Seinäjoen Energian päätökset hiilineutraalisuudesta sekä tehdyt investointipäätökset ovat johtaneet siihen, että polttoturvetta ei voimalaitoksille enää tarvitse juurikaan ajaa. Tämä tietää lukuisia konkursseja. Yrittäjillä on kalustossa ja tuotantoalueissa pääomaa kiinni – miten korvataan miljoonien liikevaihdon menetykset? Ei tuotantosuuntaa hetkessä muuteta.
Seinäjoen Energian kokoomuslaiset päättäjät Pertti Mäki-Hakola ja Paula Risikko ovat näemmä sitoutuneet puolueensa tavoitteeseen ”lopettaa turpeen merkittävän energiakäyttö vuoteen 2032 mennessä”, tosin tällä tuhoisalla politiikalla lopettavat polttoturpeen käytön ja ajavat yrittäjät konkurssiin jo vuonna 2021!
Jos turve olisi Suomessa luokiteltu uusiutuvaksi energiaksi, niin kuin se on kaikissa muissa maissa luokiteltu, voisi sitä käyttää biodieselin valmistukseen. Miettikää, mekin täällä Seinäjoella voisimme ajella entisellä ringillä turpeella, ai että. Ja olisimme omavaraisia mitä tulee polttoaineeseen.
Nyt Nesteen uusiutuvaan My Dieseliin käytettään palmuöljyvalmistetta, jota tullin vientitilastojen mukaan Neste toi viime vuonna Kaakkois-Aasiasta yli 141 miljoonaa kiloa – tämä sademetsiä tuhoava rasvahappotisle PFAD voitaisiin korvata kotimaisella turpeella.
Huoltovarmuus on toimivan yhteiskunnan kulmakivi. Yksi ikivihreä tankkilaiva juuttui Suezin kanavaan ja koko maailma pidätti hengitystään. Kiinassa kun tehdään nykyään melkein kaikki tilpehööri, niin Euroopan oli tuotanto jumissa kun ei saatu Kiinasta mustaa muovia ja muita puuttuvia osia tuotteisiin ja laitteisiin. Suomessahan tehdään muovia puusta.
Turpeen alasajo on kuin ampumista omaan jalkaan. Turve on joutunut poliittiseksi pelinappulaksi, aivan perusteettomasti. Suomessa on suojeltuja soita Tanskan pinta-alan verran. Maamme suopinta-alasta on turvetuotannossa Espoon kokoinen pläntti, eli 0,5 prosenttia suopinta-alasta.
Luulisi työllisyyden, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden painavan vaakakupissa enemmän kuin täysin perusteeton punavihreä ideologia. Turve on luokiteltava uusiutuvaksi energiaksi.
Piia Kattelus-Kilpeläinen