• Artikkelin kategoria:Uutiset

Tapio Salminen: Turve on tulevaisuuden turva

You are currently viewing Tapio Salminen: Turve on tulevaisuuden turva
Kansalaisaloitteen luovutti 29.9.2021 Tapio Salminen ja aloitteen vastaanotti eduskunnan puolesta istuntoyksikön päällikkö Antti Linna. Kuva: Eduskunta

Turve uusiutuvaksi kansalaisaloitteen vastuuhenkilö Tapio Salminen muistuttaa kirjoituksessaan turpeen merkityksestä kauppataseeseen, verotuloihin, työllisyyteen ja energiaomavaraisuuteen.

Salminen kirjoittaa seuraavasti:

”Suomella on uusiutuvassa turpeessa lähes yhtä paljon omaisuutta kuin Norjalla uusiutumattomassa öljyssä. Norja on hyödyntänyt omaisuutensa. Sillä on rahastoituna öljystä saatuja varoja yli 1000 miljardia euroa. Jokaista norjalaista kohden on rahastossa yli 200 000:n euron omaisuus turvaamassa tulevaisuutta, eli koulutusta, sairaanhoitoa, maanpuolustusta ym. Valtavat rahavarat on sijoitettu lähinnä suurten kansainvälisten yhtiöiden osakkeisiin. Norjan lain mukaan varoja saa käyttää valtion menoihin vuosittain vain sijoitetun pääoman kasvun, eli korkojen verran.

Suomessa soita on 30 % maan pinta-alasta. Vuonna 2000 oli EU valmis myöntämään turpeen uusiutuvaksi luonnonvaraksi sen vuotuisen kasvun osalta, eli turvetta voisi nostaa uusiutuvana luonnonvarana saman verran kuin se lisääntyy vuosittain. Tähän tarvittiin eduskunnan vahvistus.Asiasta vallitsi eduskunnassa kuitenkin erimielisyyttä ja siksi turpeen uusiutumisesta äänestettiin eduskunnan Suuressa valiokunnassa 5.12.2000. Äänet menivät tasan 12-12 ja ratkaisu saatiin arpomalla. Kolikko kellahti niin päin, että turpeesta tuli eduskunnan päätöksellä uusiutumaton luonnonvara. Tämä arpajaispäätös on pohjana sille, että turve ei ole ”salonkikelpoinen” energiamuoto.

Suomen ja Norjan valtioiden taloudellisella tilanteella on eroa kuin yöllä ja päivällä, vaikka molemmilla on lähes saman verran luonnonvaroja. Toinen on hyödyntänyt uusiutumattoman öljynsä ja toinen ei hyödynnä uusiutuvaa turvettaan. Norjan kansalaisilla on yli 200 000:n euron varallisuus henkeä kohti, mutta jokaisella suomalaisella on valtion ottamaa velkaa 25 000 euroa.

Suomen valtiolla on jatkuvasti kasvavaa velkaa noin 135 miljardia euroa. Velan valtavaa määrää voi kuvata sillä, miten paksu nippu se olisi sadan euron seteleitä. Sadan euron setelin paksuus on 0,1 millimetriä ja tuhannen euron nipun paksuus on yksi millimetri. Miljoonan euron nipun korkeus on yksi metri ja miljardin tuhat metriä eli yksi kilometri. Sata miljardia on sadan kilometrin korkuinen torni.

Kun nykyinen hallitus aloitti toimintansa, oli valtiolla velkaa vähän yli sata miljardia. Jos setelinippu olisi kasattu torniksi Helsingin rautatieasemalle ja kaadettu pohjoiseen, olisi sen pää ulottunut Hämeenlinnaan. Nykyisen hallituksen aikana on valtio ottanut lisää velkaa yli 30 miljardia, eli kolmenkymmenen kilometrin verran satasia. Toijala on siis jo saavutettu, eikä Tamperekaan ole enää kaukana.

Ainoa keino millä Suomen valtio voi edes kuvitella selviytyvänsä koskaan veloistaan on turvetuotannon lisääminen ainakin turpeen vuosittaisen kasvun määrään asti eli neljäänkymmeneen miljoonaan kuutiometriin. Näin tehden turve riittäisi energian ja kasvu- ja kuiviketurpeen lisäksi myös liikennepolttoaineeksi. Yhdestä kuutiometristä turvetta voi valmistaa 35 litraa nykyistä puhtaampaa biodieseliä.

Lisäämällä turvetuotantoa kauppatase paranee, verotulot kasvavat, energian tuonti vähenee ja työllisyys paranee varsinkin maaseudulla.”

Julkaistu 10.8.2022 klo 10:50.