Tutkimukset hellivät maalla asumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan maatilalla kasvavilla lapsilla on jopa puolet pienempi riski sairastua astmaan ja allergioihin. Toisen tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan maaseudun lapset ovat kaupunkilaislapsia edellä motoristen taitojen hallinnassa.
Maalla asuminen on mitä parhainta terveyden edistämistä, koska lapsen riski sairastua astmaan on sitä pienempi, mitä enemmän kodin sisätilojen bakteeristo muistuttaa maalaistalon bakteeristoa. Maaseudun terveessä maalaisilmassa kasvaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ulkokengillä saapasteltaisiin sisätiloissa. Sitä tuskin sitä kukaan kotonaan sallii, vaikka tutkimuksesta se olisi näin tulkittavissa.
Maaseudun lapset ovat kaupunkilaislapsia edellä myös motoristen taitojen hallinnassa. Taitavat tenavat-tutkimuksessa parhaat 3–7-vuotiaiden lasten motoriset taidot löytyivät maaseudulla asuvilta lapsilla. Maaseudulla asuvat lapset myös ulkoilivat eniten päiväkotipäivän jälkeen. Vastaavasti pääkaupunkiseudun lapset osallistuivat muita enemmän ohjattuihin liikuntaharrastuksiin.
Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaitoja, joita lapsen arjessa nähdään esimerkiksi lapsen juostessa, kiivetessä ja piirtäessä. Riittävät motoriset taidot mahdollistavat osallistumisen ikä- ja kehitystasolle tyypillisiin leikkeihin, kuten erilaisiin juoksuleikkeihin ja pallopeleihin.
Kesä onkin loistavaa aikaa liikkua perheenä. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen rauhoittaa, tuottaa uusia elämyksiä ja stimuloi lapsen motorisia taitoja. Ulkoilu on myös täysin ilmaista eikä tarvitse murehtia lomabudjettia.
Ulkona lapsella on tilaa leikkiä ja haastaa itseään monipuolisesti motoriikkaa kehittäen. Kun lapsi kokee onnistuvansa, harjoittelun ja toistojen määrä lisääntyy sekä taito paranee. Lisäksi ulkoilu ja harrastaminen voivat tukea toisiaan, jos harrastuksissa opittuja taitoja saa tehdä lisää omaehtoisen ulkoilun aikana
Taitavat tenavat -tutkimuksen tulosten mukaan matala asukastiheys, kuten maaseudulla, oli yhteydessä parempiin motorisiin taitoihin ja runsaampaan ulkona vietettyyn aikaan. Korkeampi asukastiheys, kuten pääkaupunkiseudulla, oli puolestaan yhteydessä heikompiin motorisiin taitoihin sekä yleisempään liikuntaharrastukseen osallistumiseen. Tämä on myös tärkeä asuntopoliittinen huomio aikana, jolloin kerrostaloasumisesta yritetään tehdä sääntö myös maaseutukaupungeissa.
Ympäristösuunnittelussa tulisikin ottaa huomioon turvallisuus, monipuolisuus ja lasten mahdollisuus liikkua itsenäisesti ikään sopivalla tavalla. Alueellisen tasavertaisuuden näkökulmasta on hyvä tunnistaa alueiden eroavaisuuksia ja kehittää olosuhteita tasapuolisesti. Se tukee myös lasten motorisia taitoja.
Piia Kattelus-Kilpeläinen
