-Mulla on hirveä nälkä, koulussa oli kasvissosekeittoa. Tee minulle iso leipä.
Kolmasluokkalainen on nälkäinen kellon ollessa kaksi iltapäivällä. Välipalaksi menee iso pala vöyrinpoikaa voilla, metvurstilla, kurkulla ja pulled porkilla maustettuna. Janojuomaksi maistuu punaiseen maitoon tehty kaakao. Myös kuudesluokkalainen sisko on nälkäinen, tosin takana on koulupäivään sisältynyt liikunnan kaksoistunti. Lautaselle kasataan näkkileipää, meetvurstia ja aamulla paistettua kananmunaa. Mukaan mahtuu vielä tomaattia.
***********
Äkämystynyt isäntä pysäyttää ruokakaupassa. Hän vaatii muutosta Seinäjoen kouluruokailuun. Kasvisruoka ja puuropäivät eivät saa ymmärrystä, koska kasvavat lapset tarvitsevat kunnon ruokaa. Lisäksi hän ei ymmärrä, että lapsille juotetaan rasvatonta maitoa koulussa. Esimerkiksi hän nostaa urheilevan pojan, joka on tajuttoman nälkäinen koulupäivän jälkeen, koska ”klonna” ei vatsaa täytä. Toisena esimerkkinä saan kuulla Untamalan perukoilta ani varhain koulutielle lähtevästä lapsesta, joka ei selviä pitkästä koulupäivästä sosekeiton tai kaurapuuron voimalla.
Tiedän kyllä itsekin tilanteen, eivät omatkaan lapset ilosta hypi keittopäivinä ja kasvisnakit aiheuttavat suoranaista vastenmielisyyttä. Itse kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä lasten lautaselle laitetaan liha lihana ja kasvikset kasviksina.
Kerron isännälle, että EU:n koulumaitotuki ohjataan rasvattomalle maidolle. Jatkan juttelua kertomalla, että muistan kyllä, että jossain kunnassa vaihdettiin koulumaito rasvaisempaan oppilaiden aloitteesta. Oppilaat ovat myös lakkoilleet sen eteen, jotta kevytlevite vaihtuisi voihin. Isäntä on varma, että ruokahävikki on suurta kasvisruokapäivinä ja että ruuan hävikistä koituu veronmaksajalle suurempi lasku kuin siitä, että koulumaito vaihtuisi klonnasta oikeaan maitoon ja että lapsille aletaan syöttämään kunnon ruokaa.
******************
Suomessa kouluruokailu perustuu lakiin. Lapsilla on oikeus maksuttomaan ateriaan kouluissa. Sen sijaan kouluruokailun sisältöä ohjataan suosituksin, joka ei ole kuntia velvoittavaa pakottavaa lakitasoista sääntelyä. Yksittäiset kunnat ovat jo Suomessa ottaneet järjen käteen ja kuunnelleet oppilaita sekä vanhempia sen suhteen, mitä koulussa tarjotaan. Koska on Seinäjoen vuoro?
Piia Kattelus-Kilpeläinen