Seinäjokinen-lehti tapasi Stand up-koomikko ja käsikirjoittaja Iikka Kiven Rytmikorjaamolla ennen hänen uusinta sooloesitystään ”Erityinen luontosuhde”. Esityksessään Kivi pyrkii ennen kaikkea innostamaan, löytämään ratkaisuja ja kannustamaan ihmisiä löytämään oman suhteensa luontoon.
-Jännä on tulla Seinäjoelle keikalle tauon jälkeen varsinkin tällaisen aiheen kanssa, toteaa Kivi.
Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa ovat tuttuja keikkapaikkoja Kivelle, mutta korona vaikutti keikkailuun, ja viime kerrasta onkin jo kulunut aikaa.
-Olen Rytmikorjaamollakin aikaisemmin käynyt, mutta se oli ennen koronaa, muistelee Kivi.
Meiltä puuttuu muutkin kuin heikkoudet, nimittäin koomikko Kiven mukaan lakeuksilla ei ole varsinaista stand up-kulttuuria eikä juurikaan omia koomikoita, jotka olisivat totuttaneet eteläpohjalaiset komediaan. Toki eteläpohjalaislähtöisistä koomikoista Kivi haluaa mainita Niko Kivelän ja Mikko Vaismaan.
Jos hartiat hytkyvät näkyvästi, niin keikka menee hyvin.
Iikka Kiven kokemuksen mukaan täälläpäin yleisössä on tiettyä jäyhyyttä, joka näkyy mm.siten, että ääneen ei naureta, mutta jos hartiat hytkyvät, niin siitä tietää keikan sujuvan hyvin.
-Kokemukseni mukaan täällä katsotaan aluksi aika tarkkaan, mitä koomikko puhuu, mutta kun yleisön saa lämpeämään ja voittaa puolelleen, niin on ihan paras yleisö, kehuu Kivi seinäjokisia.
Maakuntien välillä on vivahde eroja, mutta suurimmat eroavaisuudet yleisön huumorintajun suhteen riippuvat kuitenkin siitä, että onko keikka isossa kaupungissa vai maaseutumaisemmassa paikassa.
-Savossa ollaan kovia jutun iskijöitä, täällä lakeuksilla taas ei Jumalaa pilkata ja Pohjois-Pohjanmaalla ollaan aina masentuneita, niin nämä ominaisuudet tietenkin välittyvät koomikolle, pohtii Kivi eroja paikallisessa luonteessa ja kulttuurissa.
Paikkakunnat, missä on vahva oma kulttuuri, kuten Turku tai Seinäjoki, vaativat koomikoltakin paikallisidentiteetin tuntemista ja käsikirjoituksen räätälöintiä.
-Esityksen runko on kaikille sama, mutta otan Suomen eri alueita mukaan esitykseeni. Keikkapaikasta ja yleisöstä riippuen painotan eri aiheita. Keikan aikana juttelen ihmisten kanssa, yleisö antaa vastauksia ja siltä pohjalta esitys etenee, kertoo Kivi.
Tällä kiertueella esityksen aiheena on Suomen luonto ja suomalainen luontosuhde.
-Haluan puhua ihmisiä yhdistävästä asiasta ja ottaa ihmisiä mukaan, koska luonto on meidän kaikkien yhteinen juttu. Esitystä kirjoittaessani olen jo alusta asti kysynyt ihmisiltä, että miten te ylläpidätte luontosuhdettanne ja näistä vastauksista olen osittain käsikirjoituksen tehnyt, avaa Iikka Kivi toimintatapaansa.
Politiikka ja yhteiskunta usein vitsailun kohteena
Iikka Kivi kertoo laskevansa leikkiä mieluiten yhteiskunnallisista asioista kuten politiikasta ja yhteiskunnasta. Toinen lempiaihe on ihmisen ristiriitaisuus ja tekopyhyys, sanotaan toista ja tehdään toista.
-Sketsien pohjalla on tragedia, koska vitsit syntyvät usein traagisista, surullisista ja murheellisesti asioista. Usein aiheena on myös ristiriitaisuus ja ihmisen taito huijata huonosti. Käsittelen ilmiötä tai aihetta ja yritän pohtia sitä mahdollisimman monelta eri kantilta eli yritän samaistaa itseni eri tavalla ajatteleviin ihmisiin, korostaa Kivi.
Mitään selkeää tabua eli kiellettyä aihetta Kivi ei myönnä vitsien aiheena olevan.
-Ei minulla varmaan mitään sellaista selkeää tabua ole, mutta asiat mitä en tunne, en niistä myöskään vitsiä väännä. Hauskimmat jutut tulevat siitä, että tuntee ja tietää aihepiirin. En vitsaile sellaisesta aiheesta tai ilmiöstä, mihin minulla ei ole kosketuspintaa, koska en pidä ulkoapäin nokkimisesta, painottaa Kivi.
