Koululaiset ovat kautta aikojen tehneet retkiä. Päivä luokkahuoneen ulkopuolella virkistää eivätkä seinät rajoita oppimista. Retket, erityisesti liikuntapäivät, on pyritty järjestämään niin, että oppilaille on tarjolla vaihtoehtoja; jos rinnehiihto ei kiinnosta, voi valita murtomaahiihdon, kävelyn tai pulkkamäen sen sijaan. Koulu on pyrkinyt pitämään kustannukset niin kohtuullisina, että retken maksullisuus ei olisi este kenellekään. 

Erityisen odotettuja ainakin omien lasten kohdalla ovat olleet laskettelupäivät Simpsiölle tai Joupiskalle. Koulupäivän aikana tehty lasketteluretki antaa lapselle mahdollisuuden kokeilla mieluista talviurheilulajia ja viettää riemukas päivä ulkoilmassa. Koulupäivän puitteissa järjestetty liikuntakokemus on useille vanhemmille helpotus, tuleehan päivän aktiviviteetti hoidettua koulupäivän aikana. Nyt tämä perinne ollaan romuttamassa tasa-arvoon vedoten – vähän kuten armeijassa; kun yksi mokaa, niin kaikki kärsivät rangaistuksen.

Apulaisoikeusasiamies on nimittäin antanut ratkaisun, jonka mukaan perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen: jokaisella on oikeus yhdenvertaisesti ilman lisämaksuja osallistua opetukseen. Tämä on aiheuttanut sen, että liikuntapäivät ja retket on julistettu pannaan ja koulut ovat peruneet aikaisemmin sovittuja laskettelupäiviä täällä Pohjanmaallakin.

Oikeusasiamiehen mukaan kunnan tulee antaa riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen myös koulun ulkopuolella. Hän on sitä mieltä, että laskettelu/kävely/hiihto/pulkkamäki-vaihtoehdot voivat lisätä lasten epätasa-arvoa. Se, että tarjolla on sekä maksullinen että maksuton vaihtoehto, jakaa oppilaat niihin, joilla on maksukykyä ja niihin, joilla tätä ei ole. Kunta ei saisi luoda käytäntöjä, jotka voivat lisätä lasten epätasa-arvoa. Voi itku. Pian joudumme luopumaan oppivelvollisuudestakin, koska sekin lisää epätasa-arvoa: toiset kun oppivat toisia paremmin. Tasa-arvon mahdottomuudessa mennään jo liiallisuuksiin ja tasapäistäminen on kuin kommunismia.

*****

Seinäjoella on meneillään säästökuuri. Ollaan nuukia kuin Laihialla. Yhtenä keinona on etäespanjan kielen opetuksesta luopuminen. Etäespanja on antanut aikaisempina vuosina sivukylien (=liitoskuntien) pienempien koulujen oppilaille mahdollisuuden aloittaa vieraan kielen opinnot neljännellä luokalla. Kun oppilaiden minimimäärä kieliryhmässä on korkea,  ei pienemmissä kouluissa ole ollut mahdollisuuksia saada kieliryhmää kasaan muuta kuin espanjan etäopiskelun kautta. Nyt sitten tämäkin on ”terminado” eli loppu. Que pena. Voi harmi. Tämäkö nyt sitten on sitä oikeusasiamiehen peräänkuuluttamaa tasa-arvoista oppilaiden kohtelua, kun etäopinnot laukkautetaan ”säästöihin” vedoten ja käytännössä estetään vieraan kielen opiskelu sivukylillä? Mitäs tähän sanot, apulaisoikeusmies.

Piia Kattelus-Kilpeläinen