”Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluverkkoon suunnitellut muutokset ja niihin liittyvät kuulemiset” olivat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitukselle esitetyn ensimmäisen kirjallisen kysymyksen aiheena. Hallintosäännön 141 §:n mukaisen ensimmäisen kysymyksen esitti aluevaltuutettu ja ryhmäjohtaja Piia Kattelus-Kilpeläinen Seinäjoelta.
Kattelus-Kilpeläisen kysymyksen taustalla on raju hyvinvointialueen palveluverkkoa koskeva supistus.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko totesi Kattelus-Kilpeläisen tekemän koko aluevaltuustokauden ensimmäisen kysymyksen luovan jatkossa toimintatavat aluevaltuuston kyselytunnille tai viralliselta termiltään kysymykselle aluehallitukselle.
Aluevaltuusto päätti, että jatkossa kyselytunti järjestetään ennen aluevaltuuston kokousta enintään tunnin mittaisena tai kysymyksiin tarvittavan vastausajan mittaisena. Kyselytunti on julkinen.
Ensimmäinen kyselytunti järjestettiin aluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
Kattelus-Kilpeläisen kysymys kuului:
”Miten aluehallitus huolehtii asukkaiden ja palveluiden käyttäjien perustuslain sekä hallintolain mukaisesta kuulemisesta Karijoen, Isojoen, Teuvan, Jurvan, Jalasjärven, Isonkyrön, Lappajärven, Vimpelin, Lehtimäen, Alahärmän, Ylihärmän, Kortesjärven, Evijärven, Töysän, Ähtärin, Soinin ja Kuortaneen kuntien osalta sekä Seinäjoen liitoskuntien Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron osalta?”
Piia Kattelus-Kilpeläinen esitti ensimmäisen kysymyksen aluehallitukselle kyselytunnilla koko valtuustokaudella.
”Tulevatko ihmiset aidosti kuulluiksi?”
Kysymyksessään Kattelus-Kilpeläinen totesi, että ”Sote-palveluiden osalta muutokset koskettavat etenkin pienten kuntien asukkaita ja Seinäjoen liitoskuntien asukkaita.”
Kattelus-Kilpeläinen muistutti, että ”Suomen perustuslain 21 §:n mukaan ihmisillä on oikeus tulla ennakkoon kuulluksi omassa asiassaan.”
-Hallintolain mukaisesti asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.
Kattelus-Kilpeläinen kritisoi nettipohjaista kyselyä:
-Nettipohjainen kasvoton kysely ei ole lain tarkoittama ”kuuleminen”. Nettikysely voi olla täydentävä tapa, mutta asian vakavuus edellyttää julkisia yleisötilaisuuksia em. kunnissa.
Palveluverkkoa ollaan karsimassa rajusti ja se tarkoittaa useiden sosiaali- ja terveyspalvelujen loppumista pienillä paikkakunnilla.
Hautala määräsi Niemen vastaamaan
Hallintosäännön mukaan aluehallituksen puheenjohtajalla, Lasse Hautalalla, on oikeus määrätä viranhaltija vastaamaan kysymykseen.
-Määrään hallintojohtaja Tommi Niemen vastaamaan, määräsi Hautala.
Niemen mukaan massamedia ja verkkokuuleminen ovat usein oikeudenmukaisin tapa kuulemisiin.
Jatkokysymys
Hallintosäännön mukaan aluevaltuutettu Kattelus-Kilpeläinen sai esittää vielä kaksi asiaan liittyvää jatkokysymystä.
Kattelus-Kilpeläinen kritisoi, että kuulemisessa käytettiin kasvotonta sähköpostiosoitetta eikä edes viranhaltijan puhelinnumeroa ollut lisätietojen kysymiseksi.
-Ihmisiä pitää kuulla heitä koskettavissa asioissa. Meillä on ikäihmisiä, kehitysvammaisia, vieraskielisiä ja sosiaalihuollon asiakkaita, joita tämä asia koskettaa. Miten aluehallitus huolehtii, että nämä ihmiset tulevat kuulluiksi omilla paikkakunnillaan?
Niemi kiersi vastauksessaan asian. Vastauksessaan Niemi kertoi henkilömäärään suhteutettuna nettikyselyn vastausprosenttiin olleen 1,3.
-Kunnissa, joihin palveluverkkomuutoksia suunnitellaan, vastausprosentti oli noussut 3,4 prosenttiin, joten ne, joita palveluverkkouudistus koskettaa ovat vastanneet aktiivisemmin, puolustautui Niemi kuulemisten onnistumisia.
Tommi Niemi vastasi kysymyksiin aluehallituksen puolesta.
Kattelus-Kilpeläinen muistutti, että aluevaltuuston edellisessä pykälässä hyväksymässä osallisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa edellytetään laajaa osallistamista: miten aluehallitus aikoo selvittää aluevaltuuston tahdon näistä kuulemisten järjestämisistä?
Niemi arvioi, että asiaa pitää arvioida aluevaltuuston puheenjohtajan kanssa.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko päätti kysymyksen käsittelyn ja piti kysymystä äärimmäisen tärkeänä, koska jokaisella hyvinvointialueen asukkaalla on oltava oikeus osallistua ja tulla kuulluiksi.
Kuvat ja video: kuvakaappaukset Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokoustallenteesta 9.9.2024.
