Maa-ja metsätalousministeri Sari Essayah oli kutsuttu Ylistaroon keskustelemaan petopolitiikasta. Tilaisuus pidettiin Järvirannan ampumaurheilukeskuksessa Ylistaron metsästysseuran majalla. 

Seuran puheenjohtaja Jyrki Koivusalo toivotti ministerin tervetulleeksi.

-Tervetuloa Etelä‑Pohjanmaalle keskustelemaan ajankohtaisesta suurpetotilanteesta. Alueella ilves on yleisin suurpeto, mutta kaikkia suurpetolajeja tavataan yhä enemmän, mikä herättää huolta. Metsästäjät tekevät aktiivista seurantatyötä ja havainnot ovat tärkeitä kanta‑arvioille, totesi Koivusalo.

Jyrki Koivusalon mukaan hallituksen tekemät muutokset, erityisesti suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistaminen, ovat lisänneet paikallista aktiivisuutta ja havainnointia. 

-Kiitämme ministeriä siitä, että hän on tullut paikan päälle kuulemaan ja keskustelemaan näistä alueelle tärkeistä asioista, kiitteli Koivusalo.

Ministeri Essayah käsitteli kattavasti suden kannanhoidollista metsästystä 

Aluksi Essayah kertoi, että hallituksen tavoitteena on parantaa ampumaurheilun, metsästyksen ja reserviläistoiminnan edellytyksiä. 

-Tätä varten on haettu ratkaisuja sekä sisä- että ympäristöministeriöstä, ja eduskunnan joululahjarahoilla on tuettu ampumakeskusten parannuksia eri puolilla Suomea, kertoi Essayah

Suurpetopolitiikan periaatteet ja EU-vaikuttaminen

Sari Essayahin mukaan petopolitiikassa keskeistä on sovittaa yhteen suurpetojen suojelu ja sosiaalinen hyväksyttävyys. Pedot kuuluvat luontoon, mutta eivät ihmisten pihoihin tai eläinsuojien läheisyyteen. Suomi sai ensimmäistä kertaa EU:ssa aikaan historiallisen liitemuutoksen luontodirektiiviin, mikä mahdollistaa joustavamman suden suojelutason säätelyn. Tätä työtä tehtiin laajassa yhteistyössä muiden maiden kanssa, erityisesti Saksan, Itävallan ja Ruotsin ministerien tuella.

Poikkeuslupajärjestelmän uudistaminen

Samalla Suomessa uudistettiin poikkeuslupajärjestelmää, koska aiemmat vahinkoperusteiset luvat olivat liian jäykkiä. Uusi asetus mahdollistaa joustavamman ja nopeamman toiminnan suden aiheuttamien vahinkojen jälkeen. Muutosten ansiosta pystyttiin poistamaan yli 20 vahinkoa tehnyttä sutta, kun aiemmin onnistuttiin poistamaan vain yksi tai kaksi vuodessa.

Metsästyslainsäädännön muutokset ja aikataulupaineet

EU:n päätösten jälkeen edettiin ripeästi metsästyslain ja asetusten muutoksiin. Prosessiin liittyi kiire ja kovaa julkista kritiikkiä, mutta tavoitteena oli saada muutokset voimaan ennen syksyn vahinkoherkkää aikaa.

Suden suotuisan suojelutason arviointi

Suomi on raportoinut komissiolle suden suotuisasta suojelutasosta Luken tieteellisiin analyyseihin perustuen. Tämä on ministerin mukaan tärkeää, koska esimerkiksi Ruotsin raportointi hylättiin puutteellisten tietojen vuoksi. Suomen arvio suden suotuisan suojelutason yksilömääräksi on 273.

Kannanhoidollisen metsästyksen edistyminen

Kannanhoidollinen metsästys on edennyt suunnitellusti Essayahin mukaan. Ensimmäinen kausi on lyhyempi siirtymän vuoksi, mutta tulevina vuosina metsästyskausi alkaa jo joulukuun alussa. Havaintojen ja DNA-näytteiden raportointi Tassu-järjestelmään on tärkeää, jotta Riistakeskus ja Luke saavat luotettavaa tietoa susikannan koosta ja sijainnista.

Sisäsiittoisten laumojen ja koirasusien poistaminen

Metsästyksellä pyritään poistamaan sisäsiittoisia laumoja ja koirasusia, joita esiintyy erityisesti Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja Närpiössä. Koirasusi on vieraslaji ja merkittävä ongelma. Sen poistaminen parantaa suden geneettistä elinvoimaa ja on siten myös suojelullisesti perusteltua.

Kiitosta metsästäjille 

Lopuksi ministeri kiitti metsästäjiä:

-Metsästäjät ovat tehneet hyvää yhteistyötä näytteiden keräämisessä ja havaintojen ilmoittamisessa. Tämä on auttanut parantamaan kanta-arvioita, ja Luke on saanut lisärahoitusta tutkimukseen. 

Lopuksi Essayah muistutti, että kokonaisuutena susikannan hoito etenee suotuisalla suojelutasolla, mutta niin, että myös sosiaalinen hyväksyttävyys huomioidaan. Yhteistyö on ollut toimivaa, ja jokainen havainto on auttanut viemään Suomen petopolitiikkaa oikeaan suuntaan.

Ministeri sai tulppaanikimpun

Kaupunginvaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen (kd.) kiitti ministeriä vierailusta ja antoi hänelle muistoksi Isossakyrössä tehdyn puisen tulppaanikimpun.

–Arvoisa maa- ja metsätalousministeri, lämmin kiitos siitä, että olette täällä tänään keskustelemassa kanssamme. Minulle kerrottiin, että edellisen kerran tällä seudulla on vieraillut ministeri 1980-luvulla, toivottavasti jatkossa näemme ministereitä täällä useamminkin, totesi Kattelus-Kilpeläinen.

Hän päätti lyhyen puheenvuoronsa toteamalla, että ”tehdään yhdessä Tassu-rekisterin merkintöjä ja pidetään huolta, että susikanta pysyy hallinnassa.”