11.1.2026

Tammisunnuntain muistojuhla 25.1.2026 Ylistarossa

Ylistaron Herttualan makasiinissa oli venäläisten asevarasto tammikuulla 1918. Juho Asu osoittaa seinässä kohtaa, johon sahatusta aukosta hänen ryhmänsä anasti varastosta venäläisten huomaamatta 150 kivääriä. Valokuva on otettu elokuussa 1959. Kuva: Elokuvateatteri Matin-Tuvan arkisto.

Tammisunnuntaina muistetaan Suomen Vapaussodan alkamista. Vapaussodassa suojeluskuntien rooli Etelä-Pohjanmaalla oli merkittävä, koska suojeluskuntien oli määrä alkaa riisua venäläistä sotaväkeä aseista maanantain 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä. Saman päivän aamuna punakaartit ottivat vallan eteläisen Suomen kaupungeissa.

Tammisunnuntaina 28. tammikuuta 1918 suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat Ylistarossa 400 venäläissotilasta aseista. Kaikki Etelä-Pohjanmaan venäläisvaruskunnat riisuttiin aseista neljässä päivässä.

Tänä vuonna Seinäjoen museot ja Elokuvateatteri Matin-Tupa järjestävät yhteistyössä Tammisunnuntain muistojuhlan Elokuvateatteri Matin-Tuvassa sunnuntaina 25.1.2026.

Tammisunnuntain historiaa

Mitä tapahtui ennen Tammisunnuntaita? Perjantaina 26. tammikuuta 1918 Mannerheim käskytti suojeluskuntajoukot aloittamaan yllätyshyökkäyksen ja riisumaan venäläisvaruskunnat aseista viidellä paikkakunnalla: Vaasassa, Lapualla, Ylistarossa, Seinäjoella ja Ilmajoella.

Suomen senaatti ryhtyi tammikuussa 1918 toimiin maan sisäpoliittisen tilanteen rauhoittamiseksi. Se pyysi eduskunnalta valtuuksia ”lujan järjestysvallan” luomiseksi. Eduskunta myönsi valtuudet 12. tammikuuta. Valtuus tarkoitti hallituksen käskyvallassa olevan järjestysvallan, poliisin ja armeijan, luomista. Jalasjärvellä aloitettiin sotilaallisesti koulutetun poliisijoukon, Suomen Tasavallan Vartioston, kouluttaminen.

Vapaustaistelun valmistelut olivat alkaneet jo jääkäriliikkeen syntyessä. Ymmärrettiin, että itsenäinen ja vapaa Suomi olisi mahdollinen vain, jos vieras miehittäjä kyettäisiin karkottamaan maasta. Tämä peruste säilyi keskeisenä olojen muuttumisesta huolimatta. Punakaarteissa seurattiin hallituksen toimia tarkasti. Siellä haluttiin toimia ennen kuin hallitus saisi joukkonsa järjestettyä ja koulutettua. Punakaarteissa pelättiin pitkän sotilaskoulutuksen saaneiden jääkärien kotimaahan paluuta. 

Punakaartien olisi toimittava vallankumoukseen päästäkseen nopeasti, johon punakaartien johtoa patistivat myös Pietarissa valtaa käyttäneet bolsevikit.

Tammisunnuntaina kulminoituivat niin kapinallisen punakaartin kuin hallituksen joukkojenkin toiminta toisaalta pääkaupungissa ja muualla Etelä-Suomessa, toisaalta Etelä-Pohjanmaalla. Tammisunnuntaita vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Alun perin nimityksellä on tarkoitettu vuoden 1918 tapahtumien aloituspäiväksi katsottua sunnuntaita 27.1.1918. 

Tänä vuonna Seinäjoen museot ja Elokuvateatteri Matin-Tupa järjestävät yhteistyössä Tammisunnuntain muistojuhlan Elokuvateatteri Matin-Tuvassa sunnuntaina 25.1.2026.

Juhlapuheen pitää Jussi Asu, joka kertoo puheessaan mm. olosuhteista ennen ja jälkeen Tammisunnuntain tapahtumien sekä niistä tapahtumista, jotka johtivat hänen setänsä Juho Asun aloitteelliseen toimintaan. 

Puheen jälkeen seuraa Tammisunnuntai 1918 -dokumenttielokuvan näytös, ohjaus Ilkka Vanne.

Uusimmat uutiset

Suodata uutisia

Scroll to Top