• Artikkelin kategoria:Yleinen

Tapio Salminen: Turve ja dominoefekti

You are currently viewing Tapio Salminen: Turve ja dominoefekti
Jos turvetuotanto loppuu, vähenevät kuntiin tulevat rahat, kun turpeen parissa työskennelleet ihmiset siirtyvät veronmaksajista yhteiskunnan tukiluukuille. Tästä seuraa dominoefekti, eli työttömyys kasvaa turvetuotannosta poistuvia ihmisiä suuremmaksi.

Turvetuotantoa on ajettu alas tämän vuosituhannen alusta asti. Lähtölaukaus alasajolle ”ammuttiin” 5.12.2000, kun eduskunnan Suuri valiokunta sai päätettäväkseen, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei. Koska asiasta oli tuolloin erimielisyyttä, siitä äänestettiin. Äänet menivät tasan 12-12 ja päätös tehtiin arpomalla. Kolikko kellahti niin päin, että turpeesta tuli eduskunnan päätöksellä uusiutumaton luonnonvara. Todellisuudessa turve lisääntyy eli uusiutuu vuosittain noin 40 miljoonaa kuutiometriä, eli sen käytön voisi moninkertaistaa kajoamatta lainkaan turvepääomaan. Kansalaisaloite ”Turve uusiutuvaksi” on ollut eduskunnan käsiteltävänä yli vuoden odottamassa tämän vääryyden oikaisemista. 

Kuluneiden runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana on turvetuotantoa syytetty vesistöjen pilaamisesta ja sittemmin turpeen polttoa ilmaston lämpenemisestä. Kumpaankaan syytökseen ei ole ollut asiaperusteita. 

Turve on Suomelle korvaamatonta energiana, vihannesten kasvualustana ja kotieläinten kuivikkeena, eli omavaraisuuden ylläpitäjänä. Kymmenille maaseutukunnille se on kuin vienti Suomelle, eli tuo paikkakunnille rahaa jolla ylläpidetään palveluja kouluista teiden kunnossapitoon ja moniin muihinkin tarkoituksiin. Useissa maaseutukunnissa turvetuotanto on suurin tai ainakin yksi suurimmista työllistäjistä ja veronmaksajista. 

Jos turvetuotanto loppuu, vähenevät kuntiin tulevat rahat, kun turpeen parissa työskennelleet ihmiset siirtyvät veronmaksajista yhteiskunnan tukiluukuille. Tästä seuraa dominoefekti, eli työttömyys kasvaa turvetuotannosta poistuvia ihmisiä suuremmaksi. Monet kunnat joutuvat verotulojen vähentyessä supistamaan palveluitaan ja vähentämään virkamiehiään. Useiden maaseutukuntien olemassaolokin saattaa olla uhattuna. 

Kansainvälisen tilanteen kiristyessä on nyt yhdestoista hetki sille, että järki vihdoinkin voittaa ja turpeen merkitys Suomelle ymmärretään. Omavaraisuus nousee silloin arvoon arvaamattomaan, kun jokin kansainvälinen kriisi estää energian ja ruuan tuonnin Suomeen. 

Tapio Salminen 

Turve uusiutuvaksi-kansalaisaloitteen vastuuhenkilö  

Julkaistu 2.10.2022 klo 18:52.