• Artikkelin kategoria:Maatalous

Maatilan johtaminen edellyttää vahvaa talousosaamista

Maatilan johtaminen edellyttää vahvaa talousosaamista
Isojen päätösten äärellä on uskallettava pohtia rehellisesti yrittäjän tavoitteita ja valmiutta sitoutua tehtyihin päätöksiin jopa vuosikymmenten ajaksi, pohtii Wiklisoftissa työskentelevä Samuli Juurakko.


Samuli Juurakko valmistui nelisen vuotta sitten agrologiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Nykyään hän suunnittelee työkseen taloudenhallinnan työkaluja maatilayrittäjien ja asiantuntijoiden käyttöön.

Juurakko on ollut valmistumisensa jälkeen mietteliäs maatalousalan osaamisvaatimuksista ja agrologikoulutuksen vastaavuudesta etenkin taloudenhallinnan osaamisvaatimuksiin.

– Agrologiopinnoissa keskityttiin talouden osalta pitkälti katelaskentaan, taloustieteelliseen ajatteluun sekä maatilarahoituksen perusteisiin. Niistä on ollut paljon hyötyä, mutta asiantuntijuus edellyttää paljon muutakin, Juurakko pohtii.

Siitä syystä hän aloitti töiden ohella opinnot Vaasan kauppakorkeassa, jossa hän päätti perehtyä yritysten verojuridiikkaan, taloushallinnon syövereihin sekä ympäristö- markkina- ja sopimusoikeuteen.

Samuli kokee, että maataloussektori on kulkenut omia ”juridisia raiteitaan”, mikä saattaa vaikeuttaa yhteisen kielen löytämistä esimerkiksi rahoittajan ja myös verottajan kanssa.

– Mielestäni kaikkien maatilojen tulisi laatia kahdenkertainen kirjanpito, koska siitä saadaan irti niin paljon informaatiota. Maatilaosakeyhtiöiden yleistyminen tuo maatilojen johtamisen lähemmäs muuta yritystoimintaa, mikä on hyvä asia, Samuli pohtii.

Numerot avuksi ja tavoitteet selviksi

Samuli Juurakon mukaan maatalouden neuvontasektorin osaaminen punnitaan etenkin isojen päätösten äärellä, kuten esimerkiksi investointien suunnittelussa, osakeyhtiöittämisissä ja sukupolvenvaihdoksissa.

– Isojen päätösten äärellä on uskallettava pohtia rehellisesti yrittäjän tavoitteita ja valmiutta sitoutua tehtyihin päätöksiin jopa vuosikymmenten ajaksi. Tilan tulevaisuutta tulee myös kyetä simuloimaan erilaisten skenaariolaskelmien kautta niin, että kaikki riskitekijät ja juridiset kiemurat on otettu huomioon. Samaan aikaan on hyvä muistaa, että ruokamarkkinoilla peli on raakaa, Juurakko toteaa.

Hän muistuttaa, että tuottajahintoihin maatilayrittäjä ei voi käytännössä vaikuttaa. Kannattavuuteen vaikutetaankin lähinnä kustannusten hallinnalla ja tuotannon tehostamisella.

-Talouden johtamisen tulee olla realistista ja ennakoivaa. Ja kun tilalla tehdään päätöksiä esimerkiksi konehankinnoista, tulisi niiden perustua numeroihin eikä hetken mielijohteeseen, painottaa Juurakko.

Hän huomauttaa, että eurojen avulla on helpointa löytää yhteinen kieli myös rahoittajan kanssa.

-Oli tuotantosuunta mikä tahansa, niin pärjääminen mitataan euroissa. Hyvät suhteet ja avoimuus rahoittajan suuntaan on tärkeää. Maatilayrittäjän oma ymmärrys tilan taloudesta auttaa lainaneuvotteluissa ja saattaa vaikuttaa jopa lainarahan hintaan, pohtii Juurakko.

Ja toki maatilan menestyminen riippuu talousosaamisen lisäksi myös tuotannon perusasioiden hallinnasta.

– Jos tuotantoa ei hallita riittävän hyvin, talous kärsii. Parhaiden käytäntöjen löytämiseksi tilojen välinen yhteistyö on usein paikallaan. Sen avulla voidaan hallita myös riskejä ja lisätä jopa työn mielekkyyttä, Samuli päättää.

Julkaistu 25.1.2023 klo 11:20.