Suo, kuokka, Jussi ja keskusta

You are currently viewing Suo, kuokka, Jussi ja keskusta

Tämä blogi on puolustuspuheenvuoro turpeelle ja kehotus keskustalle vastustamaan turpeen käytön alasajoa hallituksen kehysriihessä.

Suomalainen maajussi on taistellut hallaa vastaan suota kuivattamalla ja tekemällä siitä peltomaata. Suomi -nimessäkin on puolet suota. Suomen valtava, vuosittain yli 30 milj.m3 metsien kasvuylijäämä, on suurelta osalta 1960-luvun intensiivisen soiden ojitusohjelman seurausta- pääosin Pohjanmaalla. Siis joka vuosi metsiämme hakataan n. 75 milj. m3 ja metsät kasvavat n. 110 milj.m3. Siis uutta hiilinielua pukkaa kohisemalla. Viimeisten 40 vuoden aikana metsiemme puuvarasto on tuplaantunut.

Suomessa on soita vajaat 9 milj.ha, josta ojitettua n. 5.5 milj.ha. Turvetuotannossa on vain n. 73.000 ha eli 1.3 % ja koko suoalasta vain 0.8 % . Voi kysyä onko se paljon? Turpeen käyttö työllistää n. 5 000 ihmistä vuodessa. Turve tuottaa lämpöä satoi tai paistoi , tuuleeko vai ei. Sitäpaitsi turvelämpö on lähes 100 %:sti kotimaista. Kuinka moni mahtaa tietää , että Suomen turvesoiden energiasisältö on enemmän kuin tunnetut Pohjanmeren öljyvarat! Kun turvesuo kunnostetaan tuotantovalmiiksi ja aloitetaan tuotanto, ylimpänä kerroksena on  vähän  maatunut kasvuturve, jota jyrsitään n. 10 cm kerros vuodessa. Keskimääräinen  polttoturpeeksi soveltuva turvekerros on n. 2 m paksu.  Eli n. 20 vuotta kestää ”tyhjentää” suoalue. Mitä sitten? On kolme vaihtoehtoa 1) tukitaan ojat ja annetaan alueen soistua uudelleen. Pitkä ja hidas tie , mutta suo siitä tulee. 2) tehdään turvesuon pohjasta peltoa 3) istutetaan alue kasvamaan metsää. Mikä tässä on ongelma? Hitaammin tai nopeammin alue palautuu hiiltä sitovaksi.

Niin kauan kuin kivihiiltä kaivetaan maailmalla ja öljyä poltetaan on sulaa hulluutta ajaa Suomen hyvin toimiva turvetuotanto alas ja sen mukana maakuntien kipeästi tarvitsemat 5000 työpaikkaa ja siinä sivussa iso joukko turveyrittäjiä konkurssiin. Suomeen on rakennettu kymmenittäin turvetta ja puuta ( haketta ) käyttäviä voimaloita. Optimihyötysuhde useissa näissä laitoksissa raaka-aineen suhteen on jossain 20 % turvetta ja 80 % puuta. On myös muistettava, että tekniikka kehittyy kaiken aikaa ja lämpölaitosten piipuissa suodatetaan haitallisia kaasuja yhä paremmin ja ohjataan hyötykäyttöön entistä enemmän.

Ei Suomen eikä maaseudun etu voi olla, että haketta tuodaan rekkarallilla Venäjältä tai laivoilla merten takaa. Samaan aikaan Suomen metsät puskevat puuta ennätysvauhdilla.

Vedotaan Suomen ilmastotavoitteisiin ja turpeen uusiutumattomuuteen luonnonvarana sitä alasajavien cityvihreiden joukoissa. Turve kuitenkin uusiutuu – tosin hitaasti- mutta uusiutuu kuitenkin, jota kivihiili ja öljy eivät tee koskaan.  Kun puhutaan ilmaston lämpenemisestä ja maalataan kauhukuvia ankeasta tulevaisuudesta turvetta syyllistettäessä, on hyvä muistaa, että Suomen osuus maailman ilmaston saastuttamisesta on promilleissa! Vaikka koko Suomi häviäisi maailman kartalta, näkyisikö se missään? Ensin pitäisi kohdistaa katse todellisiin suursaastuttajiin kuten esim. Kiinaan ja Intiaan. Myös USA ja Venäjä ovat kunnostautuneet saastuttavien öljyn ja kivihiilen suurtuottajina.

Lopuksi otsikon vihjailema viesti keskustalle. Jos te ette aja ponnella maaseudun ja maakuntien asiaa, niin kuka sitten. Eikö teidän pitäisi olla kiven kovaan puolustamassa joka ikistä työpaikkaa maaseudulla. Turha on jäljestäpäin haikailla ja voivotella maaseudun autioitumisen ja kurjistumisen perään, jos asioista päätettäessä edustajanne nukkuvat. Turpeesta on hyvä aloittaa vyörrytys.

Martti Issakainen, metsänhoitaja

Julkaistu 21.4.2021 klo 23:07.