14.4.2021

Asfalttia rullalle ja turve uusiutuvaksi

Puheenjohtajan palstalla Piia Kattelus-Kilpeläinen ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin.

Arnhem on kaupunki Hollannissa. Siellä asuu sadan neliökilometrin alalla lähes 160 000 asukasta. Asukastiheys 1470 asukasta per neliökilometri sijoittuu Keravan ja Kauniaisten väliin. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Seinäjoella asuu noin 45 asukasta neliökilometriä kohden.

Arnhemissa laitetaan asfalttia rullalle, kun taas Seinäjoella kehitys on päinvastainen ja halutaan asfaltoida pellotkin. Ylistaron Pelmaallakin jätettiin hankalan kokoinen Bermudan kolmiota muistuttava tilkku horsmaa kasvamaan, kun peltoja piti jättää valtatien uuden linjauksen alle. 

Poistetun asfaltin ja päällysteiden tilalle istutetaan Arnhemissa kukkia ja puita. Syynä hollantilaisen kaupungin viherryttämiseen on kuumuus ja tulvat. Etenkin kaupungin keskustaa halutaan viherryttää, jotta ikääntyvä väestö pääsee puiden varjostamia katuja pitkin ostoksille myös kuumana aikana. Eri kaupunginosien kesken voi lämpötilaero olla jopa kuusi tai seitsemän astetta.

Hollanti on luvannut vähentää päästöjään 49 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Suomi on luvannut olla hiilineutraali jo vuonna 2035 mennessä – viisitoista vuotta aikaisemmin. 

Nurmi sitoo hiiltä ja toimii siten hiilinieluna. Kun nyt siis elämme aikaa, missä hiilidioksidipäästöjä räknätään ja kuntia rankataan päästöjen mukaan kunnollisiin ja kelvottomiin, niin CO2-päästöillä ja niiden laskenta metodeilla on merkitystä. Nyt kunnat laskevat mekaanisesti vain päästöt ja jättävät huomiotta hiilinielut, eli pellot, metsät ja muun kasvillisuuden.

Seinäjoki on käyttänyt polttoturvetta kaukolämmön tuottamiseen, mutta nyt tämä vääristynyt laskentatapa ja turpeen virheellinen luokittelu uusiutumattomaksi on lopettamassa käytön voimalaitoksissa. Osasyy on myös eurooppalainen anekauppa eli päästöoikeuksien nimissä tehty pyramidihuijaus ja Marinin hallituksen siunaama polttoturpeen veron korotus, jota keskustapuolue tukee. Anekauppaa käytiin keskiajalla, ja ajatuksena oli sovittaa pahoja tekoja hyvillä teoilla, ulkokultaista ja kaksinaismoralistista.

Kun korvaavia kotimaisia ja uskottavia energialähteitä ei ole kehitetty, ja turve on pannassa poliittisista syistä, on syytä lähteä turve- tai hakerekalla Helsinkiin. Puun polttamisesta kun syntyy enemmän päästöjä kuin polttoturpeen käytöstä ja nyt Suomeen roudataan poltettavaa haketta Venäjältä – tätäkö on kestävä kehitys ja vihreä siirtymä?

Hollannissa tuvat lämmitetään kaasulla ja uusiutuvien energialähteiden käyttö on vähäistä – miksi Suomen pitää tässäkin suhteessa keulia hallitsemattomasti ja tappaa lukuisten turveyrittäjien elinkeino?

Piia Kattelus-Kilpeläinen

Uusimmat uutiset

Suodata uutisia

Scroll to Top