Puheenjohtajan palsta – Pihalla kuin lumiakka



Puheenjohtajan palstalla Piia Kattelus-Kilpeläinen ottaa kantaa asioihin

Poliiseja on haluttu leimattu rasisteiksi etenkin vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryn ja sen mukanaan tuomien vakavien turvallisuusongelmien jälkeen. Kesällä 2017 marginaalimedia Long Play väitti julkisesti, että poliisin salaisessa Facebook-ryhmässä kielenkäyttö olisi rasistista. Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen hyllytti ensitöikseen ryhmää moderoineen Marko Fobba Forssin, vaikka ei kertomansa mukaan tiennyt, mitä ryhmässä oli kommentoitu.

Otin kantaa aiheeseen omalla Facebook-seinälläni toteamalla, että ”poliisiylijohtaja on pihalla kuin lumiakka”. Lisäksi ihmettelin sitä, että poliisijohtaja lähtee laukalle vihervasemmistolaisten propagandan ja huhujen perusteella selvittämättä ensin asiaa – eikö hänessä ollut miestä puolustaa omiaan?

Sain tästä poliisijohdon vihat niskaani, vaikka olinkin oikeassa – sittemmin on lähes koko poliisin ylin johto istunut käräjillä syytettyjen penkillä ja väitteet poliisien rasistisesta Facebook-ryhmästä kaatuivat; ei aloitettu edes tutkintaa, koska mitään rasistista ryhmässä ei syyttäjän mukaan ilmennyt.

Poliittisten mielipiteiden laukominen ei voi olla vain kansanedustajien ja ministerien yksinoikeus. Perustuslaki turvaa kaikille poliittisen ja uskonnon mielipiteenvapauden, myös poliiseille. Maahanmuuton ongelmat kertyvät meidän kuntapäättäjien vastuulle. Raiskausrikosten kasvun maksavat tavalliset ihmiset ja kaupungit kasvavine sosiaalimenoineen.

**********
Pian selviää, ovatko Seinäjoen kuntapäättäjät kuntalaisten asialla vai ovatko ulkoistaneet itsensä pihalle sen kuuluisan lumiakan tavoin – käsittelyyn on tulossa hulevesimaksu. Kaupungissa on yli 11 000 kiinteistöä, joilta nyt halutaan kerätä lähes miljoonan euron verran hulevesimaksua. Kiinteistöveroa jo kerätään kovalla prosentilla – mihin raha käytetään, jos pitää uusi veroluonteinen maksu sanella?

Suunnitellun hulevesimaksun suuruus olisi Seinäjoella 25€ – 600€ vuodessa. Summa määräytyisi kiinteistön pinta-alan mukaisesti eli mitä isompi tontti, sitä korkeampi taksa. Tämä rankaisisi rajulla kädellä etenkin liitoskuntien omakotiasujia, joilta tuskin juurikaan edes kertyy hulevettä verkostoon – isot pihat ja puut kun sitovat sadeveden tehokkaasti. Taas maaseudun asukkaat maksaisivat asvalttikaupunkilaisten infran, valitettavan tuttua sosialisointia Seinäjoella. Korkeimpaan maksuluokkaan kuuluisivat yritykset ml. maatalouden tilaa vievät tuotantotilat.

Hulevesimaksu olisi kiinteistöveron tapainen lisärasite kiinteistönomistajille. Miten käy Ylistaron ja Peräseinäjoen tonttikaupan vaihdittamisen? Liitoskuntia kuinmarkkinoidaan isoilla tonteilla. Nähtäväksi jää, otetaanko tämä kiinteistöveron jatke kaupungissa käyttöön, minä ainakin sitä vastustan.

Julkaistu 4.12.2020 klo 21:11.