Seinäjoen kaupungin tilinpäätöksen ja Kansaneläkelaitos KELAlta saatavien eri lasten hoitomuotojen kustannusvertailu osoittaa, että yksityiset päiväkodit ovat seinäjokelaisten veronmaksajien kannalta ylivoimaisesti kallein hoitomuoto.
-Palvelusetelin arvo on 219 euroa korkeampi lasta kohden kuukaudessa kuin oman toiminnan päiväkodin bruttomeno ja 104 euroa korkeampi kuin oman toiminnan keskiarvo, puuskahtaa Seinäjoella ja Nurmossa päivähoidon johtajana toiminut Juhani Rytkönen.
Vuositasolla poikkeamman vaikutus on Rytkösen mukaan 300 000 – 700 000euroa kalliinpaa hoitoa kuin kaupungin oma toiminta.
-Ei kiinnosta päättäjiä eikä tarkastuslautakuntaa, ihmettelee Rytkönen.
Palvelusetelin arvoa korotettiin
Palvelusetelin arvo yksityisille päiväkodeille on korotuksen jälkeen 1113,23 euroa lapsesta kuukaudessa. Sen sijaan kotihoidon tuella kotona hoidettavasta lapsesta Seinäjoen kaupunki ei välttämättä maksa euroakaan, mikäli esimerkiksi kolmihenkisen perheen bruttotulot kotihoidontuki mukaan lukien ylittää 3356,23 euroa.
Kotihoidon tuen kuntalisä on Seinäjoella enintään 181 euroa kuukaudessa alle 3-vuotiaasta lapsesta mikäli kolmihenkisen perheen bruttotulot kotihoidon tuen kanssa ovat alle 1430 euroa kuukaudessa.
Rytkösen ihmettelee, että ”tilinpäätösten perusteella on todettavissa kaupungin oman toiminnan kulujen laskeneen keskimäärin 14 euroa kuukaudessa, mutta siitä huolimatta palveluseteliä korotetiin”.
-Kaupungin oma toiminta halpeni hoitopaikkaa kohden kuukaudessa eniten ryhmiksissä (-86 euroa) ja päiväkodeissa (-43 €/hoitopaikka/kk), muistuttaa Rytkönen.
Rytkönen pitää kotihoidon tukea erittäin edullisena sekä KELAn maksaman valtion budjetista tulevan rahan ja kuntalaisten maksaman kuntalisänkin jälkeen.
-Se on vähintään 296 euroa vähemmän kuin päivähoidon kesimääräinen meno kuukaudessa lasta kohden ja 400 euroa vähemmän kuin palvelusetelistä tuleva kulu, arvioi Rytkönen kotihoidon tuen edullisuutta.
”Perhepäivähoito poliittisen ajojahdin kohteena?”
Yksityisen hoidon tuki on varsin edullinen hoitomuoto sekä kuntalaisten että valtion näkökulmasta. Rytkösen mukaan sen kustannukset ovat 361 euroa vähemmän kuin kaupungin oman toiminnan keskiarvo. Palvelusetelin arvoon nähden yksityisen hoidon tuki on 465 euroa edullisempi.
Perhepäivähoidon laskennallinen meno on tarkoin määritetty työehtosopimuksissa ruoka- ja muitakustannuksia myöten. Kustannuksia säätelevän KVTES:n palkalla ja kustannuskorvauksilla Seinäjoen tilinpäätöksessä 2017 ilmoitettu kustannustaso on 481 on enemmän KVTESin mukaiset kulut. Eroa selittää hallinnollisten kustannusten ja sijaishoitopaikkojen vyöryttäminen osaksi perhepäivähoidon kustannuksia.
-Poikkeama johtuu osittain ylityökorvauksista, jotka vuosityöajan puitteissa on mahdollisuus korvata myös pidennettynä vuosilomana ja sijaishoidon tarjoamisella kesäajan vapaissa yksiköissä, Rytkönen arvioi.
Rytkönen perää Seinäjoen päättäjiltä rehellistä tarkastelua eri hoitomuotojen kustannuksista. Hänen mukaansa hallinnon kustannuksien vierittäminen perhepäivähoidolle ei välttämättä tapahdu oikeudenmukaisesti.
Pitkän päivätyön alalla tehnyt Rytkönen lataa lopuksi painetta ja vaatii vastuuseen niin opettajien ammattijärjestö OAJ:ta, polittiisia päättäjiä kuin viranhaltijajohtoa:
-Hallintokustannuksilla ja muilla toimilla pyritään perhepäivähoidon tietoiseen alasajaoon kalliina hoitona.
