät osan teltoista nurin. Aamupäivän jälkeen pahimmat puuskat helpottivat ja runsaslukuinen markkinaväki sai rauhassa tutustua noin 200 näytteilleasettajan tarjontaan. Peräseinäjoen yrittäjistä Anja Koivisto kertoi olleensa järjestämässä markkinoita jo 30 vuotta. Hän totesi tänäkin vuonna päästyn näytteilleasettajatavoitteeseen, joskin osa jäi pois kovan tuulen takia.  Jukka Vihriälä Seinäjoelta kommentoi markkinoita todeten, että "ihan hyvät markkinat". Vihriälä kertoi olleensa markkinoilla kymmeniä kertoja ja pitävänsä niitä yksinä maakunnan parhaimmista markkinoista.  Peter Östman (KD) Luodosta oli myös markkinoilla paikalla. Östman ilmoitti asettuvansa ehdolle eduskuntavaaleihin ja pyrkivänsä kolmannelle kaudelle ensi kevään vaaleissa.  Peter Östman. Julkaistu 15.8.2018 klo 16.35. Puheenjohtajan palsta - Poliittinen nobody  Suomen historian kenties yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista elokuvista on eittämättä Tuntematon Sotilas. Sodassa jokainen oli sankari, omalla tavallaan. Toiset menivät eturintamaan, toiset jäivät juoksuhautoihin. Rintamakarkurit saivat tuta. Sama taitaa päteä myös politiikassa, mitä tulee roolisuorituksiin. Tosin politiikassa roolit perustuvat vapaaehtoisuuteen, toisin kuin liikekannallepanossa. Politiikkaa voi tehdä, oli sitten tuntematon nobody tai tunnettu somebody, kukin omien kykyjensä mukaan. Kansahan sen viime kädessä päättää, kuka saa valtakirjan vallan kahvaan. Ensi vuodesta on tulossa vaalien supervuosi. Lokakuulle 2018 kaavaillut maakuntavaalit siirtynevät hamaan tulevaisuuteen tai aikaisintaan keväälle, siihen samaan kimaraan eduskunta- ja EU-parlamenttivaalien kanssa. Täten seuraavat vaalit ovat marraskuun seurakuntavaalit. Seinäjoen seurakunta on yksi Suomen suurimmista ja onhan Etelä-Pohjanmaata tituleerattu myös ”raamattuvyöhykkeeksi”. Kirkollisista vaaleista on syytä uutisoida, koska seurakunnat ovat merkittäviä julkisten varojen käyttäjiä ja kirkon hallintoon kaivataan vastuullisia päättäjiä. Sekä kunta-, maakunta- että kansallisella tasolla on liiasta keskittämisestä päästävä eroon. Investointen alueelliseen jakautumiseen on kiinnitettävä huomiota, koska samoin perustein verot kerätään kaupungissa ja maalla. Ihmisiä tulisi kohdella yhdenvertaisesti riippumatta heidän asuinpaikastaan, vaikka ”raha seuraakin asiakasta”. Isoolla kirkolla on toki kiva käydä, mutta ihan aikuisten oikeasti, kuka siellä haluaa asua? Seinäjoki on paras paikka asua ja yrittää, ainakin minun mielestäni. Itse yritän kykyjeni mukaan toimia kaupungin luottamustehtävässä niin, että Seinäjoki menestyy myös jatkossa. Seinäjokinen-Lehti Oy:n hallituksen puheenjohtajana tulen huolehtimaan siitä, että lehden riippumattomuus näkyy kolumnistien valinnassa. Kaikille halukkaille pyrimme tarjoamaan mahdollisuuden saada äänensä kuuluville, jos ei painetussa lehdessä niin sitten seinajokinen.fi-nettilehdessä tai Facebook-sivuillamme. Jokainen mielipide on arvokas, toki sananvapauden nimissä on kuitenkin muistettava myös vastuu siitä, mitä omissa nimissään lausuu. Jos on poliittinen