Elämä alkoi pitkä matka vai lyhyt pätkä. Äidin silmät näki lapsen ja hymy tuli poskille. Pienen tyttölapsen hymy paistoi, kuin aurinko hiekkarannalla.Tämä pieni tyttö oli päivänsäde äidin sydämessä. Elämä vasta alussa, eikä tietoa, kuinka kauan kestää.
Pienen pienen tyttö kasvaa ja kehittyy ja antaa ihania päiviä äidille. Tämän pienen tytön nauru jää ikuisesti äidin sydämeen. Tämä pieni tyttö alkaa kohta konttaamaan. Hän kasvaa silmissä kovaa vauhtia. Kohta hän juoksee kovaa vauhtia karkuun.
Tämä elämän matka pienellä tytöllä on mielenkiintoinen ja uusia asioita oppii joka päivä. Hän kasvaa ja kehittyy ja kohta hän on iso. Koulu alkaa ja siitä lähtee polku, joka kehittää pientä tyttöä paljon. Elämä on arvoituksia täynnä. Koskaan ei tiedä milloin se loppuu.
Elämä on kuin puu mikä kasvaa ja tuuli kaataa sen. Tämä pienen tytön elämä päättyi liian aikaisin. Elämän polku voi loppua yht’äkkiä. Ei kerkeä sanoa hyvästi rakkaalle vaan jää sanomatta kaikki asiat, mitä olisi pitänyt kertoa.
Suru jää kaivamaan äidin sydäntä ja pienen tytön kuva äidin rahapussissa muistuttaa tästä päivänsäteestä. Elämä loppui, mutta muisto jäi. Elämä ilman pientä tyttö tuntuu tyhjältä. Olen kyllä saanut elää päiviä pienen tytön kanssa, joka toi auringon elämään. Nyt minun täytyy kulkea ilman tätä päivänsädettä. Muisto kulkee sydämessä ikuisesti pienestä tytöstä.
Teksti: Tiina Metsäketo
