Marraskuun viimeisellä viikolla julkistetut uudet ravitsemussuositukset ovat herättäneet raivoisaa keskustelua julkisuudessa ja erityisen paljon sosiaalisessa mediassa. Yle:n pääuutiset totesi keskiviikkona, että ravitsemussuositukset ovat käynnistäneet suoranaisen ”leikkeleraivon”. Tällä viitataan siihen, että ravitsemussuosituksissa vaaditaan vähentämään erityisesti punaisen lihan määrää ja leikkeleiden käyttöä 0-350 grammaan viikossa. Tällä hetkellä kulutus on lähempänä yhtä kiloa viikossa.
Yle:n A-studiossa keskiviikkona (27.11.2024) professori Maijaliisa Erkkola väitti, että ravitsemussuositukset on tehty terveysperusteisesti. Ravitsemussuosituksissa kuitenkin tosiallisesti todetaan, että ”sekä pohjoismaisten että kansallisten ravitsemussuositusten keskeisenä tavoitteena on edistää planetaarista terveyttä eli ihmisten ja muun luonnon toisiaan tukevaa hyvinvointia ja terveyttä”.
Ravitsemussuosituksia on laajasti kritisoitu siitä, että niissä yritetään harhauttaa lukijoita esittelemällä vain muutamia, nimenomaan ympäristöperusteisia ateriakokonaisuuksia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuosituksissa sivuilla 64-71 on kuvattu viisi ”ruokavalion koostaminen” -lautasmallia. Yhdessäkään näissä ei ollut mitään lihatuotetta. Tämä on ristiriidassa sen väitteen kanssa, että suosituksissa olisi huomioitu suomalainen ruokaympäristö ja tuotantotapa.
Ilmeisesti juuri tällä tavalla on onnistuttu harhauttamaan lukijoita. Kun ravintoaineiden ja suojaravintoaineiden saanti ohjataan palkokasvien ja kasvisten suuntaan, vähennetään samaan aikaan lihan määriä. Tällöin voidaan ”kirkkain silmin” väittää, että lihaa voidaan vähentää, vaikka tosiasiallisesti näin ei olisikaan.
Ravitsemussuosituksissa on nimenomaisesti kirjoitettu, että ”niiden pohjalta tehtiin mallinnuslaskelmia, joiden avulla selvitettiin ravintoaineiden saannin riittävyyttä eri väestöryhmissä ja muutosten ympäristövaikutuksia siirryttäessä suositusten mukaisiin, kasvipainotteisiin ruokavalioihin.”
Ravitsemussuosituksissa väitetään, että ”kaikki määrälliset suositukset perustuvat johdonmukaiseen tutkimusnäyttöön ravinnon ja terveyden välisestä yhteydestä”. MTK (3.8.2021) kuitenkin viittasi WFO:n riippumattoman 15 tutkijan ja asiantuntijan tutkimusnäyttöön, jossa ”viidestä merkittävästä tutkimuksesta tehty tuore selvitys osoitti, että prosessoimattoman punaisen lihan syönnistä alle 100 grammaa päivässä ei ole osoitettavissa terveysriskejä”.
Ravitsemussuosituksissa suomalaisia yritetään sumuttaa siten, että ei ole lainkaan haluttu eriyttää prosessoimattoman ja prosessoidun punaisen lihan eroja.
Eläinten hyvinvointia ei huomioitu
Kestävä kehitys ja vastuullisuus koostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Ekologisessa kestävyydessä tulisi huomioida mm. luonnon monimuotoisuus, veden käyttö, ilmastovaikutukset, rehevöityminen ja eläinten hyvinvointi.
Ilmasto-sana esiintyy ravitsemussuosituksissa hurjat 49 kertaa. Sen sijaan ”suositusten ulkopuolelle on jätetty joitakin ruoantuotannon kannalta olennaisia teemoja, kuten eläinten hyvinvointi”.
Kristillisdemokraattien maa- ja metsätalousryhmän varapuheenjohtaja, naudanlihantuottaja Ahti-Pekka Vornanen on suorastaan pöyristynyt professorin ulostulosta A-studiossa:
-Aivan käsittämätöntä. Professori väitti televisiossa, että ympäristö- ja ilmastoperusteet eivät olisi olleet ravitsemussuositusten takana, mutta valistuneet lukijat löysivät heti 120-sivuisesta ”kestävää terveyttä ruoasta” -kansalliset ravitsemussuositukset, että Erkkolan puheet ovat vailla pohjaa. Pötypuhetta, jyrähtää Vornanen.