nobody, voi asioihin silti vaikuttaa. Ei se nimi naista pahenna, jos ei nainen nimeä. Vaikuttamisen väyliä on useita ja kannattaa miettiä omalle kohdalle se luontevin vaihtoehto. Lopuksi kiitän professori Kari Hokkasta siitä, että hän on ansiokkaasti muistanut minua useassa kolumnissaan Seinäjoen Sanomissa. Tästä on hyvä jatkaa, tällaisena nobodynä. Piia Kattelus Julkaistu 5.8.2018 klo 16.52. Untamalassa tempaistiin saunabeachpartyt Seinäjokinen-lehti oli paikalla Untamalassa 22.7.2018 järjestetyssä saunabeachpartyssä. Kyläläiset tempaisivat mukavan yhdessäolon merkeissä ja rannalla oli uinnin ja saunomisen yhteydessä mahdollisuus ostaa muurinpohjalettuja sekä grillata omia makkaroita. Tapahtuman promoottorit Pirkko ja Ahti Ekoluoma Untamalan kyläyhdistyksestä kertoivat, että lättytaikinaan oli haettu 40 kananmunaa paikallisesta Yliluoman kanalasta. -Mikko (Yliluoma) sanoi, että ota niin monta kun tarvitset. Ja Yliluoman kananmunat ovat pikkuisen isompia kuin tavalliset, totesi Pirkko Ekoluoma lättypannun varresta. Arvio taikinan riittävyydestä oli oikea, koska siitä riitti lättyjä paistettavaksi kauempaakin tulleille uimareille. Seinäjokinen-lehti kiittää kyläläisiä loistavasti toteutetusta tapahtumasta. Julkaistu 23.7.2018 klo 19.47. Raimo Ristilä toimi vuoden 1975 ETYK-kokouksessa USA:n presidentin puolison Betty Fordin henkivartijana Seinäjokelainen ylikonstaapeli (evp) Raimo Ristilä toimi vuonna 1975 Helsingissä pidetyssä ETYK-kokouksessa silloisen USA:n presidentin Gerald Fordin puolison Bettyn henkivartijana. Julkaisemme tässä Raimon lyhyen muistelman aiheesta: ”Kun eilen seurailin televisiota taukoamatta maailman kahden suuren miehen tapaamiseen liittyvänä. Näin pitkiä autoletkoja, poliisien turvatehtäviä sekä median tiedotuksia päivän onnistumisesta. Suomi sai hyvää julkisuutta turvatoimista, säästä, ja ystävällisyydestä. Presidenttiparimme suoriutui loistavasti isännyydestä. Maamme oli koko maailman uutisten kohteena. Kiitokset antoi myös vieraat ja oma Tasavallan Presidentti. Oma kokemukseni oli v. 1975 tulla komennetuksi ETYK:iin monen muunkin poliisin kanssa tuolloin. Olin jo aiemminkin osallistunut ETYK:in valmisteluvaiheen kokouksiin vuonna 1973 ollen komennettuna Espoon Dipolissa pidettyihinm neuvotteluihin sekä ulkoministerivaiheen kokouksiin. Suojelupoliisin henkivartijakoulutuksen saaneena valikoidun v. 1975 USA:n presidentin puolison yhdeksi henkivartijaksi. Olimme työssä siviilipukeissa, mutta taittoperäisillä UTZ - konepistoolilla varustettuina. Oli monenlaista tehtävää, kuten ostosreissuja kauppatorilla ja käynti Suomenlinnassa, jossa järjestettiin suomalaisen vaateteollisuuden muotinäytös. Laivaristeily kuului myös ohjelmaan, samaan aikaan kun valtioiden päämiehet puurtivat silloisen Presidenttimme UKK:n johdolla maailman rauhaa Finlandia-talolla.” Terveisin silloinen turvamies,  Seinäjoen LP: komennuskunnan poliisikonstaapeli Raimo Ristilä Julkaistu 19.7.2018 klo 10.21 Ylistarossa oli mukana myös useita puolueita. Perussuomalaisten Hannu Haapasalmi ja Kansalaispuolueen Piia Kattelus