Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajat ovat allekirjoittaneet kannanoton, jossa he kritisoivat aluehallituksessa käsittelyssä ollutta talouden tasapainottamiseen tähtäävää UTV2-ohjelmaa. Kritiikki kohdistuu mm. siihen, että ohjelman valmistelussa on käytetty ulkopuolisten konsulttien apua, ja se sisältää merkittäviä muutoksia, jotka heikentävät Etelä-Pohjanmaan kuntien elinvoimaa ja asukkaiden peruspalveluiden saavutettavuutta.
Lähipalveluiden heikentäminen vaarantaa asukkaiden yhdenvertaisuuden
Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajat ovat vakavasti huolissaan siitä, että UTV2-ohjelman valmistelussa ei ole käyty aitoa vuoropuhelua kuntien ja kuntien asukkaiden kanssa.
”Kysely, joka suunnattiin kuntalaisille vasta ohjelman julkistamisen jälkeen, oli suppea sekä sisällöltään että aikataulultaan. Tällainen menettely ei täytä riittävän osallisuuden ja avoimuuden vaatimuksia.”
Lisäksi moitteita saa valmistelua leimannut kiire, jonka ei kuitenkaan tulisi johtaa tilanteeseen, jossa tingitään vaikutusarvioista ja vuoropuhelusta muutosvaikutusten kohteena olevien osallisten kannalta. Hyvinvointialue on loppujen lopuksi olemassa vain asiakkaita, eli asukkaita varten.
Kannanoton mukaan palveluverkon supistaminen ja lähipalveluiden keskittäminen suurempiin yksiköihin vaikuttavat erityisen kielteisesti lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Harvaanasutulla alueella pitkät etäisyydet jarajalliset liikkumismahdollisuudet voivat johtaa siihen, että moni jää ilman tarvitsemiaan palveluita tai joutuu kohtuuttoman matkan päähän niistä. Tämä ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista.
Hyvinvointialueen liikkuvat palvelut ja etäpalvelut eivät ole sillä tasolla, että niillä voitaisiin korvata tällä hetkellä toimivat lähipalvelut. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat suun terveydenhuollon palvelut, joita karsittiin UTV1 -ohjelman myötä pienemmistä kunnista, eikä korvaavia liikkuvia palveluita ole järjestetty.
Aluevaltuuston linjausten ja lainsäädännön tulee ohjata valmistelua ja päätöksiä
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston aiemmin hyväksymä 1+7 sotekeskuksen malli on rakennettu turvaamaan koko maakunnan elinvoima ja palveluiden saatavuus. Kannanoton mukaan UTV2-ohjelman tulee nojata tähän linjaukseen eikä romuttaa sitä. Lähipalveluiden säilyttäminen on kriittistä alueen asukkaiden hyvinvoinnille ja inhimilliselle kohtelulle.
Hyvinvointialueen johto perustelee palveluverkon supistamista Valtiovarainministeriön talousohjauksella. On kuitenkin huomioitava, että perustuslain 19 § velvoittaa julkisen vallan turvaamaan kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö korostaa potilasturvallisuutta ja yhdenvertaista kohtelua. Mikäli UTV2-ohjelman mukaiset leikkaukset toteutetaan, vaarantavat ne sekä perustuslain että potilasturvallisuuslainsäädännön toteutumisen.
Lain hyvinvointialueiden rahoituksesta (11 §) mukaan valtion on myönnettävä lisärahoitusta, mikäli palveluiden yhdenvertainen saatavuus on uhattuna. Asiakas- ja potilasturvallisuuden, valvonnan ja omavalvonnan sekä edellä mainittujen lakien noudattamisen vastuu on aina toiminnasta vastaavalla johdolla. Näitä vastuita ei voi paeta valtiovarainministeriön selän taakse. Säästöpäätökset ilman vaikutusarvioita ovat riskialttiita.
UTV2-ohjelman säästötoimenpiteet on laadittu ilman kattavaa kokonaistaloudellista vaikutusarviota. Säästöt yhdessä kohdassa voivat lisätä kustannuksia toisaalla, esimerkiksi kun perusterveydenhuollon heikennykset johtavat erikoissairaanhoidon kuormituksen kasvuun. On huolestuttavaa, että ohjelmassa ei ole huomioitu tätä taloudellista ja inhimillistä kokonaisvaikutusta.
Hyvinvointialueen keskittäessä toimintoja, voi se myös johtaa maakunnan elinvoimaisuuden kannalta haitalliseen rakennetyöttömyyteen alueilla, joilta palvelut siirtyvät kauemmaksi. Odotamme aluevaltuuston linjaaman strategian noudattamista ja aitoa vuoropuhelua
Edellä mainituista syistä edellytämme:
Lähipalveluiden turvaamista – maakunnan asukkaiden perusoikeudet ja hyvinvointi eivät saa jäädä säästötoimenpiteiden jalkoihin.
Kuntien ja asukkaiden kuulemisen vahvistamista – valmistelun tulee olla avointa ja huomioida kuntien ja kuntalaisten näkemykset aidosti. Palvelunkäyttäjien ja kuntien ääntä tulee kuunnella päätöksenteossa. Kuulemisia ei tule järjestää vain näennäisesti
Taloudellisten vaikutusten kokonaisarviointia – säästötoimenpiteiden todelliset inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä.
Aluevaltuuston aiempien linjausten kunnioittamista – UTV2-ohjelman ja valmistelun kokonaisuudessaan on nojattava poliittisesti päätettyyn 1+7-malliin.
Hyvinvointialueen on ennen kaikkea noudatettava poliittisesti sovittuja strategisia linjauksia ja osallistettava kunnat ja asukkaat aitoon vuoropuheluun. Etelä-Pohjanmaan kuntien elinvoima ja asukkaiden hyvinvointi edellyttävät vastuullisempaa valmistelua. Toivomme, että hyvinvointialueen päättäjät ottavat kantamme huomioon ennen lopullisten päätösten tekemistä.
Etelä-Pohjanmaalla 7.3.2025
Kannanoton allekirjoittaneet kuntajohtajat:
Alasara Sami, kunnanjohtaja, Lappajärvi
Herrala Juha, kunnanjohtaja, Isojoki
Huhtala Mikko, kunnanjohtaja, Evijärvi
Kankare Satu, kaupunginjohtaja, Lapua
Keski-Sikkilä Marko, kunnanjohtaja, Karijoki
Koivunen Vesa, kaupunginjohtaja, Alajärvi
Laitalainen Ari-Pekka, kunnanjohtaja, Ilmajoki
Latva-Pukkila Niku, kaupunginjohtaja, Kauhajoki
Leijonamieli Sam, kunnanjohtaja, Vimpeli
Pihlajamäki Maija, kunnanjohtaja, Soini
Puolijoki Teemu, kunnanjohtaja, Kuortane
Pusa Anna-Kaisa, kaupunginjohtaja, Kurikka
Rantala Vesa, kaupunginjohtaja, Kauhava