Vornanen ihmettelee, että Erkkola sivuutti sen, että Suomessa tuotantotiloilla ei ole salmonellaa, antibioottijäämiä ja kasvinsuojeluaineita käytetään vähän.
-Erkkolan ulostulo kasvintuonnin lisäämisestä tosiallisesti lisää hiilipäästöjä, samoin on tuontilihan osalta, Vornanen muistuttaa.
Myös kristillisdemokraattien puoluevaltuusto kritisoi ravitsemussuosituskeskustelua: ”Ravitsemussuositusten on perustuttava kliiniseen ravitsemustutkimukseen. Jos muita perusteita käytetään, niin seuraavana pitää olla huoltovarmuuden varmistaminen.”
”Ruokasektori tarvitsee yhteiskuntasopimuksen”
Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto ehdottaa, että koko suomalaiselle ruokaketjulle rakennetaan yhteinen yhteiskuntasopimus. Elintarvikesektori työllistää kerrannaisvaikutuksineen jopa lähes 300 000 suomalaista. Yhteiskuntasopimuksella voitaisiin varmistaa tällä hetkellä kaupalle keskittyvän ketjun lisäarvon ja hurjan tuloksen välittyminen myös ruokaketjun alkupäähän, elintarviketeollisuudelle ja palkansaajille. Yhteiskuntasopimus tehtäisiin rikkomatta eri osapuolten sopimusvapautta esim. viideksi vuodeksi. Yhteiskuntasopimus voisi kattaa sektorin kasvun ja viennin edistämisen lisäksi myös ympäristö- ja ilmastositoumuksen.
Eduskuntapuolueet ovat keväällä 2023 sitoutuneet Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin. Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) johdolla on aloitettu välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi, jotta ”alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan”.
”Maatalouden ja elintarviketeollisuuden pääpaino on oltava ruoan tuottaminen, kannattavasti. Yhteiskuntasopimuksessa voitaisiin sopia esim. maatalouden sivuvirtana syntyvien ilmasto- tai biodiversiteettihyötyjen syntymisen rahoittaminen ruoantuotannon ulkopuolelta tulevalla rahoituksella esim. erillisellä rahasto- tai muulla rahoitusmallilla. Täten varmistettaisiin, ettei enää enempää kuristeta maataloustuottajia ja elintarviketeollisuutta. Suomessa suuri osa elintarviketeollisuudesta on tuottajien omistamaa, joten tuottajien ja teollisuuden menestys kulkee käsi kädessä.
Hallitusohjelman mukaisesti elintarvikemarkkinalain lisäksi myös hankinta- ja kilpailulain muutoksia on vauhditettava ruokaketjun tasapuolisemman tulonjaon turvaamiseksi. Erityisesti kaupan tehdessä miljarditulosta, saavat tuottajat hädin tuskin puolet laskennallisesta tuntipalkkavaatimuksestaan.”
Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto perää vastuullisuutta niin kaupalta kuin pankeilta, koska maataloustuottajat ovat viime vuosina olleet tiukoilla. Maatalouden akuutin kassakriisin taustalla on kaupan vähäinen kilpailu ja määräävää markkina-asema monien tuoteryhmien kohdalla. Pankkien on tunnistettava yhteiskuntavastuunsa alan rahoittajana. Myös ravitsemussuositusten on perustuttava kliiniseen ravitsemustutkimukseen. Jos muita perusteita käytetään, niin seuraavana pitää olla huoltovarmuuden varmistaminen.
Suomen huoltovarmuuden perusta on maidon- ja lihantuotannon sekä tyypillisten suomalaisten vilja- ja valkuaiskasvien vakaan ja kannattavan tuotannon edellytysten varmistamisen.
Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto tukee vahvasti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) jämäkkiä linjauksia ruokaa tuottavan maatalouden puolustajana. Kestävä kehitys koostuu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden tärkein tehtävä tulee olla tuottaa ravintorikasta ruokaa ja huoltovarmuutta suomalaisille ja kasvua viennistä.
SAMI KILPELÄINEN
