Seinäjoen taidehallin Vintillä avautuu joulukuun alussa Valoon kahlittu -näyttely, joka nostaa valokeilaan ikonisen valokuvan, Härmän häjyjen Antti Rannanjärven (1828–1882) ja Antti Isotalon (1831–1911) kahlekuvan, ja naisen kuvan takana. Vaikka valokuva on Suomen tunnetuimpia ja levisi jo omana aikanaan 1800-luvun loppupuolella ympäri maailman suomalaisten siirtolaisten mukana, harva tietää, että kuvan otti uraansa aloitteleva vaasalainen valokuvaaja Julia Widgrén (1842–1917) vain 27-vuotiaana.
Valoon kahlitut -näyttely on kunnianosoitus Julia Widgrénille. Näyttely käsittelee erityisesti Widgrénin uraa suomalaisen valokuvauksen pioneerina ja kertoo tarinan hänen kuvaamiensa valokuvien takana. Keskiössä on erityisesti valokuvan kehitys Suomessa, naisten aktiivinen rooli varhaisessa valokuvauksessa ja kuvat vangeista ja maaseudun ihmisistä, erityisesti naisista. Näyttely kertoo myös Rannanjärven ja Isotalon valokuvan syntytarinan. Näyttelyn taiteilijat ovat Anne-Mari Ahonen, Hanna Koikkalainen ja Hanneriina Moisseinen. Näyttelyn kuratoi Heta Kaisto. Näyttelyn taustatutkimusta on ollut tekemässä palkittu Ilkka-Pohjalaisen toimittaja Anne Puumala.
Näyttelyssä on esillä laaja aineisto arkistovalokuvia sekä museoesineitä, jotka antavat kattavan kuvan Julia Widgrénin urasta, tuotannosta ja ajasta, jossa hän eli. Ovatpa esillä myös Vaasan vankilasta ja Ala-Härmän kotiseutumuseosta lainatut Rannanjärven ja Isotalon aidot kahleet. Näyttelyn taiteilijoiden uudet taideteokset ovat inspiroituneet Widgrénin valokuvista ja esillä on esimerkiksi teostoisintoja kuuluisasta häjykuvasta.
Näyttely on esillä Seinäjoen taidehallin Vintti-näyttelytilassa taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa 7.12.2024–19.4.2025. Näyttelyn avointa avajaistapahtumaa vietetään 5.12. Itsenäisyyspäivän etkojen yhteydessä.
