Suomen Lähilukioyhdistys ry:n perustaja ja puheenjohtaja Jukka O. Mattila saapuu puhumaan Ylistarossa 24.3. järjestettävään koulukulkueeseen, joka puolustaa lakkautusuhan alla olevaa Ylistaron lukiota.
Suomen Lähilukioyhdistys ry on vuodesta 1996 ajanut maaseudun ja haja-asutusalueiden pienten lukioiden etuja. Yhdistyksellä on 182 jäsenlukiota, enemmistö Suomen lukioista. Tavoitteena on turvata lukiokoulutuksen alueellinen tasa-arvo ja säilyttää laadukas lukiokoulutus koko maassa, Hangosta Utsjoelle. Yhdistys järjestää 16.–17.4.2026 30‑vuotisjuhlaseminaarinsa Lapinlahden kuvataidelukiossa. Seminaarin pääaiheita on, kuinka saada lukioiden opiskelijamäärät säilytettyä Suomen hallituksen lopettaessa 1.8.2026 alkaen EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien lukiolaisten valtionosuudet.
”Pahinta myrkkyä pienille lukioille on kuntaliitos”
Jukka O. Mattila käyttää ilmaisua ”Pahinta myrkkyä pienille lukioille on kuntaliitos”, koska hän on nähnyt kuntaliitosten haitallisuuden pienille lukioille. Pienten kuntien päättäjät pitävät sitkeästi kiinni lukioistaan. Viimeisten seitsemän vuoden aikana onkin Suomen Lähilukioyhdistyksen 182 jäsenlukion joukosta lakkautettu vain neljä: Ristiinan, Elimäen, Valkealan ja Peräseinäjoen lukio. Lähettyvillä ollut suurempi lukio sulautti pienempiä itsensä. Jäljet pelottavat!
Hattulassa asuva Mattila tuntee hyvin Hattulassa toimivan Parolan lukion. Lukiota oltiin aikanaan lakkauttamassa. Koska pienellä Parolan lukiolla on suuri ylläpitäjä Hämeenlinnassa, se ei saa lainkaan ns. pienten lukioiden lisää. Aivan sama asema on Nurmon ja Ylistaron lukioilla Seinäjoen alaisuudessa. Pienten lukioiden lisä on ylläpitäjä- eikä lukiokohtainen. Parolan lukion lakkauttaminen estettiin mm. yrittäjien toimesta.
-Samantapainen on nyt Ylistaron lukion tilanne: löytyykö paikkakunnalta riittävästi kansalaisten ja yhteisöjen tukea lukion toiminnan jatkamiselle. Vastavuoroisesti voi kysyä, löytyykö Seinäjoen kaupungilta ymmärtämystä Ylistaron alueen hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Parolassa toimii lukio edelleen ja keväällä 2026 on lukio saanut jopa upouudet tilat, kertoo Mattila.
Posti ja Poliisi voivat poistua paikkakunnalta, mutta lukion poistuminen merkitsee alueen alasajon alkua. Lukio-asia koskettaa nyt nimenomaisesti Ylistaron seutua.
-Tulevaisuudessa yritysten voi olla esimerkiksi hankalampi saada työntekijöitä, jos lähellä ei ole lukiota yrittäjien ja heidän työntekijöidensä lapsille, muistuttaa Mattila.
Kansainvälisten opiskelijoiden saaminen edellyttää kovaa markkinointia
Monet lukiot ovat erityispainotuksin saaneet opiskelijamääränsä nousuun. Parhain keino on kuitenkin ollut kansainvälisten lukiolaisten rekrytointi. Suurin osa on tullut Vietnamista ja Myanmarista. Suomessa lukiokoulutuksensa 1.8.2026 lähtien aloittaville kansainvälisille opiskelijoille lankeava vähintään noin 9000 euron lukukausimaksu tulee kuitenkin nostamaan vaikeusastetta.
-On tehtävä työtä hartiavoimin, kansainvälisesti markkinoiden. Sallassa on tähän asti onnistuttu: Sallan lukion lukiolaisista 60 prosenttia on muista maista, toteaa Mattila. Hänen mukaansa lähes 70 Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukiota on ottanut ulkomaisia opiskelijoita.
Mitä keinoja Ylistarossa sitten käytetäänkin, kaikki paikalliset voimat pitäisi saada mukaan.
-Lukion maine on hyvä ja opiskelijamääräkin pieneksi lukioksi yhä kohtuullinen. Ratkaisevinta on, kuinka voimakkaasti paikkakunnalla pystytään nostamaan lukion merkitys esille, päättää Mattila.