• Artikkelin kategoria:Lapua / Uutiset

Lapuan uusi piispa Matti Salomäki: ”Kriisiaikana uskon ydinasiat nousevat arvoonsa”

You are currently viewing Lapuan uusi piispa Matti Salomäki: ”Kriisiaikana uskon ydinasiat nousevat arvoonsa”


Helmikuun alussa Lapuan hiippakunnan piispana aloittava Matti Salomäki vihitään piispan virkaan todennäköisesti pienen joukon keskuudessa. Koronarajoitukset rajoittanevat osallistujamäärää.

Lapualta syntyisin oleva Salomäki asui jo lapsuudessa aivan kirkon vieressä Lapualla:

-Isä oli seurakunnan nuoriso-ohjaaja ja äiti opettaja, kertoo Salomäki.

10-vuotiaan Matin tie vei perheen mukana Laihialle, kun isä meni sinne papiksi. Sen jälkeen isän papin tehtävät veivät Vähäänkyröön, jossa Matti kävi yläasteen ja sen jälkeen matka jatkui Isoonkyröön, missä Matti suoritti lukion.

Helsingistä Pielavedelle

Helsingin yliopistosta Matti valmistui teologian maisteriksi vuonna 1993.

-Kun valmistuin, oli lama-aika.

Pielavedeltä Pohjois-Savosta aukesi Matin uran ensimmäinen pappisvirka vuonna 1994.

-Matti Sihvonen vihki papiksi ja Pielavedellä vierähtikin melkein pari vuosikymmentä. Yhdeksän vuotta kappalaisena ja sitten yhdeksän vuotta kirkkoherrana, muistelee Salomäki.

Salomäen mukaan kirkon käytännöt edellyttävät, että ensin pitää olla virka ennen kuin voidaan vihkiä papiksi. 

Takaisin Lapualle

Tiina-vaimo on varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja heillä on neljä aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.

Lapsista kaksi vanhinta kävivät koulunsa loppuun jo Pielavedellä ja kaksi nuorinta Lapualla. Vanhin lapsista on naimisissa ja asuu edelleen Savossa Kuopion seudulla.

Kun vuonna 2012 tuomiorovastin virka tuli auki Lapualla, pieni kotiseutukaipuu kannusti Salomäkeä hakemaan virkaa ja palaamaan synnyinseuduilleen.

-Molempien suvut ovat pitkälti täälläpäin, kertoo Salomäki.

-Hain ja tulin valituksi

Salomäki vastaa kysymykseen eroista savolaisten ja pohjalaisten välillä diplomaattisesti:

-Savossa on luonteeltaan vähän erilaisia ihmisiä ja heimoja ja alue on kaunista seutua. Siellä on mukavia ihmisiä, ja aluksi vastassa oli tuntematon murre, mutta hyvin kotiuduttiin, kertoo Salomäki.

Herännäisyys yhdisti Pielaveden ja Lapuan, koska Salomäen lapsuudenkoti oli körttiläinen. 

-Leppoisaa ja mukavaa väkeä, Savossa puhutaan kierrellen ja kaarrellen, kun taas täällä sanotaan asiat suoraan ja vähän töksähtäenkin, muistelee Salomäki.

Salomäki harmittelee Pielaveden kuuluvan alueeseen, jossa väkiluku laski heidän siellä ollessaan 7000:sta alle 5000:een työmahdollisuuksien vähäisyyden ja ihmisten maaltamuuton takia.

Tuomiorovastista piispaksi

Salomäki sanoo hänellä olleen tarkalleen yhdeksän vuoden urakierron. Lapuan Hiippakunnan tuomiorovastin tehtävässä vuonna 1968 syntynyt Salomäki ennätti olla myös yhdeksän vuotta.

Edellytys tuomiorovastin tehtävään on kirkollinen ylempi pastoraalitutkinto. Sitä voi jossakin määrin verrata maisterintutkintoa ylempään lisensiaatintutkintoon, mutta se on käytännöllisempi. Myös assessorin ja hiippakuntadekaanin tehtävään vaaditaan sama koulutus.

Kappalaisen tehtävään vaaditaan pastoraalitutkinto ja kirkkoherran tehtävään johtamiskoulutusta.

 -Piispanvirkaan tarvitaan ”vain” pappisvihkimys, toteaa Salomäki.

Hiippakunnan pääseurakunta on tuomiokirkkoseurakunta eli Lapua. Uusi piispa odottaa mielenkiinnolla uutta tehtävää haasteineen:

-Uusi tehtävä, kaipaan uutta ja uusia näkökulmia ja uusia haasteita.

Mielenkiinnolla lähden uusiin tehtäviin, aikaisemmat tehtävät ovat kasvattaneet tähän tehtävään, arvioi Salomäki Lapuan piispan virkaa.

