Uusi kansalaisaloite esittää turpeen määrittelyä uusiutuvaksi energialähteeksi sekä sen poistamista EU:n päästökaupan piiristä. Aloitteen vastuuhenkilöiden mukaan nykyinen linja on heikentänyt huoltovarmuutta, nostanut energian hintaa ja lisännyt riippuvuutta tuontienergiasta. Kauhavalainen Miika Mantela korostaa, että kyse on ennen kaikkea kansallisesta turvallisuudesta ja realismista.
Helmikuun alussa vireille tullut kansalaisaloite vaatii muutoksia sekä energiaverolakiin että huoltovarmuuslainsäädäntöön. Aloitteessa esitetään, että turve siirretään uusiutuvien energialähteiden veroluokkaan ja määritellään huoltovarmuuslaissa strategiseksi, kotimaiseksi varmuusenergialähteeksi.
Aloitteen mukaan Suomi on kohdellut turvetta EU:n päästökaupassa samalla tavoin kuin fossiilisia polttoaineita, vaikka turvetta syntyy jatkuvasti lisää Suomen luonnonolosuhteissa ja sillä on pitkä historia osana kotimaista energiantuotantoa.
– Turve ei ole kivihiiltä eikä öljyä. Se on kotimainen luonnonvara, jota syntyy koko ajan lisää, ja sen merkitys korostuu erityisesti kriisi- ja poikkeustilanteissa, sanoo yksi aloitteen vastuuhenkilöistä, kauhavalainen Miika Mantela.
Kritiikki kohdistuu päästökauppaan ja verotukseen
Aloitteessa vaaditaan, että Suomi selvittää kaikki EU-oikeudelliset mahdollisuudet turpeen eriyttämiseksi fossiilisista polttoaineista ja hyödyntää kansallista liikkumavaraa turpeen aseman turvaamiseksi.
Keinovalikoimaan esitetään muun muassa kansallista poikkeus- tai kompensaatiomekanismia.
Päästökaupan ja turveveron kiristymisen seurauksena turpeen käyttö on vähentynyt nopeasti viime vuosina. Aloitteen mukaan tällä on ollut suoria vaikutuksia kaukolämmön ja sähkön hintaan sekä energiantuotannon huoltovarmuuteen.
– Turpeesta on tehty kallista poliittisilla päätöksillä, ei markkinaehtoisesti. Se on ajanut alas kotimaista tuotantoa ja lisännyt riippuvuutta tuontienergiasta, Mantela sanoo.
Työpaikkoja ja alueellista elinvoimaa menetetty
Aloitteen perusteluissa korostetaan myös turvetuotannon alueellista merkitystä. Turpeen käytön nopea alasajo on vaikuttanut erityisesti maaseutualueisiin, joissa tuotanto on työllistänyt ja tukenut paikallistaloutta.
– Monilla alueilla turvetuotannon loppuminen on tarkoittanut suoraan työpaikkojen katoamista ja elinvoiman heikkenemistä, Mantela toteaa.
– Samalla on unohdettu se, että turve on toimitusvarma, varastoitava ja hinnaltaan ennakoitava energialähde.
Turve toimii myös säätö- ja varapolttoaineena, joka täydentää uusiutuvaa energiantuotantoa tilanteissa, joissa esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoima ei tuota riittävästi.
Katse myös huoltovarmuuteen ja geopoliittiseen tilanteeseen
Aloitteessa viitataan muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen sekä kasvavaan sähkönkulutukseen, jota lisäävät muun muassa Suomeen suunnitellut ja rakenteilla olevat datakeskukset. Näiden nähdään lisäävän painetta sähkön riittävyydelle ja hintavakaudelle.
– Huoltovarmuutta ei voi rakentaa pelkän hyvän sään varaan, Mantela sanoo.
– Kun kriisi iskee, silloin ratkaisee se, mitä energiaa meillä on omasta takaa ja mitä voidaan ottaa käyttöön nopeasti.
Aloitteessa nostetaan esiin myös ristiriita, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätteitä ulkomailta samalla kun kotimaista energialähdettä ajetaan alas.
Ei ilmastotoimia vastaan, vaan tasapainoa hakemassa
Aloitteen vastuuhenkilöt korostavat, ettei tavoitteena ole ilmastotoimien estäminen, vaan tasapainoisempi ja Suomen erityispiirteet huomioiva energia- ja ilmastopolitiikka. Turve nähdään osana kokonaisuutta, ei sen vastakohtana.
– Ilmastopolitiikka ei saa olla ideologista, Mantela painottaa.
– Meidän on pystyttävä yhdistämään päästövähennykset, huoltovarmuus ja kohtuuhintainen energia. Turpeella on tässä edelleen oma roolinsa.
Kansalaisaloite on avoinna kannatusilmoituksille ja etenee eduskuntaan, mikäli se saavuttaa vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajan.
Voit kannattaa aloitetta tästä linkistä >>>