Salamyhkäisyys Atrian ympärille suunniteltavissa tuulivoimaloissa sen kuin lisääntyy. Seinäjoen kaupunginhallitus käsitteli maaliskuun 14. päivänä tuulivoimaloiden rakentamiseksi aloitettavan tuulivoimaosayleiskaavan käynnistämisen.
Seinäjokinen-lehti on aiemmin uutisoinut, että kaupungin viranhaltijat ovat todenneet jo hyvissä ajoin ennen asian esittelyä maanomistajalle, että ”ne tuulimyllyt tulevat siihen. Niin on päätetty.”
Uusin käänne nähtiin Seinäjoen kaupunginhallituksessa, jolle asiakirjojen mukaan eivät viranhaltijat edes esitelleet, että Vaasan hallinto-oikeudessa on käsittelyssä valitus tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä koskien. Valitus on tehty kaupunkiympäristölautakunnan aiemmasta kolmen kilometrin suojaetäisyyttä käsitelleestä päätöksestä. Lautakunta päätti äänestäen, ettei minimietäisyyttä aseteta.
Hallinto-oikeudelle esitetyssä valituksessa todetaan, että:
”Asian esittäjänä toiminut kaavoitusjohtaja Martti Norja on antanut kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille räikeästi virheellistä tietoa ja johtanut heitä harhaan kaupungin mahdollisuuksista ohjata tuulivoimalle kaavoitetun alueen sijaintia. Suojaetäisyyden määrittämisen väittäminen lainvastaiseksi on painostanut lautakunnan jäseniä kannattamaan kaavoitusjohtajan omaa esitystä siitä, että suojaetäisyyttä asuinrakennuksen ja tuulivoimalan välille ei aseteta.”
Seinäjoen kaupunkiympäristölautakunnan asiakirjoista ei ilmene, että lautakunta olisi vielä antanut lausuntoa valitukseen. Asian käsittely jatkuu oikeudessa.
KHO salli suojaetäisyydet
Valittajat viittaavat KHO:n ratkaisuun 2020:59, jossa tuulivoimayhtiö oli haastanut kunnan asettaman suojaetäisyyden ja kaavoitustyön lopettamispäätöksen hallinto-oikeuteen ja vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sekä hallinto-oikeus että KHO olivat suojaetäisyyden asettamisesta samaa mieltä:
-Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, miten se halusi alueitaan kehittää. ”Tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista annetut säädökset eivät sellaisenaan estä suunnittelemasta tuulivoimala-alueita siten, että voimalat sijoittuvat kauemmaksi asutuksesta kuin mikä olisi esimerkiksi melusta aiheutuvien terveyshaittojen tai ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ehdottomasti välttämätöntä. Kunta voi alueiden käytön suunnitteluun liittyvän harkintavaltansa perusteella päättää pidemmistä etäisyyksistä kuin säädökset edellyttävät.”
Kaupunkiympäristölautakunnan 14.12.2021 kokouksista on vuotanut tietoa julkisuuteen vihreän lautakunnan jäsenen Laura Ala-Kokon julkisesta facebook-päivityksestä:
”Jo esityslistasta selvisi, että kilometrirajan lautakunta voi asettaa, mutta mikäli joku maanomistaja tai tuulivoiman rakentaja haluaa sen oikeudessa haastaa, tulee kaupunki häviämään. Lain mukaan kilometrirajaa ei voi määrätä ilman perusteita, vaan suojaetäisyys on määriteltävä tapauskohtaisesti. Silti tämä asia tuli monelle lautakunnan jäsenelle kokouksessa yllätyksenä.”
Ala-Kokko äänesti kokouksessa kilometrirajaa vastaan.
Äänet 10-2, jäävi 1
Kaupunginhallitus päätti käynnistää äänin 10-2 Isovuoren oikeusvaikutteisen tuulivoimaosayleiskaavan ja hyväksyä kaavan laatijaksi Ramboll Oy:n.
