Seinäjoen kaupunginhallitus esittää valtuustolle vain kantakaupungissa sijaitsevan Toukolanpuiston alakoulun lakkauttamista.
Ylistaron lukion, Ylistaron Kirja-Matin alakoulun ja Peräseinäjoen Alaviitalan alakoulun lakkauttamista ei esitetä.
Kaupunginhallitus ei käyttänyt otto-oikeutta kokouksessaan 11.5. näiden kolmen koulun osalta.
Seinäjoen kasvatus- ja opetuslautakunta päätti huhtikuussa yksimielisesti, että Ylistaron Kirja-Matin alakoulua, Ylistaron lukioa ja Peräseinäjoen Alaviitalan alakoulua ei lakkauteta.
Sivistys- ja hyvinvointijohtaja Antti Takala esitti lautakunnalle tuolloin koulujen sulkemista elokuussa 2027.
Kirja-Matin oppilaat olisivat siirtyneet Ylistaron koulukeskukseen yhtenäiskouluun.
Lautakunta päätyi esittämään vain Seinäjoen Toukolanpuiston koulun lakkauttamista, mutta vasta vuonna 2028. Tästäkin esityksestään lautakunta oli yksimielinen huhtikuussa.
Kaupunginjohtaja teki hallituksen kokouksessa muutosesityksen, jonka mukaan Toukolanpuisto lakkautetaan elokuussa 2027. Toukolanpuiston oppilaat siirrettäisiin Lintuviidan kouluun.
Eetu Lehtola (sdp) esitti, että Toukolanpuistoa ei lakkauteta. Esitystä kannatti Bahria Korpela (sdp). Kaupunginjohtajan esitys voitti äänin 10–3. Äänestyksessä Satu Ylisiurua-Hemminki (kok.) kannatti Toukolanpuiston säilyttämistä.
Toukolanpuisto etenee toukokuun valtuustoon, jossa koulun tulevaisuus päätetään.
Miten koulujen pelastusoperaatio eteni
Ylistarossa nähtiin maaliskuussa poikkeuksellisen näyttävä koulukulkue, kun yli 200 kuntalaista marssi lähikoulujen ja yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien puolesta.
Kulkue kulki Ylistaro-talolta koulukeskukselle, missä kuultiin puheenvuoro lähilukion merkityksestä alueen elinvoimalle.
Liikehdintä ei jäänyt yksittäiseksi tempaukseksi. Myös Peräseinäjoella järjestettiin mielenosoitus, ja keskustelu koulujen tulevaisuudesta kävi vilkkaana lehdistössä myös valtakunnan tasolla.
Lähikoulujen puolesta kerätty adressi sai lähes 3 000 allekirjoitusta.
Kansalaisaktiivisuus näkyi myös päätöksenteossa: nuorisovaltuusto teki aloitteen lähikoulujen turvaamiseksi, valtuutetut esittivät asiasta kirjallisen kysymyksen ja osa luottamushenkilöistä vetosi Suomen hallitukseen pienten suomenkielisten lukioiden rahoituksen turvaamiseksi.
Laaja vaikuttamistyö tuotti tulosta. Kuntalaisten yhteinen viesti kuultiin, ja suunnitellut kouluratkaisut peruttiin – lähikoulut säilyvät liitoskunnissa.