peukuttivat upeassa markkinasäässä. Joutopäivämarkkinoilla sää helli markkinakansaa Piia Kattelus tyytyväinen Sote:n lykkääntymiseen Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus ilmaisi avoimesti tyytyväisyytensä eduskunnan käsittelyssä olevan sote-ratkaisun lykkääntymiseen Joutopäivämarkkinoilla Ylistarossa sunnuntaina. -Esitetyssä mallissa sote-ratkaisu olisi keskittänyt palveluja entisestään, arvioi myös Seinäjoen kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana toimiva Kattelus. Luonnonvaroihin ja yritteliäisyyteen perustuva vahva elinkeinorakenne on Katteluksen mukaan Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen vahvuus. ”Vastustamme keskittävää politiikkaa, sillä työ-ja koulutuspaikkojen keskittämisen kautta uhkaa maaseutu tyhjentyä.” -Seinäjokea on kehitettävä kokonaisuutena. Liitoskunnissa on pidettävä asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet kunnossa, Kattelus linjasi. Ylistarossa koulunsa käynyt Kattelus kertoi Kansalaispuolueen (KP) ajavan neljää isoa teemaa. Valtiollinen ja taloudellisen itsenäisyys, sotilaallinen liittoutumattomuus, järkevä aluepolitiikka ja hallittu maahanmuuttopolitiikka ovat Katteluksen mukaan puolueen ajamat tärkeät teemat. -Valtaa on palautettava kansallisvaltioille ja EU-maataloustukien kansallistaminen ja alueellistaminen olisi toteutettava välittömästi, sillä kyllä suomalaiset itse tuntevat asiansa paremmin kuin Bryssel, Kattelus muistutti puheessaan. Oma yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva puolustus, rajavalvonta ja riittävät resurssit sisäisestä turvallisuudesta vastaaville viranomaisille, poliisille etunenässä, sekä ulkomaalaislain tiukennukset kuten Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa tulisi Katteluksen mukaan tuoda välittömästi politiikan keskiöön. -Vastustamme ajatusta Euroopan liiallisesta integraatiosta, kuten yhteisestä puolustuksesta. Meillä pitää olla oma toimiva aluepuolustus, Kattelus sanoi. Taksilakiuudistus epäonnistui Kansalaispuolue teki kansalaisaloitteen taksilain uudistamisen vastustamiseksi. -Emme saaneet Bernerin hankkeen kaatamiseen joukkovoimaa saati mediaa lainkaan asian taakse - aloite ei edennyt eduskunnan käsittelyyn, harmitteli Kattelus. ”Taksilain ongelmat ovat nyt käsissä, kuten varoittelimme. Taksilain kipukohdat tulivat esille jo Ylistarossa käynnissä olevassa pilottihankkeessa.” Markkinoilla oli runsaasti näytteilleasettajia. Julkaistu 8.7.2018 klo 22.30. Vesipuisto ja leirintäpalvelut pysyvät suosiossa Kesällä uimarantojen lisäksi yhä useampi lomalainen suuntaa matkansa kylpylöihin ja vesipuistoihin. Tämän yhä kasvavan trendin on havainnut Vaasan Tropiclandian & Top Camping Vaasan päällikkönä toimiva Tuomas Luukkonen. Luukkosen mukaan tyypillistä on, että perheet haluavat panostaa entistä enemmän hyvinvointiin ja kylpyläkokemukset sopivat kaiken ikäisille vauvasta vaariin. -Vesipuistossamme ihmiset saavat kelistä riippumatta aina mahdollisuuden kesän lämpöön, joko yli 30-asteisessa sisäaltaissa tai lämmitetyissä ulkoaltaissa, kertoo Luukkonen. Tropiclandian kylpylän yhteydessä on suuri vesipuistoalue, jossa on hurjia vesiliukumäkiä, kaksi lastenallasta, poreallas ja auringonottoalueet terasseineen. Space Boat – vesiliukumäessä lasketaan ja pyöritään pienellä kumiveneellä suppilossa.  -Kesäisin samalla sisäänpääsylipulla asiakkaiden käytössä on sekä kylpylän että vesipuiston monipuoliset palvelut, muistuttaa Luukkonen. Campingin suosio kasvaa Top Camping Vaasa -leirintäalueella on 31 neljän hengen peruskorjattua leirintämökkiä. Mökeissä on peitot ja tyynyt. Omat vuodevaatteet on tuotava kotoa tai ne saa vuokrattua edulliseen viiden euron settihintaan. Luukkonen on havainnut uuden sukupolven löytäneen karavaanarikulttuurin. Kun matkailuautokalustot ovat parantuneet ja camping- alueen palvelut ovat neljän tähden luokkaa, ihmiset viihtyvät campingissä myös koko vuodeksi vuokrattavissa vaunupaikoissa. -Kaikki mökit ovat lämmitettäviä ja sähköistettyjä. Mökkikohtaiseen varustukseen kuuluu neljä sänkyä, lisätilaa tuova aurinkoterassi, jääkaappi, mikroaaltouuni sekä ruokailuvälineet, kertoo Luukkonen. Mökkien läheisyydessä sijaitsevat vesipisteet, hyvät wc:t ja grillikatos. Majoittujien vapaassa käytössä ovat lisäksi keittiöt ulkogrilleineen, peruskorjatut suihkut ja wc:t. Myös rantasauna on vapaassa käytössä joka aamu klo 7-10. Rantasaunan voi vuokrata myös yksityisesti. Merellisyys esille Tropiclandiasta on vain pari kilometriä Vaasan kaupunkiin. -Alue on todella rauhallinen ja lähellä kaupunkia, Luukkonen iloitsee. Merinäköalaa on lisätty raivaamalla pensaikkoa ja myös huoltorakennuksia on kunnostettu. -Kun leirintäalueella on minigolfia, kiipeilymahdollisuuksia, ravintoloita karaokemahdollisuuksineen tai keinulaitteita sekä rantalentopalloa, löytyy kaikille perheenjäsenille varmasti monipuolista tekemistä, vinkkaa Luukkonen. Julkaistu 17.7.2018 klo 12.15. Veera Perälä taisteli MM-kisojen 800 metrillä Seinäjoen Seudun Urheilijoita edustava Veera Perälä juoksi Tampereella kilpailtavissa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa tiistaina aamun alkuerissä 800 metriä aikaan 2.12,38.  Tällä kaudella Jämsässä ennätyksensä 2.09,76 juossut Veera jäi alkuerässään kahdeksanneksi. Erä oli todella kova, sillä erän voittanut Japanin Ayano Shiomi juoksi aikaan 2.05,13. Perälä karsiutui jatkosta. Julkaistu 10.7.018 klo 11.45. Seinäjokinen-lehdelle uudet omistajat Seinäjokinen-lehti on jälleen ilmestynyt reilun vuoden tauon jälkeen painettuna. Lehti jaetaan Seinäjoella ja Nurmon alueella 25 000 kotitalouteen tauon jälkeen ensimmäisen kerran 4.7.2018. Lisäksi lehden voi noutaa Seinäjoella rautatieasemalta, Citymarket Joupista, Nurmossa K-marketista, Peräseinäjoella K-marketista, Nesteeltä tai Peräpubista ja Ylistarossa St1:ltä. Hallituksen puheenjohtaja ja Seinäjokinen-lehden omistaja Piia Kattelus toteaa, että lehti arvostaa "pohjalaista juurevuutta ja yhteisöllisyyttä, mikä tulee näkymään myös lehden linjassa. Jokainen mielipide on arvokas." Seinäjokinen-lehti tulee edustamaan tasapuolisesti sekä kanta-Seinäjoen, liitoskuntien että ympäröivän maakunnan asukkaiden kantoja ja mielipiteitä.  -Seinäjoki on maaseutukaupunki ja Pohjanmaa on Suomen ruoka-aitta, joten lehdessä tullaan julkaisemaan myös maatalousaiheisia juttuja. Ennen kaikkea haluamme tarjota asukkaille suoran vaikutuskanavan ilman sordiinoa. Lisäksi paikallisilla yrityksillä tulee olla mahdollisuus mainostaa edullisesti, linjaa lehden tekninen päätoimittaja-omistaja Sami Kilpeläinen. Suomen median omistus on valitettavan keskittynyttä ja tiedotusvälineitä on kritisoitu yksiäänisyyden vuoksi.  -Isännille ja emännille tullaan tarjoamaan mielenkiintoisia juttuja luettavaksi unohtamatta sitä, että myös oman äänen saa tarvittaessa kuuluviin. Seinäjokinen-lehti ei tule harjoittamaan aivopesua vaan luotamme pohjalaisten kykyyn muodostaa omat mielipiteensä ja kantansa faktojen pohjalta, summaa Kattelus. Tänä vuonna lehti tulee ilmestymään seuraavan kerran syyskuussa ja marraskuussa. Joulukuun numero on harkinnassa. Vuonna 2019 lehteä on tarkoitus painaa 10- 12 numeroa. Seinäjokinen-lehti on luettavissa myös netissä sekä Facebookissa, minne uutisia ja juttuja julkaistaan viikottain. Aluksi lehti toteutetaan ostopalveluina. Jatkosta ratkaisut tehdään syksyn ja talven aikana. Lue uusi lehti  täältä. Julkaistu 3.7.2018 klo 18.21. Iloa keppihevosharrastuksesta Keppihevosharrastuksessa parasta on liikkumisen mukana tuleva ilo ja keppihevosyhteisön mukava ja lämmin tunnelma. Kesälomalla moni keppari pääsee ulos laiduntamaan ja aktiivisempaan käyttöön, mutta joillain keppihevosharrastajilla kesäloma on keppihevosten kanssa kiireisintä aikaa, sillä kilpailevilla harrastajilla alkaa "kilpailu kausi", jolloin parhaimmillaan saattaa koko kesäloman ajan olla keppihevoskilpailut joka viikko. Keppihevosharrastukseen kuuluu liikunnan lisäksi monella myös keppihevosten tekeminen. Moni luulee, että keppihevoset ovat halpoja. No, sellaisia lasten leluiksi tarkoitettuja löytyy kyllä kaupasta viidellä eurolla, mutta harrastajien keppihevosten hinnat ovat lähemmäs sata euroa, tunnettujen keppihevosten tekijöiden heppojen hinnat saattavat olla jopa kaksi sataa. Hintaa tulee, koska ne ovat laadukkaita käsityönä asiakkaan toiveiden mukaan valmistettuja. ~Keppihevostalli Pohjola Julkaistu 29.6.2018 klo 13.22. Asunmaa voitti Pohjanmaan rallin Teemu Asunmaa kartturinaan Ville Mannisenmäki on voittanut tänään Seinäjoella päättyneen Pohjanmaan rallin. Asunmaa edustaa Alavuden Urheiluautoilijoita. Seinäjoella ja lähikunnissa ajettava Pohjanmaan ralli on yksi seitsemästä rallin SM-sarjan osakilpailusta. Sarjassa on vielä jäljellä kaksi osakilpailua. Toiseksi kilpailussa vain 1,6 sekunnin erolla sijoittui SM-sarjaa johtava Eerik Pietarinen. 27 Asunmaa Teemu/Mannisenmäki Ville Skoda Fabia R5 43:14,5 24 Pietarinen Eerik/Raitanen Juhana Skoda Fabia R5 +1,6s 28 Gryazin Nikolay/Fedorov Yaroslav Skoda Fabia R5 +16,2s Julkaistu 16.6.2018 klo 23.15 Suomalaiset pitävät eduskuntavaaleja tärkeimpinä Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS.fi) tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi suomalaisten kanta vaalien tärkeysjärjestykseen. Eduskuntavaaleissa äänestämistä pidetään tärkeimpänä; Yhdeksän kymmenestä (88 %) suomalaisesta pitää eduskuntavaaleissa äänestämis- tä vähintään melko tärkeänä. Kuusi seitsemästä (84 %) puolestaan kokee kuntavaaleissa äänestämisen tärkeänä. Maakuntavaaleissa (71 %) äänestäminen on kansalaisten mielestä hieman tärkeämpää kuin eurovaaleissa (67 %) äänestäminen.  