Suunnittelualue sijaitsee Atrian itäpuolella Lapuan kaupungin kuntarajan läheisyydessä. Alustava suunnittelualueen laajuus on noin 1473 ha.
Samoin kaupunginhallitus päätti äänin 10-2 käynnistää Palopättäränmäen oikeusvaikutteisen tuulivoimaosayleiskaavan ja hyväksyä kaavan laatijaksi Plandea Oy:n ja YVA-konsultiksi FCG Finnish Consulting Group Oy:n.
Suunnittelualue sijaitsee Veneskosken itäpuolella Kuortaneentien molemmin puolin ulottuen Kuortaneen kuntarajaan. Alustava suunnittelualueen laajuus on noin 3 500 ha.
Piia Kattelus-Kilpeläinen (ps) esitti, että ”asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi koska kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä, jossa ei ole määritelty etäisyysvaatimusta tuulivoimaloille on valitettu ja valituksen johdosta tehtävä päätös tulisi ensin odottaa”.
Piia Kattelus-Kilpeläinen (ps.) ja Erkki Valtamäki äänestivät molempia esityksiä vastaan. Reima Kuisla oli Palopättäränmäen kaavassa jäävi eikä osallistunut Isovuoren kaavan käsittelyyn.
Lisäksi kaupunginhallitus määräsi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 202 pykälän perusteella, että päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kaupunginhallitus päätti samalla, että yleiskaava-alueelle Isovuoren tuulivoimaosayleiskaavan laadinnan ajaksi määrätään mm. maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto viiden vuoden ajaksi; ja että rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ei koske hankkeita, joilla on voimassa oleva ympäristölupa, maa-ainestenottolupa, suunnittelutarveratkaisu tai muu rakentamiseen vaadittava lupa, tai joille ennen rakennuskiellon määräämistä olisi voitu myöntää rakennuslupa olemassa olevaan rakennettuun pihapiiriin ilman suunnittelutarveratkaisua.
Toimenpiderajoitus ei koske metsänhoidollisia toimenpiteitä.
Taivaanraapijat muuttuikin Atriaksi
Koko tuulivoimaloita koskevan prosessin ajan on korostettu, ettei Atria ole hankkeen takana vaan Taivaanraapijat Oy. Kaikki muuttui kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen.
Itikan toimitusjohtaja Risto Lahti lähetti heti kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen Atrian logoilla varustetun tiedotteen projektin käynnistymisestä.
Seinäjokinen-lehti on tiedustellut useilta Suomessa tuulivoimaloiden kaavoitusprosesseja suunnitelevilta yrityksiltä, kuinka prosessi toimii.
Esimerkiksi ABO-wind kertoi suoraan, että heidän roolinsa on saada vain kaava läpi. Sen jälkeen he myyvät tuulimyllyoikeudet todennäköisesti Euroopassa tai Yhdysvalloissa toimiville yrityksille tai eläkeyhtiöille. Eli sopimus siirretään kolmannella osapuolelle. Näin on mahdollista tehdä Atriankin maanomistajille tekemissä sopimuksissa.
ABO-wind kertoi lehdelle, että heidän liikevaihtonsa syntyy jatkossa tuulimyllyjen huoltamisesta. Useiden Suomen tuulivoimaloiden käyttöä ohjataan Espanjasta. Moni on aiheellisesti huolestunut rautaromusta, joka myllyistä voi jäädä luontoon käyttöiän päättyessä.
Jos tuulivoimaloiden omistajien ei tarvitse laittaa miljoonien tai edes satojen tuhansien eurojen vakuuksia ympäristöhaitoista viranomaisille, on suomalaisten maanomistajien kohtalo käytännössä mahdoton, jos Panamalla oleva yritys menee konkurssiin tai häviää. Kolmensadan metrin hirviöt jäävät ja maanomistaja maksaa viulut?
