Juurevuus on valttia. Tämän vuosituhannen alusta alkaen sukututkimus on tullut hyvin suosituksi harrastukseksi. Ihmisillä on halu selvittää sukunsa juuria taaksepäin erilaisen arkistomateriaalin kautta sekä hankkia tietoa tuhansien vuosien takaa DNA-tutkimuksen avulla.
Etelä-Pohjanmaalta lähti paljon ihmisiä valtamerien taakse, kuten Pohjois-Ameriikkaan USA:aan satoja tuhansia ja Kanadaankin vajaa satatuhatta. Syynä siirtolaisuuteen olivat huonot olosuhteet, kuten nälkävuodet ja sodat.
Kanadan suomalaisten historian kirjoitti, v. 1997 Kanadassa kuollut rovasti Yrjö Raivio. Hänen Kauhajoen Harjankylässä syntynyt poikansa, nyt 75-vuotias eläkeläinen Pentti Raivio, kertoi Seinäjokinen-lehdelle Kanadan suomalaistenhistoriakirjojen synnystä ja teosta.
Pentti Raivion mukaan sotaveteraani-sotilaspastori-rovasti-fil.lisensiaatti Yrjö Raivio (s. 1915) muutti vaimonsa Ainon (os- Harja) ja Martti-poikansa kanssa Kanadaan v. 1970.
Sodan jälkeen hän toimi Riihimäellä varuskunta- ja vankilapastorina ja 1961-70 Ylöjärven kirkkoherrana. Hän opiskeli vuoden Chigacon yliopistossa teologiaa, tapasi suomalaissiirtolaisia ja innostui muutosta Ameriikkaan. Isäni 1. työpaikka oli Pyhän Timoteuksen srk:n kirkkoherrana Copper Cliffin, Sudburyn kainalossa olevassa pikkukaupungissa.
Sattumalta Kanadan suomalainen historiaseura oli jo kauan kerännyt historiaa varten materiaalia juuri tuon srk:n pappilan alakertaan. Yrjö Raivio pestautui papin työn ohessa kirjoittamaan tätä historiaa. Sen 1. ja 2. ilmestyivät 1970-luvulla.
-Minä sain ensin 1000 kpl I-osaa myytäväksi Suomeen ja sitten myös tuhat II-osaa. Kirjat menivät hyvin kaupaksi. Kirjasta ei otettu Kanadassa uutta painosta, kertoo Pentti Raivio.
Pentti ei muuttanut vaimonsa kanssa Kanadaan, koska hän osasi venäjää.
-Opetin Ylöjärvellä lukiossa venäjää 1968-72, sitten toimin Kainuun Rajavartioston tsto-upseerina ja venäjän tulkkina vv.1972-75. Siinä työssä avustin Kekkosta, tutustuin moniin ministereihin ja kansanedustajiin. Tutustuin myös metsäteollisuuden johtajiin. Veitsiluoto Oy palkkasi minut vv. 1975-82. Sitten alkoi Enson ulkomaankomennukset 1982-1999, kertoo Pentti Raivio työurastaan.
Hänelle selvisi, että historiankirjoja oli jäänyt myymättä. Raivio osti itelleen myymättömät II-osat ja kirjojen tekijänoikeudet ja painatti I-osia saman määrän lisää.
-Kirjapareja on vielä jäljellä muutama sata. Kirjat jo tilanneiden palautteet ovat olleet positiivisia, kertoo Pentti.
Haastattelun lopuksi Pentti Raivio avaa omia juuriaan: ”Minäkin tiedän juuristani sen verran, että ”oon könniläänen, hälströmiläänen ja Jaakoo Ilikan jäläkeläänen”. Dna-tutkimus pitää vielä teettää.”