Eduskuntavaaleissa äänestämisen tärkeys kasvaa iän myötä alle 30 -vuotiaista (82 %) yli 60 -vuotiaisiin (95%). Yleisesti hyvin toimeentulevat ovat aktiivisempia. Puolueit- tain eduskuntavaaleissa tärkeäksi äänestämisen kokeminen vaihtelee perussuomalaisten (87% pitää vähintään tärkeänä) ja kokoomuksen (97%) välillä. Kuntavaalien äänestämisen tärkeyttä korostivat eniten keskustan (94%), kokoomuksen (93%) ja kristillisdemokraattien (93%) kannattajat. Perussuomalaisista äänestämistä piti tärkeänä neljä viidestä (81%). Keskustan (88%), vihreiden (77%), kokoomuksen (76%), kristillisdemokraattien (76%), SDP:n (75%), vasemmistoliiton (75%), RKP:n (72%) ja perussuomalaisten (69%) kannattajista vähintään seitsemän kymmenestä kokee äänestämisen maakuntavaaleista tärkeäksi. Äänestysinto kasvaa iän myötä alle 30 -vuotiaista (67%) yli 60-vuotiaisiin (78%). Maakuntavaaleissa äänestämistä pitävät eurovaaleja hieman tärkeämpänä keskustan, perussuomalaisten, SDP:n, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja muiden puolueiden (mm. Siniset) kannattajat. Vihreillä puntit ovat tasan. Kokoomuksen ja RKP:n kannattajat puolestaan kokevat eurovaaleissa äänestämisen hieman maakuntavaaleja tärkeämpänä. Eurovaaleissa innokkaimpia äänestäjiä ovat kokoomuslaiset (81%) ja RKP:n (78%) kannattajat. Pienintä into on perussuomalaisilla (58%).  Julkaistu 12.6.2018 klo 11.08. Keskustan puoluekokous pidettiin Sotkamossa, Vuokatissa sijaitsevassa Katinkullassa 8.-10.6.2018. Puoluekokouksista pettymyksiä eteläpohjalaisille Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa ja kokoomuksen puoluekokouksessa Turussa  istuvat puheenjohtajat uusivat paikkansa tänä viikonloppuna. Juha Sipilä sai Sotkamon puoluekokouksessa jatkokauden puheenjohtajana yli 2000 äänellä ja vastaehdokas Vesa Levonen Kotkasta sai 19 ääntä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo valittiin seuraavalla kaksivuotiskaudelle ilman vastaehdokasta. Etelä-Pohjanmaalle ja sen kauhavalaisille varapuheenjohtajille viikonloppu oli täynnä pettymyksiä. Antti Kurvinen tippui keskustan varapuheenjohtajan paikalta ja kokoomuksen Janne Sankelo kokoomuksen varapuheenjohtajan paikalta.  Keskustan varapuheenjohtajiksi valittiin Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen ja Juha Rehula. Puoluesihteeriksi valittiin Riikka Pirkkalainen. Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi valittiin Antti Häkkänen, Sanni Grahn-Laasonen ja Mari-Leena Talvitie. Puoluekokouksissa esillä oli sote-ratkaisut ja Seinäjoelta kotoisin oleva eduskunnan puhemies Paula Risikko kertoi kokoomuksen puoluekokouksessa, ettei sote-laeista äänestetä ennen syksyä. Seinäjokinen-lehti onnittelee valittuja.