-Joku tätäkin tehtävääkin aina vuorollaan hoitaa.

Salomäellä on seurakuntakokemusta, monipuolista hallinnon kokemusta ja 

kirkolliskokouskokemusta.

Iso maantieteellinen alue

Alueen kehittäminen, ihmisten osallisuus ja kirkkoon kuuluvien osuus on Salomäen mukaan asioita, jotka tulevat vastaan uudessa tehtävässä.

-Paljon on pieniä seurakuntia, joilla on tiukka taloustilanne. Se on haaste, jonka kanssa ollaan seuraavat vuodet töissä.

Jo tänä vuonna seurakuntien määrä väheni neljällä.

-Seurakuntien perustehtävät pitää pystyä hoitamaan. Nyt hiippakunnan alueella on 40 seurakuntaa jotka sijaitsevat kolmessa maakunnassa. Jyväskylän seurakunta on maailman suurin evankelisluterilainen seurakunta. Hiippakunnan alueella on myös paljon pieniä ja keskikokoisia seurakuntia ja erityisesti niissä maaltamuutto näkyy, arvioi Salomäki.

Koronakriisissä on haettu kirkon suunnaltakin apua ja hengellisen työn ytimenä Salomäki näki jo piispanvaalikampanjassa, että on aika palata rohkeasti juurille, mutta täytyy katsoa myös rohkeasti tulevaisuuteen.

Salomäen mukaan seurakuntien sisällä ympäristöasiat, pandemia tai avioliittokeskustelu on maltillisempaa kuin median värittämä keskustelu.

-Selkein uskon ydin jää helposti peittoon, kun muut asiat vievät palstatilaa, harmittelee Salomäki.

Salomäki pitää hyvänä piispain esitystä viedä seurakuntien työtä juurille ja perusasioiden äärelle.

-Uskontunnustus, sakramentit, rukous, Raamattu – näitä ei kukaan muu hoida tai pidä esillä, muistuttaa Salomäkikin.

-Muuttukaa ja uudistukaa, sanoi Paavali. Aika muuttuu, kieli muuttuu, teknologia muuttuu. Sanoma ja ydin on sama. Esimerkiksi ensimmäinen suomalainen raamatunkäännös 1500-luvulta tuskin avautuisi kovin hyvin vanhentuneen kielen takia nykyajan ihmiselle, kuvaa Salomäki.

Piispat rohkaisevat lukemaan Raamattua

-Perusasioihin ja -arvoihin palaaminen korostuvat. Varsinkin kun eletään kriisiaikaa, niin uskon ydin asiat nousevat arvoonsa, muistuttaa Salomäki.

Piispat rohkaisivat hiljattain lukemaan Raamattua. Rukouselämän vahvistaminen oli toinen(esille nostettu asia) ja evankeliointi kolmas kirkolliskokouksessakin esille noussut asia.

-Entistä rohkeammin pitää viedä evankeliumia eteenpäin, rohkaisee Salomäki. 

Onko sananvapaus rajautunut?

-Suomessa tilanne on siedettävä, mutta maailmalla 80%:ia kristityistä asuu maissa, joissa ei voi vapaasti julistaa kristinuskoa, harmittelee Salomäki.

-Yhteisöllisyyden kaipuu on lisääntynyt. Aiemmin esimerkiksi herätysliikkeet pitivät yllä yhteisöllisyyttä ja pidettiin seuroja sekä käytiin toisten kodeissa. Tämä on lisännyt halua myös luoda pienempiä jumalanpalvelusyhteisöjä. 

Hiippakunnan toimisto muuttaa Seinäjoen seurakunnan yhteyteen

Hiippakunnan toimistot ovat Seinäjoella ja Jyväskylässä. Lapualla on tuomiokirkko, tuomiorovastin virka ja tuomiokapitulin istunnot on pidetty jo vuosia Lapualla.

-Tuomiokapitulin tiloista Kalevankadulta ollaan luopumassa. Tänä vuonna muutamme Seinäjoen seurakunnan yhteydessä oleviin toimitiloihin, kertoo Lapuan uusi piispa Matti Salomäki.

-Itse perheenä asumme Lapualla ja emme ole muuttamassa täältä pois, toteaa Salomäki.

Miten Seinäjoen keskustassa olevien edustustilojen kanssa tehdään?

-Kirkkohallitus omistaa piispan virka-asunnon ja edustustilat ja yhteistyössä tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen kanssa tehdään päätös kiinteistön kohtalosta, päättää tuleva Lapuan Hiippakunnan piispa Matti Salomäki.

Julkaistu 22.1.2022 klo 21:25.