Luonto intohimona lapsuudesta asti
Luontoaihe on valikoitunut Kiven esitykseen, koska se on ollut hänelle mielenkiinnon kohde pienestä lapsesta asti.
-Haluan puhua siitä, mistä olen itse kiinnostunut ja mikä on itselle tärkeää. Olisi mielestäni sietämätöntä mennä sellaisen aiheen mukaisesti, mistä ihmiset haluaisivat kuulla, toteaa Kivi.
Kivi kertoo uransa aikana myös kieltäytyneensä joistakin keikoista lähinnä eettisin perustein.
-Olen kieltäytynyt sillä perusteella, että en pystyisi asiakkaan liiketoiminnan takana seisomaan, eli en esimerkiksi tee risteilykeikkoja tai keikkoja metsäyhtiöille, avaa Kivi linjaansa.
Kivi kertoo oman luontosuhteensa kärsivän ruuhkavuosista.
-Minulla on sama tilanne kun kaikilla ruuhkavuosia elävillä vanhemmilla, että en ole ehtinyt retkeillä niin paljon kuin olisin halunnut. Luonnossa käymisestä saa voimaa, mutta samalla näkee kuinka huonosti luonnolla menee ja tunne on samanlainen kuin tapaisi kuolemansairasta läheistään, toteaa Kivi.
Kiven huolena on luonnontilaisten alueiden vähyys.
-Luonnon tila on Suomessa huono. Kun lähtee luontoon, niin ei voi välttyä näkemästä sitä tuhoa ja sitä, kuinka lajit vähenevät, suree Kivi.
Kivi asuu Oulun seudulla Limingassa vain viiden kilometrin päässä Liminganlahdesta. Alue on hänelle se lapsuudesta tuttu myyttinen lintupaikka.
-Perämeren rannikkoseutu on sellainen lempipaikka minulle. Lapsena vietin aikaa Kalajoen mökillä ja näin paljon lintuja. Kävimme myös täällä katsomassa lintuja. Olen nyt kotiutunut Oulun Liminkaan ja tämä on Suomen ellei Euroopan paras luontokohde. Alueella on nyt 15 000 – 20 000 harmaahanhea lepäämässä muutolla ja on ilo seurata niiden lentämistä edestakaisin, kertoo Kivi.
Huumorin suhteen kaikkiruokainen
Iikka Kivelle käy kaikenlainen huumori aina yhteiskunnallisesta satiirista ”pissakakka-huumoriin”.
-Olen huumorin suhteen kaikkiruokainen. Tykkään spesifistä nörttihuumorista ja todella pienen piirin sisäpiirivitseistä, kuten Dinosaurus-friikkien keskinäisestä vitsailusta. Tykkään myös paljon suomalaisesta huumorista ja komediasarjoista, kuten Kummelista ja Pulttibois-ohjelmasta. Yhteiskunnallisesta satiirista haluan nostaa Southparkin, jossa kyllä yhdistyy myös pissakakka-huumori, sekä Simpsonit, avaa Kivi huumorimakuaan.
Vastuullista elämää
Kivi kertoo opetelleensa kestävän kehityksen mukaiseen elämään. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että keikan jälkeen hän kävelee hotellille, eikä jää keikkapaikalle juomaan kaljaa, vaikka kivaahan se toisaalta olisi. Mutta nykyinen elämäntapa on mukavaa, kun sitä ei tarvitse suorittaa, vaan siihen on jo tottunut.
-Keikkamatkat kuljen junalla, olen lopettanut lentämisen Helsinkiin ja lomat olen viettänyt kotimaassa jo vuosien ajan. Pyrin lisäksi syömään kasvispainotteisesti, syön toki lihaakin, mutta vähemmän. Aikaisemmin olin kova shoppailemaan ”teknokrääsää” ja nyt olen senkin jo melkein lopettanut, kertoo Kivi.
Elämäntaparemonttiin kuuluu myös auton käytön minimointi ja Kiven tuotantoyhtiö lahjoittaa osan voitoista Suomen Luonnonperintösäätiölle.
-Haluan uskoa, että kun suomalaiset pääsevät tähän (kestävän kehityksen) kyytiin, niin he voisivat tästä elämäntavasta tykätäkin, koska suomalaiset ovat puuhastelijakansaa. Totuttamalla itsensä luonnon kannalta parempiin valintoihin voi itsekin paremmin, tuumii Kivi.
-Voin kysyä ihmisiltä, että jos kerran ”laiska ja läski kommari” pystyy tähän, niin mitkä teidän muiden selitykset oikein ovat, hauskuuttaa Kivi.
Lopuksi elämänohje Iikka Kiveltä:
”Yritän ottaa asiat mahdollisimman vähän henkilökohtaisesti ja yritän vastustaa ajatusmallia tyyliin ”miksi aina minulle sattuu tällaista” ja ajatella sen sijaan, että elämä nyt vain on tälläistä. Yritän tarkkailla elämää enemmän kuin puuttua sen kulkuun”.