Julkaistu 10.6.2018 klo 22.10.

 

”Ei opetus eikä henkilökunta kestä enää lisää leikkauksia"

Maakunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun hallituksen puheenjohtaja ja virkatyössään Jalasjärven lukion rehtorina toimiva Jouko Peltonen piti tervehdyspuheen Kirkkokadulla perjantaina Sedun valmistujaisjuhlissa. Peltonen jatkoi juhlia työpaikallaan Jalasjärven lukiossa, jossa valkolakin sai lauantaina 37 opiskelijaa. Jalasjärvellä koko lukion ikäluokka sai kerralla tänä keväänä valkolakin.

-Lukion osalta kevät oli historiallinen, koska kyseessä oli viimeinen 1900-luvulla syntynyt ylioppilaiksi valmistunut ikäluokka, muistuttaa Peltonen.

Seinäjoen kaupunginvaltuutettuna toimiva Peltonen peräänkuuluttaa kaikkien lukioiden omaleimaisuuden ja erikoistumisen mahdollistamista Seinäjoella ja lähialueilla myös tulevaisuudessa.

-Suurin tämän hetken murhe on ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien leikkaaminen, mikä heijastuu epävarmuutena koulutuksen laatuun ja resurssien vähentyminen heijastuu negatiivisena myös henkilöstöön. Henkilöstö on joutunut venymään jo äärirajoille, harmittelee Peltonen.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ei ole kuitenkaan Peltosen mukaan suostunut ajautumaan nurkkaan, vaan toimintaa kehitetään pohjalaisella vahvalla itsetunnolla. ”Toivon, että henkilökunta jaksaa nämä myllerryksen hetket, sillä tulevaisuudessa tilanteen on joka tapauksessa tasaannuttava.”

Nurmossa asuva Peltonen haluaa kuitenkin kiittää omaa työnantajaansa eli Kurikan kaupunkia, joka on antanut riittävät resurssit lukio-opetukseen. Tämä takasi Peltosen mukaan hyvät opintotulokset ja sen, että kaikki lukion aloittaneet valmistuivat kerralla tänä keväänä.  

-Samalla myös osaavat opettajat pysyvät ja viihtyvät työssään, Peltonen muistuttaa resurssien tärkeydestä.

Peltonen tavoitettiin puhelimitse iloisista juhlatunnelmista matkalla jo kolmansiin ylioppilasjuhliin, tällä kertaa Ouluun. Peltonen haluaa toivottaa kaikille valmistuneille hyvää kesää, parhainta onnea ja hyviä juhlia.

Julkaistu 2.6.2018 klo 20.02

Osallistu arvontaan

Lähettämällä kuvan koulunpäättäjäis-tunnelmista joko suoraan osoitteeseen  kuvat.seinajokinen@gmail.com, tai Seinäjokinen-lehden facebookin kautta linkittyvään sähköpostiosoitteeseen, voit osallistua arvontaan, jossa palkintona on kolme tavarapalkintoa.

 

Seinäjoen lukioista 309 uutta ylioppilasta, Sedusta ammattiin valmistui 565 oppilasta

Suvivirren saattelemana painoi valkolakin päähän Seinäjoen alueen lukioissa yli 300 nuorta ja ammattiin valmistumisen merkiksi tutkintotodistus annettiin Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedusta yli 500 valmistuneelle.

Nurmon lukiosta ylioppilaaksi valmistui yhteensä 76, Seinäjoen lukiosta ja Etelä-Seinäjoen toimipisteestä yhteensä 197, Seinäjoen lukion aikuislinjalta yhteensä 8 ja 14 oppilasta teki kaksoistutkinnon sekä Ylistaron lukiosta 14 oppilasta.

Ammattiin valmistui eli perustutkintotodistuksen sai Sedussa 565 henkilöä ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen Valman on suorittanut 125 opiskelijaa.

Seinäjoen lisäksi Sedulla on toimipisteet Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa ja Jurvassa, Lapualla, Lappajärvellä, Seinäjoella, Tampereella, Vaasassa ja Ähtärissä.

Valmistuneet Sedusta löytyy alla olevasta linkistä:

https://www.sedu.fi/news/Juhlan-aika!-Onnea-tutkinnon-suorittaneille/16444/f9605fce-d796-4c8b-9bf2-8d7d275a7724

Seinäjokinen-lehti onnittelee kaikkia uusia ylioppilaita ja ammattiin valmistuneita sekä kaikkia koulutyönsä tämän vuoden osalta päättäneitä.

Julkaistu 2.6.2018 klo 19.40.

 

Julkaisemme taas seinäjokinen-lehteä!

Seinäjokinen on ilmestynyt vuodesta 1988 asti Seinäjoen taajamissa.
Tauon jälkeen olemme palanneet uudistettuna versiona niin netissä kuin printtinäkin.
 

Tilaa sinäkin yrityksellesi kustannustehokas paikallisilmoitus:  040 5868 401,  050 383 1755 ilmoitus@seinajokinen.fi