Onko suomalainen opiskelija tyhmempi kuin ulkomainen?

Onko suomalainen opiskelija tyhmempi kuin ulkomainen?
Ilkka Hyvönen PS (sit) Seinäjoki


Ilkka-Pohjalaisessa oli artikkeli jossa Peter Vesterbackan mukaan kasvuyritysten taustalle tarvitaan kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita.Tämä on jopa “elämän ja kuoleman kysymys Suomen tulevaisuuden kannalta”. 

– Kaikkien kannalta on todella tärkeää, että me onnistumme kansainvälisessä opiskelijarekrytoinnissa. Tavoite on, että Suomeen saadaan kovia osaajia. Ja kansainvälisistä opiskelijoista saamme kovia osaajia, koska he saavat täällä maailman parhaan koulutuksen.

(Ilkka-Pohjalainen 23.4)

Sillä lailla. Toisin sanoen suomalaisesta opiskelijasta ei saa kovaa osaajaa vaikka hän saisi täällä maailman parhaan koulutuksen. 

Lehti kirjoittaa myös, että Vesterbacka on osakkaana ja neuvonantajana Edunation-yrityksessä jonka tavoitteena on tuoda suomalaisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin lähivuosina ulkomailta 150 000 opiskelijaa.Seamk keskustelee parhaillaan kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin uusista konsepteista Edunationin kanssa.

Siinä vieressä on toinen artikkeli jossa ihmetellään pohjalaisyritysten vaisuja kasvusuunnitelmia, start-up-yritysten vähäistä määrää sekä sitä, että ei löydy yrityksiä, jotka kasvaisivat ja kansainvälistyisivät nopeasti. Syyksi esitetään kulttuuriympäristön lisäksi sitä, että yrittäjät eivät ole niin korkeasti koulutettuja.

Tähän tosiaan auttaakin ulkomaisten opiskelijoiden kouluttaminen Seinäjoella. Suomeen heistä ei muutenkaan jää opiskelujen jälkeen kuin noin puolet ja Seinäjoelle ei sitäkään vähää. 

Kaiken tämän sijaan resurssit voisi käyttää yhteistyöhön maakunnan yritysten kanssa niin, että opiskelijat jo opiskeluaikana saisivat harjoittelupaikan pohjalaiskunnista,jalkansa tulevan työpaikan oven väliin sekä tutkintonsa suoritettua loppuun. Osaajista ja työntekijöistähän piti olla puutetta. Nuoret ovat rohkeita, kielitaitoisia ja kansainvälisesti aktiivisia 

 -vaikka ovatkin suomalaisia.

Lisäksi vielä se, että osaajia ja hyvinvoivia, omillaan toimeentulevia kansalaisia syntyy sillä, että mahdollisimman moni saisi toivomansa opiskelupaikan ja valmistuu ammattiin.

Viime vuosina myös ammattikorkeakoulujen opetuksen taso ja määrä on puhuttanut.Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kattojärjestön, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKin mukaan rahoitusleikkaukset ovat henkilöstön vähentämisen ja jäljelle jääneen henkilöstön kuormittumisen vuoksi johtaneet heikompaan ja vähäisempään ohjaukseen ja opetukseen. Eiköhän ole turha haalia ulkomaisia opiskelijoita vähäisin resurssein jos koko tasokas ammattikorkeakoulujärjestelmä alkaa natista liitoksistaan.

Ja vielä viimeisenä asiana, jota en voi käsittää, ovat opiskelupaikat.

Ulkomaiset opiskelijat hakeutuvat englanninkielisiin koulutuksiin.

Kansainvälisyydestä kiinnostuneet ja kielitaitoiset suomalaisopiskelijat ovat myös halukkaita aloittamaan opiskelut näissä koulutuksissa.

SeAMKin kolmeen englanninkieliseen AMK-tutkinto-ohjelmaan on yhteensä 802 hakijaa.Aloituspaikkoja on 90 joten 712 hakijaa jää ilman koulutuspaikkaa. Olisi mukava nähdä tilasto kuinka aloituspaikat jakaantuvat suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken. Kaikki jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa ovat häviäjiä matkalla kisaamaan työpaikoista.

Toivon että ainakin hän jonka juuret ovat tässä maakunnassa ja jolle täällä työllistyminen ja oman elämän rakentaminen on tärkeää, saisi opiskelupaikan Seinäjoelta.

Ilkka Hyvönen, kunnallisvaaliehdokas Ps (sit), Seinäjoki

Julkaistu 25.4.2021 klo 22:17.